På svenska

Hyvinvointialueet työnantajina

Hyvinvointialueilla työskenteli 230 900 henkilöä vuonna 2025. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli noin 12 600 henkilöä.

Kunta- ja hyvinvointialan palkansaajat muodostavat yhdessä noin viidesosan kaikista Suomen palkansaajista.

Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät henkilöstömäärän mukaan vuonna 2025

Työnantaja

Lukumäärä

HUS-yhtymä

25 000

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

22 000

Pirkanmaan hyvinvointialue

19 800

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

16 900

Helsinki, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi

15 900

Keski-Suomen hyvinvointialue

12 200

Pohjois-Savon hyvinvointialue

12 000

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

10 100

Satakunnan hyvinvointialue

9 900

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

9 300

Lapin hyvinvointialue

8 400

Pohjanmaan hyvinvointialue

7 900

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

7 900

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

7 800

Etelä-Savon hyvinvointialue

7 300

Kymenlaakson hyvinvointialue

6 500

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

6 400

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

5 600

Etelä-Karjalan hyvinvointialue

5 200

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

3 900

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

3 800

Kainuun hyvinvointialue

3 600

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

2 700

NordLab hyvinvointiyhtymä

7 00

Islab hyvinvointiyhtymä

5 00

Yhteensä

230 900

Lähde: Tilastokeskus, Paikallishallinnon palkat 2025.

Hyvinvointialan henkilöstön eläköityminen

Yli puolet hyvinvointialueiden työntekijöistä jää eläkkeelle 20 vuoden sisällä. Kevan ennusteen mukaan hyvinvointialueiden työntekijöistä eläkkeelle jää vuosina 2025–2044 yhteensä 51,8 prosenttia. 

Seuraavan viiden vuoden aikana 2025–2029 eläkkeelle jää alle 14,3 prosenttia henkilöstöstä. Luvut sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Prosenttiluvut kuvaavat nykyisten työntekijöiden arvioitua eläkkeelle siirtymistä.

Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön osuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Kainuussa eläköityvien osuus on suurin 5 vuoden ja 20 vuoden ajanjaksolla. Eläköityminen on vähäisintä Etelä-Suomessa Uudenmaan hyvinvointialueilla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.

Eläköityminen 2025–2029

% henkilöstöstä

Kainuun hyvinvointialue

17,4

Lapin hyvinvointialue

16,9

Etelä-Savon hyvinvointialue

16,6

Satakunnan hyvinvointialue

15,7

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

15,6

Pohjois-Savon hyvinvointialue

15,0

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

14,9

Keski-Suomen hyvinvointialue

14,6

Kymenlaakson hyvinvointialue

14,6

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

14,5

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

14,1

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

14,1

Etelä-Karjalan hyvinvointialue

14,0

HUS-yhtymä

14,0

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

13,9

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

13,7

Pohjanmaan hyvinvointialue

13,6

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

13,5

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

13,5

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

13,5

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

13,2

Pirkanmaan hyvinvointialue

13,2

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

11,3

Yhteensä

14,3

Eläköityminen 2025–2044

% henkilöstöstä

Kainuun hyvinvointialue

56,3

Kymenlaakson hyvinvointialue

55,7

Satakunnan hyvinvointialue

55,7

Etelä-Savon hyvinvointialue

55,5

Lapin hyvinvointialue

54,9

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

54,0

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

52,8

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

52,6

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

52,6

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

52,4

Etelä-Karjalan hyvinvointialue

52,2

Pohjois-Savon hyvinvointialue

52,2

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

52,1

Keski-Suomen hyvinvointialue

51,6

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

51,4

HUS-yhtymä

51,0

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

51,0

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

51,0

Pohjanmaan hyvinvointialue

50,7

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

50,2

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

49,7

Pirkanmaan hyvinvointialue

49,1

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

47,7

Yhteensä

51,8