På svenska

Hyvinvointialueet työnantajina

Hyvinvointialueilla työskenteli 229 600 henkilöä vuonna 2024. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli noin 15 500 henkilöä.

Kunta- ja hyvinvointialan palkansaajat muodostavat yhdessä noin viidesosan kaikista Suomen palkansaajista.

Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät henkilöstömäärän mukaan vuonna 2024

Työnantaja

Lukumäärä

HUS-yhtymä

25 600

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

22 100

Pirkanmaan hyvinvointialue

19 500

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

16 600

Helsinki, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi

15 500

Keski-Suomen hyvinvointialue

12 200

Pohjois-Savon hyvinvointialue

12 000

Satakunnan hyvinvointialue

10 000

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

9 500

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

9 200

Pohjanmaan hyvinvointialue

8 300

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

8 100

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

7 700

Etelä-Savon hyvinvointialue

7 400

Lapin hyvinvointialue

7 000

Kymenlaakson hyvinvointialue

6 500

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

6 300

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

5 500

Etelä-Karjalan hyvinvointialue

5 400

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

4 100

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

3 900

Kainuun hyvinvointialue

3 500

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

2 700

NordLab hyvinvointiyhtymä

7 00

Islab hyvinvointiyhtymä

6 00

Yhteensä

229 600

Lähde: Tilastokeskus, Paikallishallinnon palkat 2024.

Hyvinvointialan henkilöstön eläköityminen

Yli puolet hyvinvointialueiden työntekijöistä jää eläkkeelle 20 vuoden sisällä. Kevan ennusteen mukaan hyvinvointialueiden työntekijöistä eläkkeelle jää vuosina 2025–2044 yhteensä 51,8 prosenttia. 

Seuraavan viiden vuoden aikana 2025–2029 eläkkeelle jää alle 14,3 prosenttia henkilöstöstä. Luvut sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Prosenttiluvut kuvaavat nykyisten työntekijöiden arvioitua eläkkeelle siirtymistä.

Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön osuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Kainuussa eläköityvien osuus on suurin 5 vuoden ja 20 vuoden ajanjaksolla. Eläköityminen on vähäisintä Etelä-Suomessa Uudenmaan hyvinvointialueilla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.

Eläköityminen 2025–2029

% henkilöstöstä

Kainuun hyvinvointialue

17,4

Lapin hyvinvointialue

16,9

Etelä-Savon hyvinvointialue

16,6

Satakunnan hyvinvointialue

15,7

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

15,6

Pohjois-Savon hyvinvointialue

15,0

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

14,9

Keski-Suomen hyvinvointialue

14,6

Kymenlaakson hyvinvointialue

14,6

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

14,5

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

14,1

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

14,1

Etelä-Karjalan hyvinvointialue

14,0

HUS-yhtymä

14,0

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

13,9

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

13,7

Pohjanmaan hyvinvointialue

13,6

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

13,5

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

13,5

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

13,5

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

13,2

Pirkanmaan hyvinvointialue

13,2

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

11,3

Yhteensä

14,3

Eläköityminen 2025–2044

% henkilöstöstä

Kainuun hyvinvointialue

56,3

Kymenlaakson hyvinvointialue

55,7

Satakunnan hyvinvointialue

55,7

Etelä-Savon hyvinvointialue

55,5

Lapin hyvinvointialue

54,9

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

54,0

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

52,8

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

52,6

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

52,6

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

52,4

Etelä-Karjalan hyvinvointialue

52,2

Pohjois-Savon hyvinvointialue

52,2

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

52,1

Keski-Suomen hyvinvointialue

51,6

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

51,4

HUS-yhtymä

51,0

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

51,0

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

51,0

Pohjanmaan hyvinvointialue

50,7

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

50,2

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

49,7

Pirkanmaan hyvinvointialue

49,1

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

47,7

Yhteensä

51,8