Lausunnot ja kannanotot

KT pitää tärkeänä, että hyvinvointialueille asetettu vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä järjestämisvastuun toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto turvataan kaikissa olosuhteissa. Tämä tulisi huomioida ulotettaessa esityksen mukainen rekisteröintimenettely julkiseen palvelutuotantoon.

Koronaepidemia kuormittaa edelleen monin tavoin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää. KT esittää 7 toimenpide-ehdotusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumiseen, jossa on muun muassa kelpoisuusvaatimuksista, henkilöstömitoituksista ja hoitotakuusta poikkeamista tilapäisesti poikkeustilanteessa, työlainsäädännön arviointia kriisitilanteita varten, sote-toimintayksiköiden ja henkilöstön muutoskyvykkyyden tukemista sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamista.

Siirtymäaika ja mahdollisuus kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden välillä ostaa ja myydä tukipalveluja, antaa näille lisäaikaa järjestellä tukipalvelutoimintoja kireässä aikataulussa. Toisaalta hyvinvointialueille siirtyvien tukipalvelujen organisointi saattaa jopa vaikeutua ja työntekijöiden asemaan aiheutua epävarmuutta, jos pykälän 68 a mahdollistama siirtymäaika otetaan käyttöön laajassa mitassa.

KT kannattaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamista hallituksen esityksen mukaisesti siten, että työ- ja elinkeinotoimisto voisi tarjota yritykselle valmennusta työntekijän palkkaamisessa ja työnantajavalmiuksien kehittämisessä.

Julkisen sektorin eläinlääkintäpalveluita on organisoitava uudelleen, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Palkkausjärjestämän uudistaminen on iso uudistus, jonka vuoksi KT kannattaa siirtymäaikaa vähintään vuoteen 2026 saakka.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia sekä yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia. KT on tuonut jo lakiesitysten lausuntokierroksella esiin huolensa henkilöstön saatavuudesta. KT korostaa, että henkilöstön saatavuutta on tarkasteltava kokonaisuutena eikä yksittäisiin lakiesityksiin liittyen.

KT kannattaa esitystä sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta, jonka mukaan tartuntatautipäivärahaa saisi jatkossa myös, ilman kunnan tai sairaanhoitopiirintartuntataudeista vastaavan lääkärin kirjoittamaa eritysmääräystä.

KT kannattaa päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamista ja avoimuusrekisterilainsäädännön tavoitteita ja suhtautuu myönteisesti avoimuusrekisterin perustamiseen. KT kannattaa sitä, että ilmoitusvelvollisuus ei koske kuntia ja hyvinvointialueita ja muita lakisääteisiä tehtäviä hoitavia julkisyhteisöjä tai toimijoita, sillä niiden vaikuttamistoiminta perustuu laissa määriteltyihin tehtäviin ja toimialaan. 

KT pitää perusteltuna sitä, että työehtodirektiivin asettamat minimivaatimukset kansalliselle lainsäädännölle on ehdotettu huomioitaviksi niin, ettei työlainsäädäntöön ehdoteta enempää tai laajempia muutoksia, kuin on välttämätöntä. Osa esitysluonnoksen yksityiskohdista vaativat vielä tarkentamista.

KT kannattaa, että työnantajalle kompensoidaan työntekijän työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia koronatartunnasta ja/tai työntekijän omaehtoisesta erityksestä johtuen, kun työnantaja maksaa palkkaa ko. sairauspoissaolon ajalta. KT kannattaa myös, että oikeus tartuntatautipäivärahaan olisi alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on luotettavasti todettu covid-19-tartunta.

KT ei vastusta nykyisen nimikirjalain muuttamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla.

KT pitää esitystä pääosin perusteltuna, mutta vaatii, että valtion tulee vastata omavastuuajalta maksettavan työttömyysetuuden rahoituksesta.

KT:n mukaan uuden muutosturvamallin ehdot ja muutosturvarahan ja muutosturvakoulutuksen arvon määrittely ja laskentaperusteet ovat perusteltuja. Hyväksyttävän muutosturvakoulutuksen määritelmä on liian rajattu. KT toteaa, että koulutuksen kestoa määräävämpää on sen työllistymismahdollisuukset. Työllistymisen näkökulmasta on tärkeää, että koulutus alkaa mahdollisimman pian. KT kannattaa lisäpäiväoikeuden asteittaista poistamista ja suhtautuu kriittisesti työllistymisvapaan pidentämisen vaikutusta työllisyyttä edistävänä.

KT on antanut Kansainväliselle työjärjestölle (ILO) raportin ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) V luvussa on perhevapaita koskevat määräykset, joita sovelletaan samalla tavoin työntekijöihin ja viranhaltijoihin.

KT pitää tärkeänä, että esityksen mukaan henkilön tulee itse osoittaa työnantajalle tai palvelujen tuottajalle, että hänellä on riittävä ja tarpeellinen suoja covid-19-tautia vastaan. Esitetyssä 48a §:n 2 momentissa säädetään työnantajan oikeudesta käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän covid-19-suojan varmistamiseksi. KT pitää välttämättömänä, että työnantajan oikeus käsitellä työntekijöiden ja opiskelijoiden koronarokotussuojaa koskevia tietoja on täsmennetty lakitasoisesti.