Uutinen

Koronaepidemia lisää lomautuksia ja yt-neuvotteluja

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa tehostetusti koronaepidemian vaikutuksia työmarkkinoihin. Sen tilastojen mukaan kokoaikaisesti lomautettuina on noin 142 000 ja yt-neuvottelujen piirissä noin 400 000 työntekijää.

Heikko taloustilanne näkyy työmarkkinoilla lomautuksina. Kuva: Gerd Altmann / Pixabay.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kerää seurantatietoa toimintaympäristön muutoksista sekä hallintoalansa palveluista luodakseen tilannekuvan koronakriisin vaikutuksia yrityksiin ja työmarkkinoihin. Esimerkiksi tietoa alkaneista yt-neuvotteluista ja lomautuksista on alettu julkaista päivittäin.

Lomautukset ja yt-neuvottelut lisääntyvät ja uudet työpaikat vähenevät

Alkaneiden uusien lomautus- ja työttömyysjaksojen määrät vaihtelevat päivittäin erittäin paljon. Varsinkin maanantaisin ja kuukauden 1. päivänä uusia lomautuksia alkaa paljon. Huhtikuussa uusia lomautuksia on alkanut keskimäärin 6 000 päivässä.

Kokoaikaisesti lomautettujen kokonaismäärä oli 15.4.2020 noin 142 000.

TE-toimistoille saapuneita lomautuksia koskevia YT-ilmoituksia oli kirjattu 14.4.2020 mennessä yli 4 500 työnantajalta ja ne koskivat yhteensä noin 400000 työntekijää. Luvuissa on mukana myös jo päättyneitä yt-neuvotteluja, jos niiden tuloksista ei ole saatavilla tietoa. Luvuissa ei ole mukana yt-ilmoituksia mahdollisista irtisanomisista.

TE-hallintoon ilmoitettujen uusien työpaikkojen määrässä on selkeä laskeva trendi, joka voimistuu viikko viikolta. Huhtikuun alkupuolella avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 12 000 eli 32 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

KT seuraa koronan vaikutuksia kunta-alan työmarkkinoihin

KT seuraa, miten koronaepidemia vaikuttaa kunta-alan työmarkkinatilanteeseen, joka muutuu epidemian edetessä. KT:n selvityksen mukaan epidemia pakottaa kuntatyönantajia laajoihin lomautuksiin ja on lisännyt jyrkästi kuntien ja kuntayhtymien tarvetta lomauttaa henkilöstöä.

Yt-neuvottelujen määrä vaihtelee aloittain, joillakin aloilla pulaa työvoimasta

Suhteessa toimialan työllisiin majoitus- ja ravitsemusalalla on eniten työntekijöitä lomautusuhan alla. Kaupan alalla (tukku- ja vähittäiskauppa), teollisuudessa, kiinteistö- ja maisemanhoidossa, terveyspalveluissa sekä kuljetus- ja varastoinnin aloilla käydään myös erittäin paljon yt-neuvotteluja.

Työvoiman kysynnässä lukumääräisesti eniten on vähentynyt myyjien, siivoojien ja ravintolatyöntekijöiden tarve. Myös henkilöliikenteen kuljettajien ja vartioiden kysyntä on vähentynyt selvästi.

TE-toimistojen tekemän kyselyn mukaan alueet arvioivat kriittisimmiksi työvoimapula-aloiksi sosiaali- ja terveysalan, maatalouden kausityövoimaa tarvitsevat alat, kuljettajat, elintarviketeollisuuden sekä Uudellamaalla rakennusalan. Työvoimaa tarvitaan lisää myös TE-toimistoihin, työttömyyskassoihin sekä muihin etuushakemuksia käsitteleviin virastoihin.

Vaikutukset työmarkkinoihin ja talouteen pahenevat pandemian jatkuessa

Jos pandemian kesto pitenee, muodostuvat myös sen talousvaikutukset aiemmin arvioitua pitkäaikaisemmiksi ja laajenevat koskemaan uusia toimialoja.

Ihmisten liikkumiseen ja kokoontumiseen liittyvät rajoitukset vaikuttivat ensimmäisenä palvelualoihin. Liikkumisen rajoitukset ja karanteenit sekä yleinen taloudellinen epävarmuus vaikuttavat viiveellä teollisuuteen tarjonnan vaikeuksien ja kysynnän heikentymisen vuoksi.

Tarjonnan vaikeudet liittyvät työvoiman ja tarvikkeiden saatavuuteen. Työntekijöiden sairastumiset, vaikeudet saada ulkomaista työvoimaa ja komponenttipula ovat esimerkkejä tarjontaan vaikuttavista seikoista. Kysynnän vaikeudet liittyvät esimerkiksi uusien tilausten perumiseen. Teollisuudessa ostojen hyytyminen siirtyy hankintaketjussa eteenpäin viiveellä.

Monet yritykset ovat kuitenkin onnistuneet kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja ja digitaalisia ratkaisuja, minkä voi olettaa lisäävän tuottavuutta koronatilanteen jälkeenkin. Esimerkiksi verkkokauppa, jakelupalvelut, suoratoistopalvelut jaerilaiset jakelualustat ovat kehittyneet.

Nopeita tukitoimia kuitenkin tarvitaan, jotta elinvoimaiset yritykset selviävät akuutin koronatilanteen yli. Tilanne helpottuu, kun rajoitukset hellittävät. Esimerkiksi kotimaisen matkailun kysyntä palautuu nopeammin, mutta kansainvälisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa elpyy viiveellä.

Muualla verkossa