Tiedote

Palkankorotukset mitoitettava kuntien palkanmaksukyvyn mukaan

Kunta-alan neuvottelut uusista työ- ja virkaehtosopimuksista alkavat tiistaina 14. tammikuuta. Nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa.

KVTES-, OVTES- ja TS-sopimus ja neuvottelijoita pöydän ympärillä. Kuva: Eeva Anundi.

KT pitää erittäin tärkeänä, että tulevan sopimuskauden palkankorotukset mitoitetaan kuntien ja kuntayhtymien palkanmaksukyvyn mukaan. Sopimusratkaisun on myös edistettävä työllisyyttä, tuloksellisuutta ja tuottavuutta. Nämä toteutuvat vain, jos korotukset ovat maltillisia, sillä kuntatalouden tilanne on historiallisen heikko. Tästä kertovat muun muassa viimeaikaiset poikkeuksellisen laajat yt-neuvottelut kunta-alalla.

Kunta-alaa rasittaa myös se, että kuntatyönantajien eläkemaksu on neljä prosenttiyksikköä yksityisten työnantajien eläkemaksua korkeampi. Se merkitsee yksityisiin työnantajiin verrattuna 737 miljoonan euron lisälaskua kuntatyönantajille.

Vaaditut ylimääräiset palkankorotukset maksaisivat veronmaksajille 22 miljardia

Teknologiateollisuuden saavuttama neuvotteluratkaisu on tämän sopimuskierroksen päänavaus. Kunta-alalle sovellettuna teknologiateollisuuden, yhteensä 3,3 prosentin korotukset aiheuttava sopimus tarkoittaisi laskennallisesti noin 700 miljoonan euron lisäkulua.

Lisäksi ammattijärjestöjen esittämät vaatimukset erityisistä lisäkorotuksista ovat täysin ylimitoitettuja. Hoitajille haluttu ylimääräinen 1,8 prosentin vuotuinen korotus merkitsee kunnille ja veronmaksajille kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardin euron ylimääräistä rasitetta. Koko kunta-alalle levitessään korotus maksaisi 22 miljardia euroa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimassa kilpailukykysopimuksessa sovittiin pysyvästä työajan pidennyksestä. Kunta-alalla pidennetty työaika on osa voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia.

Työaika on kunta-alla vuositasolla lyhyempi kuin muilla toimialoilla muun muassa pidempien vuosilomaetuuksien vuoksi. Jos työaika taas lyhenisi, kuntiin ja kuntayhtymiin tarvittaisiin yli 5 000 henkilöä lisää. Se pahentaisi entisestään työvoimapulaa.

Nykyinen sopimusjärjestelmä huomioi hyvin eri ammattiryhmien tarpeet

Neuvottelupöydässä KT edustaa kaikkia Manner-Suomen kuntatyönantajia. Palkansaajajärjestöjä edustaa kolme pääsopija ja -neuvottelujärjestöä: Julkisen alan unioni (JAU), Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö (KoHo) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO). Sopimuksia on viisi, joista henkilömäärältään suurin on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES).

Kunta-alan nykyinen sopimusjärjestelmä on joustava ja se mahdollistaa hyvin eri ammattiryhmien erityispiirteiden huomioinnin. Uusille alakohtaisille sopimuksille ei ole tarvetta.

Kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan lisäksi laajasti sopia työehdoista paikallisesti. Esimerkiksi palkankorotuksia on paikallisesti kohdennettu muita enemmän mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöön työvoiman kysynnän tarpeiden mukaan. KT katsoo, että paikallisille järjestelyerille tarvitaan jatkoa. Myös palkkausjärjestelmiä on edistettävä ja johtamista kehitettävä.

Yhteystiedot

Markku Jalonen

Markku Jalonen

kunta-alan työmarkkinajohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2500
Matkapuhelin:
+358 40 547 7710
Sähköposti:
Markku.Jalonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Johto
Mika Juutinen

Mika Juutinen

Tutkimuspäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2131
Matkapuhelin:
+358 50 502 0300
Sähköposti:
Mika.Juutinen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus