Hyvinvointialueiden työhyvinvointi on parantunut monella mittarilla
Hyvinvointialueiden työhyvinvointi on kehittynyt hyvään suuntaan. Tärkeä kohderyhmä kehittämistoimenpiteille ovat sosiaalipalvelut.
Työkykynsä hyväksi kokevien ja työstä hyvin palautuvien osuudet ovat kasvaneet. Lisäksi koettu työkuormitus on pysynyt ennallaan, selviää Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointikyselyistä.
Jopa 70 prosenttia vastaajista kokee, että työyhteisöjen yhteistyö on toimivaa ja 74 prosentin mielestä lähiesihenkilötyö on oikeudenmukaista. Oman työnsä erittäin palkitsevaksi arvioineiden osuus nousi 27 prosentista 31 prosenttiin.
Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointikyselyihin osallistui syksyllä 2025 yli 47 000 työntekijää.
Työntekijät kokevat työn mielekkääksi
Vastaajista 88 prosenttia raportoi panostavansa paljon työhönsä ja 88 prosenttia koki työnsä mielekkääksi. Tilanne on organisaatiomuutoksista huolimatta pysynyt muuttumattomana sote-uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Työntekijän sitoutumisesta työnantajaansa kertoo työnantajan suosittelu ystävälleen, jota oli valmis tekemään aiempaa useampi eli nyt jo 62 prosenttia vastaajista.
Yt-neuvottelut näkyvät tuloksissa
Kyselyjen aikaan hyvinvointialueet kävivät isoja yt-neuvotteluita, mikä näkyi tuloksissa. Lähes puolet pelkäsi työmäärän kasvavan yli sietorajan. Epävarmuus työtehtävien jatkuvuudesta lisääntyi 21 prosentista 27 prosenttiin.
On kuitenkin huomionarvoista, että arviot lähijohtamisesta ja yhteistyöstä työyhteisöjen sisällä pysyivät hyvinä ja jopa paranivat.
– Erityisen hyvänä saavutuksena voidaan pitää sitä, että säästötoimenpiteiden keskelläkin työstä palautuneiden ja työkykynsä hyväksi kokevien osuus hyvinvointialueiden työntekijöistä kasvoi, toteaa KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.
Koko 25 vuoden seurannan aikana eniten työstressiä oli koronavuonna 2021. Vuoden 2023 kyselyssä tilanne oli jo helpottunut ja pysyi melko samankaltaisena myös viime syksyn kyselyssä. Uusimmassa kyselyssä paljon työpaineita kokevia oli eniten sosiaalipalveluissa, mikä näkyi myös alentuneena toimintakykynä. Koko henkilöstössä eniten työkykynsä huonoksi kokevia oli alle 30-vuotiaissa, joista 12 prosenttia koki työkykynsä huonoksi.
Tutustu Julkarissa tilannekuvaraporttiin Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025>
