Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Voiko ves-vapaita antaa ennen ansaintajakson päättymistä?

Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa ves-vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen, mutta ves-vapaita voi myös antaa heti, kun ne on ansaittu.

Mikäli vapaita annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen mennessä ansaittu määrä.

 

UKK
KVTES

Korvataanko saamatta jääneet ves-päivät?

Saamatta jääneistä ves-päivistä ei makseta rahakorvausta. Jos ves-päivät jäävät esimerkiksi työ- tai virkasuhteen päättymisen takia pitämättä, työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Määräaikaisten palvelussuhteiden päättyminen on yleensä työnantajan tiedossa, joten työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat annetuiksi palvelussuhteen aikana.

 

UKK
KVTES

Miten paljon ves-päiviä kertyy?

Kokoaikatyötä tekevälle kertyy yksi ylimääräinen vapaapäivä KVTES:n IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä voi kertyä enintään viisi päivää vuosittain. Tämä koskee myös osa-aikaista työntekijää ja viranhaltijaa.

Täyttä työaikaa tekevän on siis aina työskenneltävä kaksi kuukautta ansaitakseen yhden ves-päivän.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa vuosilomapäiviä pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina. Vuosilomapäiviä lukuun ottamatta muut poissaolot virantoimituksesta tai työstä eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä, kun henkilön oikeutta ves-vapaapäiviin lasketaan.

UKK
KVTES

Miten osa-aikatyötä tekevän ves-päivät kertyvät?

Osa-aikatyötä tekevän viranhaltijan ja työntekijän ves-päivät kertyvät samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ves-päivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä /2

Esimerkki 1)

Työntekijä tai viranhaltija on osittaisella hoitovapaalla ja tekee 80 prosenttia täydestä työajasta siten, että työaika on jaettu viikon 4 työpäivälle. Vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla osa-aikakuukausien määrä työaikaprosentilla ja jakamalla se vielä kahdella, koska yhden vapaapäivän edellytyksenä on kahden kuukauden työssäolo.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,8 x 12/2 = 4,8 ves-päivää. Ves-päivät pyöristetään lähimpään kokonaiseen päivään, eli viiteen ves-päivään.

Esimerkki 2)

Työntekijä työskentelee osa-aikaisena ja hänen työaikansa on 60 prosenttia kokoaikaisen työajasta.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,6 x 12 /2 = 3,6 ves-päivää. 3,6 ves-päivää pyöristetään neljään ves-päivään.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Miten ves-päivät kertyvät, jos työntekijä työskentelee osan vuodesta osa-aikaisena?

Ves-vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla ensin työaikaprosentti osa-aikakuukausien määrällä ja jakamalla se kahdella, minkä jälkeen summaan lisätään vielä täydellä työajalla tehtyjen kuukausien lukumäärä jaettuna kahdella.

Esimerkki 1)

Työntekijä työskentelee 6 kuukautta ansaintajaksosta osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta, ja loput 6 kk kokoaikaisena.

Hänelle kertyy ves-päiviä seuraavasti:

0,6 x 6 / 2 + 6 / 2 = 4,8 ves-päivää.

4,8 ves-päivää pyöristetään viiteen ves-päivään.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Miten ves-päivät pyöristetään vai pyöristetäänkö?

Täyttä työaikaa tekevälle kertyy vain kokonaisia ves-päiviä, koska yhden ves-päivän ansaintaan edellytetään kahden kuukauden työskentelyä.

Osa-aikaisen työntekijän ja/tai viranhaltijan ansaitsemat ves-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
KVTES

Miten ves-päivät annetaan osa-aikaiselle?

Osa-aikaisen kohdalla osa-aikaisuus vaikuttaa jo siihen, miten ves-päiviä kertyy. Osa-aikaisen ansaitsemat ves-päivät vastaavat kokoaikatyötä tekevän työntekijän säännöllistä päivittäistä työaikaa (7,75 tuntia).

Esimerkki 1)

Työntekijä on työskennellyt ansaintavuoden aikana osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 3,6 ves-päivää, joka pyöristetään neljään ves-päivään.

Työntekijä työskentelee kolmena päivänä viikossa 7,75 tuntia (ma, ti, ke). Hänelle annetaan 4 kokonaista ves-päivää.

Esimerkki 2)

Työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa 6 kuukautta ansaintajakson aikana ja työskennellyt tämän ajan osa-aikaisena tehden 50 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 0,5 x 6/2 = 1,5 ves-päivää, joka pyöristetään kahdeksi kokonaiseksi ves-päiväksi.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on 0,50 x 38,75, eli 19,38 tuntia.

Mikäli työntekijälle annetaan molemmat ves-päivät saman viikon aikana (ennalta suunniteltu poissaolo), vähentää se hänen säännöllistä työaikaansa kyseisellä viikolla 2 x 7,75 tuntia, eli 15,5 tuntia.

Kyseiselle viikolle suunnitellaan työvuoroluetteloon työtä seuraavasti:

19,38 – 15,5 tuntia eli 3,88 tuntia.


Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

UKK
OVTES

Mikä on vuosityöaika?

Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuvassa opetusvelvollisuustyöajassa opettajan työaika ja palkka määräytyvät opetusvelvollisuuden mukaan.
 
Vuosityöajassa ei erotella oppitunteja ja muuta työtä, vaan vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät. Työaika määritellään vuositasolla.
 
Kokoaikaisen opettajan työaika on 1 500 tuntia vuodessa. Palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan eri koulutusaloilla.
 
UKK
OVTES

Lasketaanko työmatka työajaksi vuosityöajassa?

Tässä noudatetaan KVTES:n liitteen 16 määräyksiä. Esimerkiksi työpäivän aikana toimipisteestä toiseen pisteeseen tapahtuvat siirtymiset ovat työaikaa.

UKK
KVTES

Leikataanko vuoden 2020 lomarahaa?

Virka- ja työehtosopimusta lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta ei sovelleta vuoden 2020 lomarahaan.

Lomanmääräytymisvuoden 2019–2020 lomaraha maksetaan KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:n määräyksen perusteella 4–6 %:n suuruisena, ei erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti alennettuna. Jos palvelussuhde päättyy esimerkiksi 31.5.2019, lomaraha vuoden 2019 huhti-toukokuulta maksetaan siis 4–6 %:n suuruisena.

Lomaraha lomanmääräytymisvuodelta 2018–2019 sen sijaan maksetaan 2,8–4,2 %:n suuruisena.

UKK
KVTES

Miten lomarahan suuruus määräytyy, jos työntekijä on lakossa välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä? Entä miten lakko vaikuttaa palkkaan?

Tällaisessa tilanteessa lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta. Palkka pidätetään lakkopäiviltä.


Esimerkki

Työntekijän vuosilomaoikeus on 38 vuosilomapäivää ja hänelle on vahvistettu viiden päivän loma maanantaista 15.10.2018 sunnuntaihin 21.10.2018 ja lakko alkaa maanantaina 22.10.2018 eli välittömästi vahvistetun loman jälkeen. KVTES:n IV luvun 18 § 1 momentin perusteella täyden lomarahan suuruus on 1 800,00 euroa.

Tässä tapauksessa lomarahan suuruus määräytyy niin, että lomarahaa ei makseta työntekijän loman osalta KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momentin mukaisesti. Tätä sopimuskohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa loma alkaa välittömästi lakon jälkeen tai lakko alkaa välittömästi loman päättymisen jälkeen.

Näin ollen vähennettävän lomarahan määrä lasketaan sopimusmääräykseen kirjatulla kaavalla eli

lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät / ansaitun vuosiloman pituus x lomarahan kokonaismäärä =
5 / 38 x 1 800,00 = 236,84 euroa.


Jos edellä mainittu työntekijä on lakossa maanantain 22.10.2018 ja tiistain 23.10.2018, palkka pidätetään kahden päivän osalta. Jos työntekijä on lakossa maanantain 22.10. ja tiistain 23.10., maksetaan lokakuulta 29/31 työntekijän varsinaisesta palkasta. Katso KVTES:n II luvun 19 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Onko poliittinen lakko laillinen työtaistelutoimenpide ja pitääkö siitä ilmoittaa etukäteen?

Työsuhteisia työntekijöitä koskeva lakko tai muu työtaistelutoimenpide (esimerkiksi poliittinen lakko), joka ei kohdistu voimassaoleviin työehtosopimuksiin, ei ole työrauhavelvollisuuden vastainen eli se on laillinen toimenpide. Viranhaltijoiden osalta poliittiset työtaistelut ovat laittomia.

Poliittista työtaistelua ei koske laissa säädetty kahden viikon ennakkoilmoitusvelvollisuus.

UKK
KVTES

Mitä tehdään, jos tulevista ylitöistä on sovittu, ennen kuin järjestöt antoivat ylityökiellon? Jos ylityöstä on sovittu, tuleeko työntekijän tehdä sovittu ylityö?

Työvuoroluettelo suunnitellaan täyteen säännölliseen työaikaan.

Työvuoroluetteloon ei suunnitella ylityötä, mutta ylitöiden tekemisestä voidaan toki erikseen sopia.

Pelkkä työvuoroluettelon tiedoksi antaminen ei tarkoita, että työntekijä on suostunut ylityöhön. Työnantajan tulee tarvittaessa osoittaa, että ylityöstä on sovittu.

Mikäli työntekijä ei ylityökieltoon vedoten suostu ylityöhön, tätä ei voitane katsoa työstä kieltäytymiseksi.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Jos varallaolosta on sovittu työsopimuksella, onko työntekijän ylityökiellosta huolimatta tehtävä se ylityö, joka syntyy, kun varallaolosta tullaan töihin?

Kun työntekijä on sitoutunut tarvittaessa varallaoloon, on hän samalla sitoutunut tekemään ylityötä, kun hän tulee varallaolosta töihin.

Ylityökiellon aikana on syytä varmistaa, että työntekijä tietää sen, että varallaolositoumus sisältää ylityösuostumuksen.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

UKK
KVTES

Jos varallaolosta on erikseen sovittu ylityökiellon aikana mutta ei työsopimuksella, tuleeko työntekijän ylityökiellosta huolimatta tehdä se ylityö, joka syntyy, kun varallaolosta tullaan töihin?

Kun työntekijä sopii varallaolosta, sitoutuu hän samalla tekemään ylityötä, kun hän tulee varallaolosta töihin.

Ylityökiellon aikana on syytä varmistaa, että työntekijä tietää sen, että varallaolositoumus sisältää ylityösuostumuksen.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >