Sote-alan henkilöstö pysyy hyvin alalla

Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto 2016, Palkkarakenneaineisto 2017 ja Kuntasektorin palkat -aineisto 2018 kertovat, että muilla toimialoilla työskentelee ainoastaan noin seitsemän prosenttia kaikista sote-alan tutkinnon omaavista. Hoitajista muualla on vain noin viisi prosenttia, kun toimialan lisäksi huomioidaan työntekijän ammattiluokka (ammattinimike).

Kunta-alalla luvut ovat vielä merkittävästi pienempiä. Sote-alan tutkinnon suorittaneiden kohdalla päästään vain 1–2 prosenttiin ja hoitajilla jopa alle prosentin. Osuudet alan vaihtajista vastaavat tavanomaista alan vaihtoa.

Lukumääräisesti koko sote-sektorilla puhutaan hoitajien kohdalla vain reilun 7 000–10 000 työntekijän joukosta. Kaikkien koulutettujen kohdalla lukumäärä on 21 000–27 000 työntekijää valitusta aineistosta riippuen. Kunta-alalla vastaavat luvut ovat 800–1 400 ja 2 500–4 500 työntekijää.

– Sote-alan työvoiman ”pyöröovea” ja kriisiä on suuresti liioiteltu edunvalvontatarkoituksessa. Ainakaan kunta-alalla sitä ei ole käytännössä ollenkaan, toteaa KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Sote-alan vaihtuvuus vähäistä

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö pysyy hyvin oman alansa työtehtävissä. Kunta-alan veto- ja pitovoima esimerkiksi hoitajiin on erittäin hyvä.

Kun tarkastellaan sairaanhoitajan ja vastaavien tutkintojen suorittaneiden työntekijämäärän kehitystä kunta-alalla vuosina 2003–2018, heidän määränsä on kasvanut noin 10 000 (28,7 %). Vastaavasti lähihoitajatutkinnon ja vastaavien tutkintojen omaavien määrä on kasvanut noin 18 000 (43,9 %).

– Vaikka sote-henkilöstö pysyy hyvin oman alan töissä, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutusmääriä on joka tapauksessa lisättävä muuan muassa hallitusohjelman päätösten vuoksi, korostaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Työelämä- ja työhyvinvointitutkimusten mukaan työn imua koetaan julkisella sektorilla useammin kuin yksityisellä sektorilla. Kaikkein eniten imua on opetus- ja sote-alalla.

Lisäksi vuonna 2018 kunta-alan sote-henkilöstöstä 95 prosentti piti työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Noin neljä viidesosaa arvioi fyysisen tai henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi.