Hyvinvointialueiden palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus ovat parantuneet
Valtioneuvoston väliraportti ehdottaa hyvinvointialueiden karsimista 6–11:een. Asiantuntijaryhmä esittää useita muitakin toimia hyvinvointialueiden kehittämiseksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on valtakunnallisesti pääosin samalla tasolla kuin ennen uudistusta, mutta palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus ovat parantuneet. Hyvinvointialueuudistus on siis monella tavalla onnistunut. Näin todetaan riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa.
Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus arvioi sote-palveluiden rahoitusmallin kestävyyttä ja kannustavuutta sekä palvelujärjestelmän toimivuutta.
Erityisesti hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen myöntämiskriteerit ja palvelujen sisällöt ovat yhtenäistyneet. Arviointi osoittaa, että yksittäisten palvelujen saatavuudessa ja uudistamisessa on kuitenkin merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä.
Pelastustoimen palvelujen saatavuus ja toimintavalmius ovat kehittyneet väliarvioinnin mukaan myönteiseen suuntaan uudistuksen alkuvuosista. Alueellisia eroja on kuitenkin erityisesti kasvukeskuksissa, joissa palvelujen saatavuus ei ole täysin vastannut väestönkasvun ja muutosten tarpeita. Myös varautuminen kriisi- ja häiriötilanteisiin on parantunut.
Asiantuntijaryhmän mukaan johtaminen on onnistunut eri alueilla eri tavoin. Monilla hyvinvointialueilla on onnistuttu ihmisten ja useiden samanaikaisten muutosten johtamisessa. Onnistumista tukevat selkeä strateginen johtamismalli, osaava ylimmän johdon tiimi ja investoinnit johtamiseen.
Asiantuntijaryhmä ehdottaa korjauksia ongelmiin
Hyvinvointialueuudistuksessa on yhä myös ongelmia, kuten alijäämäiset budjetin ja erot hoitoon pääsyssä.
Väliraportti esittää alueille kolme vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Hyvinvointialueille tulee joko entistä vahvempi alueiden itsehallinto, nykymalli jatkuu tai nykyistä vahvempi valtionohjaus korostuu. Jos hyvinvointialueiden itsehallinto kasvaa, asiantuntijat esittävät hyvinvointialueille verotusoikeutta.
Asiantuntijaryhmä ehdottaa myös, että hyvinvointialueiden määrä vähenee. Tutkijoiden mukaan hyvinvointialueiden määräksi voisi riittää 6–11 aluetta.
Asiantuntijaryhmän mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin tunnistetut ongelmat on korjattava. Ensivaiheessa alijäämien kattamisvelvollisuutta pitäisi tutkijoiden mukaan kasvattaa vuoteen 2028 asti myös niille hyvinvointialueille, jotka tekevät alijäämäisen tuloksen vuonna 2025. Tämä koskee hyvinvointialueita, joilla on riittävän yksityiskohtainen ja valtioneuvoston hyväksymä suunnitelma alijäämien kattamiseksi.
Arviointiryhmä esittää lisäksi, että rahoitusmallin tulisi palkita entistä enemmän hyvinvointialueita, jotka satsaavat ennaltaehkäisevään ja taloudellisesti tehokkaaseen hoitoon ja palveluun.
Lue Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi -raportti valtioneuvoston sivuilta>
