Uutinen

Korona-aika paransi etätyötä tehneiden työkykyä

Työolobarometrin 2020 mukaan näyttää siltä, että korona-aika on kohdellut eri työntekijäryhmiä eri tavoin. Esimerkiksi etätyön myönteiset vaikutukset näkyvät barometrissa. Toisaalta koronan ja etätyön mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset esimerkiksi tule-sairauksiin tai mielenterveyteen eivät vielä näy tuloksissa.

Maksuttominnen etävalmennuksiin voi osallistua omalta koneelta. Kuva: Chris Montgomery / Unsplash.

Yleisesti koronaviruspandemia ei näytä vaikuttaneen työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen tai koettuun työkykyyn. Myöskään työuupumuksen tai stressin yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eri työntekijäryhmät ovat kuitenkin olleet erilaisessa asemassa. 

Esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden eli etätyötä tehneiden työn henkinen kuormittavuus ja stressi vähenivät. Tämä tarkoittaa, että muissa työntekijäryhmissä se on kasvanut.

Sairauspoissaolot vähenivät 

Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019. Palkansaajista 63 prosenttia oli poissa työstä oman sairauden takia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2020. Vuonna 2019 vastaava osuus oli 71 prosenttia. Koronaviruspandemia näkyi erityisesti ylempien toimihenkilöiden poissaoloissa, jotka vähenivät 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

Asiakasväkivalta edelleen ongelma

Työelämässä tapahtuvassa syrjinnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Aikaisempien vuosien tapaan syrjintä työsuhteen määräaikaisuuden vuoksi (11 %) oli kysytyistä syrjintäperusteista kaikkein yleisin vuonna 2020,

Kiusaamisen havaitseminen työpaikalla on edelleen yleistä. Vuonna 2020 palkansaajista hieman yli puolet (53 %) oli havainnut vähintään joskus kiusaamista työpaikallaan työkavereiden, esimiesten tai asiakkaiden taholta,).

Vuonna 2020 kunta-alan palkansaajista noin puolet (49 %) oli havainnut asiakkaiden taholta fyysistä väkivaltaa ja 24 prosenttia oli itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi.

Ammatillinen järjestäytyminen on kasvanut koronan aikana

Talouden heikentyminen näkyy palkansaajien epävarmuuden kokemusten lisääntymisenä ja sitä kautta ammatillisen järjestäytymisen yleistymisenä.

Koronaviruspandemian seurauksena ammattiliittoon kuuluminen yleistyi vuodesta 2019. Osuus kasvoi 67 prosentista 69 prosenttiin. Myös vain työttömyyskassaan kuuluminen yleistyi. Joka viides palkansaaja sanoi kuuluvansa ainoastaan työttömyyskassaan vuonna 2020.

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien tehty otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.

Muualla verkossa