Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
OVTES

Yleissivistävän koulun opettaja on ollut määräaikaisessa palvelussuhteessa 8.8.2019–30.5.2020 eli koko lukuvuoden työajan. Hänellä alkaa uusi opettajan palvelussuhde (määräaikainen tai vakituinen) 1.8.2020. Opettajan virantoimitus alkaa 12.8.2020. Opettaja on hakenut palkallista äitiysvapaata 1.9.2020 alkaen. Onko opettajalla oikeus äitiysvapaan palkkaetuisuuksiin?

Palkallisen äitiysvapaan edellytys on, että viranhaltija on ollut kunnan palveluksessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta (KVTES V luku 7 § 1 mom.). Palkallisen äitiysvapaan kahden kuukauden karenssiaikaa laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukuvuoden päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa viimeistään seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa (A 40 § 2 mom.).

Tässä esimerkissä opettajalla täytyy karenssiaikaa koskeva vaatimus. Sen lisäksi opettaja aloittaa virantoimituksen tässä uudessa palvelussuhteessa 12.8.2020. Opettajalla on oikeus äitiysvapaan palkkaetuisuuksiin 1.9.2020 lukien, jos palkkaetuisuuksien maksamiseen liittyvät ehdot muutoinkin täyttyvät.

 

UKK
OVTES

Peruskoulun aineenopettajaviranhaltijan opetusvelvollisuus on 22. Luokkatunteja hänellä on 21,5 vvt ja lisäksi hänelle on määrätty 7. luokan luokanvalvontatyö. (B liite 1 14 §). Miten luokanvalvontakorvaus maksetaan opettajalle?

Jos peruskoulun aineenopettajan opetusvelvollisuus ei muutoin täyty, hänen opetusvelvollisuuteensa on luettavissa luokanvalvontatyöstä 1 vuosiviikkotunti. Jos aineenopettajan opetusvelvollisuus täyttyy, luokanvalvontatyöstä maksetaan korvaus ylituntipalkkiona.

Ylitunteina maksettaessa korvaus on 1,4 vuosiviikkotuntia (B liite 1 10 § 4 mom. soveltamisohje). Kuukausittainen ylituntipalkkio maksetaan tehtäväkohtaisen palkan asemasta luokanopettajan hinnoittelutunnuksen 4 03 04 03 0 ja opetusvelvollisuuden 24 mukaan. Tästä opetusvelvollisuuteen luetaan 0,5 tuntia ja ylituntipalkkioperusteisesti jää maksettavaksi 0,9 vuosiviikkotuntia.

 

UKK
OVTES

Määräaikaisen peruskoulun luokanopettajan palvelussuhde kestää 1.8.2019–30.5.2020 (oppilastyöpäivät 8.8.2019– 30.5.2020). Kuinka monta lomapäiväkorvauksen päivää määräaikaiselle opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä?

Palvelussuhde kestää koko lukuvuoden työajan, joten sovellettavaksi tulee A-osion 36 § 1 mom. Lomapäiväkorvausta kertyy 10 kuukaudelta.

Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät 1.8.–6.8.

Sen sijaan opettajien veso-koulutuspäivä 7.8. ei vähennä lomapäiväkorvausta, koska se on opettajan työpäivä.

Opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvausta 14 päivältä ja lomarahaa 10 kuukaudelta.

UKK
OVTES

Vakinaisessa virassa oleva lukion lehtori irtisanoutuu virastaan 1.2.2021 alkaen. Mitä opettajalle maksetaan lomiin liittyen?

Yleissivistävän koulun opettajat (perusopetus ja lukiokoulutus) eivät ole vuosilomaa koskevien määräyksien piirissä, vaan puuttuvan vuosiloman korvaa keskeytysjärjestelmä (palkallinen kesäkeskeytysaika ja lyhytaikaiset keskeytysajat).

Keskeytysjärjestelmän kesäkeskeytysaikaan liittyy laskennallinen vuosiloma, joka on nimensä mukaan laskennallinen (ks. A 33 § 2 mom. ja 3 mom.).

Lomaraha maksetaan normaalisti palvelusuhteen päättyessä (A 34 §).

Lomapäiväkorvausta ei makseta, koska lomapäiväkorvausta voidaan maksaa vain määräaikaiselle opettajalle palvelussuhteen päättyessä (A 36 §).

UKK
OVTES

Peruskoulun luokanopettajalle on otettu viransijainen ajalle 28.1.–1.2. eli maanantaista perjantaihin. Sijaisella on luokanopettajan kelpoisuus (ylempi korkeakoulututkinto). Tunteja hänellä on maanantaina 3 luokanopetusta, tiistaina 4 luokanopetusta, keskiviikkona 2 luokanopetusta ja 2 tekstiilityötä yläkoulussa, torstaina 6 luokanopetusta ja perjantaina 4 luokanopetusta. Miten sijaisen palkka määräytyy?

Enintään 5 koulun työpäivää kestävässä palvelussuhteessa palkkaus perustuu tuntiopettajien palkkioperusteisiin (A 30 § ja B liite 1 27 § 1 mom. ja 2 mom.). Palkka maksetaan pidetyistä tunneista tuntipalkkiona kuten sivutoimiselle tuntiopettajalle (B 24 § 3 mom.) seuraavasti:

  • luokanopetuksen tunnit: hinnoittelulla 4 03 03 056 ja opetusvelvollisuudella 24
  • tekstiilityön tunnit vuosiluokilla 7–9: hinnoittelulla 4 03 07 038 ja opetusvelvollisuudella 24
  • käytetään kerrointa 0,94 (B liite 1 29 §).
UKK
KVTES

Miten voidaan suunnitella säännöllinen työaika ympärivuorokautisessa toiminnassa jaksotyössä, kun kolmella peräkkäisellä viikolla on yhteensä 4 säännöllistä työaikaa lyhentävää arkipyhää eli jouluaatto, joulupäivä, uudenvuoden päivä ja loppiainen?

Jaksotyössä säännöllinen täysi työaika on

  • 2 viikon pituisena työaikajaksona enintään 76,5 tuntia
  • 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 114,75 tuntia
  • 4 viikon pituisena työaikajaksona enintään 153 tuntia.

Jokainen työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia.

1.6.2015 lukien ns. kaksois- tai kolmoisjaksoja ei ole voinut käyttää, vaan jokainen työaikajakso on yhtenäinen kokonaisuus. Neljän viikon työaikajakson käyttäminen voi olla tarpeen, kun kolmelle peräkkäiselle viikolle sattuu useita arkipyhiä.

Kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Työntekijälle tai viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana.

Jos KVTES:ssa sovituista työaikajärjestelyistä on tarve poiketa, asiasta tulee sopia paikallisesti. Kuuden viikon mittaisen työaikajakson käyttäminen edellyttää paikallista sopimusta asiasta. Sopimus tulee tehdä työnantajan ja luottamusmiehen taikka työnantajan ja asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Enintään neljän työntekijän työaikajärjestelyä koskeva sopimus voidaan tehdä myös työntekijöiden itsensä kanssa. Tällöinkin luottamusmiehelle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä tasoittumisjärjestelmän muuttamisesta.

KVTES:lla on sovittu 2, 3 ja 4 viikon työaikajaksojen ylityökorvauksista. Mikäli sovitaan paikallisesti tätä pitemmästä tasoittumisjaksosta, on syytä sopia paikallisesti myös ylityökorvauksista.

Jos työaikajaksolla on 4 arkipyhää, 3 viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 84,15 tuntia ja 4 viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 122,4 tuntia.


Vastaus on julkaistu 13.2.2017 ja sitä on päivitetty 16.2.2021.

UKK
LS

Maksetaanko lääkärille tai hammaslääkärille laajennetun toiminnan korvausta, jos hän työskentelee omasta toiveestaan erilaisilla työaikajärjestelyllä kuin muut lääkärit tai hammaslääkärit esimerkiksi klo 17:n jälkeen?

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään säännöllisen työajan sijoittelusta sopimuskaudella 1.4.2020–28.2.2020. Sen mukaan työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen yms. syy tätä edellyttää.

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17.00–20.00 tai perjantaisin klo 17.00–18.00, maksetaan LS:n II luvun 7 §:n mukaan laajennetun toiminnan korvausta määräyksessä todetulla tavalla.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on, että ne suunnitellaan toiminnan tarpeista vastaamaan kulloistakin palvelutarvetta. Työaikajärjestelyt ovat työnantajan työnjohto-oikeuden ytimessä toiminnan järjestämiseksi.

Työnantaja voi kuitenkin suostua tai sopia yksilöllisistä työaikajärjestelyistä lääkärin tai hammaslääkärin kanssa henkilön omien työaikatoiveiden mukaisesti, esimerkiksi työajan tekemisestä tiivistetysti. Tyypillistä tällaisille järjestelyille on, että työaikajärjestelyä ei olisi olemassa ilman lääkärin tai hammaslääkärin omaa toivetta ja järjestelyn yksilöllisyyttä. Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta.

Jos työnantaja ottaa käyttöön säännöllisen työajan aikaisempaa laajemman työajan sijoittelun sopimuskaudella, tilanne muodostua todennäköisesti sellaiseksi, että myös tällaisen yksilöllisen työaikajärjestelyn piirissä olevalle lääkärille on maksettava laajennetun toiminnan korvausta. Joka tapauksessa työnantajan on tällöin arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamista myös tästä näkökulmasta.

Se, milloin laajennetun toiminnan korvauksen maksamiselle ei ole edellytyksiä, perustuu viime kädessä aina tapauskohtaiseen harkintaan. Työaikajärjestelyjä ei saa tehdä korvauksen maksamisen kiertämisen tarkoituksessa.

UKK
LS

Lääkärille on merkitty työpaikkapäivystysvuoro klo 16–22. Sen jälkeen päivystysvuoro jatkuu vapaamuotoisena päivystyksenä seuraavaan aamuun klo 8:aan asti. Kuinka monesta päivystyskerrasta on kysymys?

Päivystysvuoron aikana päivystysmuoto voi muuttua työpaikkapäivystyksestä vapaamuotoiseen päivystykseen tai tosin päin. Tämä yhdistelmävuoro katsotaan yhdeksi päivystyskerraksi.

 

UKK
LS

Työnantaja on ottanut käyttöön laajennetun toiminnan. Lääkärille tai hammaslääkärille on suunniteltu seuraavaksi 6 kuukaudeksi 2 laajennetun toiminnan vuoroa joka kuukausi. Hänelle maksetaan osana varsinaista palkkaa laajennetun toiminnan korvausta 6 prosenttia hänen tehtäväkohtaisesta palkastaan. Laajennettuun toimintaan osallistuva lääkäri tai hammaslääkäri on sairauslomalla yhden päivän, johon osuu yksi iltavastaanottovuoro ja toinen lääkäri sijaistaa häntä tehden vuoron. Miten tilanne tulisi ratkaista?

Tilanteeseen voi olla erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeää on, että työnantaja on miettinyt etukäteen omassa työyhteisössään toimivat ratkaisumallit tällaisia tilanteita varten.

Etukäteen on mietittävä muun muassa,

  • miten tällaisissa tilanteissa toimitaan
  • millaiset korvaukset mahdollisesti maksetaan sijaistavalle lääkärille
  • millaisia vaikutuksia sijaisjärjestelyllä on mahdollisesti muuhun vastaanottotoimintaan.

Toimintatavat on käytävä työpaikalla läpi luottamusmiehen kanssa ja oltava kaikkien kyseiseen toimintaan osallistuvien tiedossa.

Jos esimerkiksi sijaisena toimii työnantajan palveluksessa oleva toinen lääkäri, joka tekee sairastuneen lääkärin laajennetun toiminnan vuoron omien työvuorojensa lisäksi, syntyy hänelle todennäköisesti lisä- tai ylityötä kyseisellä viikolla tai jaksolla. Lisä- ja ylityössä on kuitenkin huomioitava se, että se vaatii viranhaltijan suostumuksen. Jos käytössä on työaikajakso, lisä- ja ylityön muodostuminen voidaan tosin havaita vasta työaikajakson lopussa.

Yksi vaihtoehto voisi olla työvuoroluettelon muuttaminen säännöllisen työajan puitteissa, jolloin ei synny lisä- tai ylityötä. Työvuoroluettelon muuttaminen vaatii lääkärisopimuksen mukaisesti perustellun syyn. Näitä ovat muun muassa toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esimerkiksi potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Kun työvuoroluetteloa muutetaan, tulee sen vaikutukset muun muassa korvauksiin olla mietittyinä etukäteen.

Sairastuneelle lääkärille tai hammaslääkärille maksetaan sairausloman ajalta hänen varsinainen palkkansa, jossa on mukana laajennetun toiminnan korvaus.

UKK
LS

Mitä tarkoitetaan terveyskeskushammaslääkärin kliinisen työn 30 tunnin rajalla? 

Lääkärisopimuksen liitteessä 2 on määräys korotetuista toimenpidepalkkioista silloin, kun kliinisen työn määrä ylittää 30 tuntia viikossa. Uudessa sopimuksessa tarkastelu on tehtävä viikoittain. Aiemmin oli mahdollista myös keskimääräinen tarkastelu. 

Liitteen 2 toimenpidepalkkiotaulukossa määritelty kliinisen työn 30 tunnin raja liittyy vain toimenpidepalkkioiden maksamiseen ja suuruuteen. Jos hammaslääkärin kliinisen työn määrä ylittää viikossa 30 tuntia, maksetaan sen ylittäviltä tunneilta taulukosta ilmenevä korotus toimenpidepalkkioihin. Määräys ei edellytä, että hammaslääkärille pitäisi suunnitella 30 tuntia kliinistä työtä viikossa. Korotus toimenpidepalkkioihin maksetaan silloin, kun kliinistä työtä on suunniteltu ennalta yli 30 tuntia viikossa sekä silloin, kun 30 tuntia kliinistä työtä ylittyy yllättäen.

UKK
LS

Miten palautumistauko on huomioitava terveyskeskushammaslääkärien työajan suunnittelussa?

Hammaslääkärien työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon se, mitä tehtäväkokonaisuuksia hammaslääkärille kuuluu ja kuinka paljon aikaa niiden tekemiseen on varattava. Työvuoroluettelo on laadittava niin, että säännöllinen työaika riittää työtehtävien tekemiseen.

Työajan suunnittelussa on huomioitava säännöllinen työaika, joka sisältää kliinisen työn ja kirjalliset yms. työtehtävät. Suunnittelussa on huomioitava myös lepoajat. 

Kliiniselle työlle ei ole lääkärisopimuksessa määräystä vähimmäis- tai enimmäismäärästä (esim. 30 tuntia/viikko). Kliinisen työajan suunnittelussa on varmistettava, että myös kirjallisille työtehtäville jää riittävästi aikaa siten, että ne ehditään tehdä säännöllisellä työajalla.

Lääkärisopimuksessa 2020–2021 on uusi määräys palautumistauosta. Määräyksen mukaan viranhaltijalle järjestetään päivittäin 10 minuutin pituinen palautumistauko, joka luetaan työaikaan. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että kliiniseen työhön ja/tai kirjallisille työtehtäville suunnitellaan käytettäväksi vähemmän aikaa kuin aiemmin.

Hammaslääkärillä on oikeus pitää tämä 10 minuutin palautumistauko. Tämä pitäisi huomioida edellä mainituin tavoin työjärjestelyissä ja työvuorosuunnittelussa siten, että hammaslääkärillä on tosiasiallinen mahdollisuus pitää palautumistauko. Jos sopimusmääräyksen mukainen käytäntö ei kuitenkaan toteudu työjärjestelyjen tai työvuorosuunnittelun kautta, varmistetaan palautumistauon toteutuminen siten, että tauko merkitään työvuoroluetteloon tai ajanvarauskirjaan.


13.11.2020 julkaistua on tarkennettu 14.12.2020 lisäämällä siihen viimeinen kappale.

UKK
KVTES

Työntekijälle on annettu 1.10. lomautusilmoitus, jonka mukaan hänet lomautetaan 16.11.–30.11. Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri päättää työntekijän tartuntatautilain 63 §:n perustuvasta eristämisestä ajalle 16.11.–26.11. Miten toimitaan?

Tartuntatautilain 63 §:n 1 momentin mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteinen, tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön eristämisestä terveydenhuollon toimintayksikköön enintään kahden kuukaudeksi. Eristämispäätöksen voi tehdä, jos henkilö on sairastunut tai hänen voidaan perustelluin syin epäillä sairastuneen yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin ja taudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä leviämistä voida estää muilla toimenpiteillä.

Päätöksen tehneen lääkärin on annettava eristettävälle henkilölle ja häntä hoitaville työntekijöille tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömät ohjeet.

Viranhaltijalla ja/tai työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n ja 63 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on KVTES:n V luvun 2 §:n 8 momentin mukaan oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin 2 §:ssä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Palkkaan sovelletaan 4 §:n määräyksiä.

Työnantajan on hyvä ottaa huomioon KVTES:n V luvun 2 §:n 8 momentin soveltamisohje:

"Tämän momentin mukainen palkallinen poissaoloaika vähentää 2 §:n 1 momentin mukaisia palkallisen sairausloman enimmäismääriä."

Kunnallisen esimiehen työsuhdeoppaan (2021, s. 55) ja Kunnallisen esimiehen virkasuhdeoppaan (2021, s .76–77) mukaan lomautuksen ja työ- tai virkavapaan osuessa samaan aikaan työntekijän tai viranhaltijan "työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensimmäisenä." Lomautustilanteessa ratkaisevaa on lomautusilmoituksen tiedoksiantamishetki.

Työntekijälle on annettu lomautusilmoitus 1.10. eli ennen tartuntatautilain 63 §:n päätöksen ajankohtaa. KT:n näkemyksen mukaan tässä esimerkkitapauksessa työntekijän poissaolon katsotaan myös tartuntatautilain 63 §:n mukaisen eristämispäätöksen ajalta perustuvan lomautukseen.

Työntekijät ja viranhaltijat voivat tiedustella työttömyyskassastaan tai Kelasta sitä, miten lomautus ja tartuntatautilain 60 §:n mukainen karanteeni vaikuttavat heidän työttömyysturvaansa tai tartuntatautipäivärahaansa.

KT:lla ei ole tiedossaan oikeuskäytäntöä, jossa olisi käsitelty lomautuksen ja eristämispäätöksen sijoittumista samalle ajanjaksolle. Työnantaja viime kädessä vastaa tekemästään päätöksestä.


Vastaus on julkaistu 12.11.2020 ja sitä on päivitetty 4.8.2021.

UKK
KVTES

Työntekijälle on annettu 1.10. lomautusilmoitus, jonka mukaan hänet lomautetaan 16.11.–30.11. Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri päättää työntekijän tartuntatautilain 60 §:n perustuvasta karanteenista ajalle 16.11.–26.11. Miten toimitaan?

Kun työntekijä on toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä määrätty tartuntatautilain 60 §:n mukaiseen karanteeniin, kyseessä on luvallinen poissaolo.

Työnantajalla ei ole tartuntatautilain 60 §:n mukaisen karanteenin ajalta palkanmaksuvelvollisuutta, sillä KVTES:ssa ei ole sovittu palkanmaksusta tartuntatautilain 60 §:n mukaisen karanteenin ajalta. Kyseessä on siis palkaton työ- tai virkavapaa.

Jos työntekijä tai viranhaltija kuitenkin tekee etätyötä karanteenin aikana, ei kyseessä ole vapaa, vaan työnteko, josta työntekijä ja/tai viranhaltija saa palkkaa. 

Kunnallisen esimiehen työsuhdeoppaan (2021, s. 55) ja Kunnallisen esimiehen virkasuhdeoppaan (2021, s. 76–77) mukaan lomautuksen ja työ- tai virkavapaan osuessa samaan aikaan työntekijän ja viranhaltijan ”työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensimmäisenä.” Lomautustilanteessa ratkaisevaa on lomautusilmoituksen tiedoksiantamishetki.

Kysymyksen mukaisessa tilanteessa työntekijälle on annettu lomautusilmoitus 1.10. ennen tartuntatautilain 60 §:n päätöksen antamista ja/tai karanteenin alkamisen ajankohtaa. KT:n näkemyksen mukaan tässä esimerkkitapauksessa työntekijän poissaolon katsotaan (myös tartuntatautilain 60 §:n mukaisen karanteenipäätöksen ajalta) perustuvan lomautukseen. 

KT:lla ei ole tiedossaan oikeuskäytäntöä, jossa olisi käsitelty lomautuksen ja karanteenin sijoittumista samalle ajanjaksolle. Työnantaja viime kädessä vastaa tekemästään päätöksestä.

Työntekijät ja viranhaltijat voivat tiedustella työttömyyskassastaan tai Kelasta sitä, miten lomautus ja tartuntatautilain 60 §:n mukainen karanteeni vaikuttavat heidän työttömyysturvaansa tai tartuntatautipäivärahaansa.


Vastaus on julkaistu 11.11.2020 ja sitä on päivitetty.

UKK
KVTES

Milloin tuleva lomautus tulee peruuttaa?

Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttamisesta ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.

Jos työnantajalle tulee tarve lomauttaa työntekijä ja/tai viranhaltija lomautuksen perumisen jälkeen, tulee työnantajan käydä asiaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut ja antaa työntekijälle ja/tai viranhaltijalle uusi lomautusilmoitus noudattaen KVTES:ssä sovittua lomautusilmoitusaikaa.  

Mikäli lomautusilmoitusaikana ilmenee uutta työtä siten, että kokoaikaisen lomautuksen asemasta työntekijä voidaan lomautusajaksi tai lomautusajan osaksi siirtää lyhennettyyn työaikaan, työnantaja voi ilman uuden lomautusilmoituksen antamista muuttaa kokoaikaisen lomautuksen osittaiseksi lomautukseksi.  

Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. (KVTES VIII 2 § 2 momentti)

  • Ks.tarkemmin Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas (2021)
     
  • Ks. Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas (2021)
UKK
KVTES

Milloin käynnissä oleva lomautus tulee keskeyttää?

Työnantajalle voi ilmaantua tilapäistä työtä lomautuksen alkamisen jälkeen, jolloin lomautus tulee keskeyttää. Jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, lomautuksen keskeyttämisen tulee perustua työnantajan ja työntekijän ja/tai viranhaltijan väliseen sopimukseen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.  

Jos työnantajalle ilmaantuu lomautuksen jo alettua uutta työtä siten, että kokoaikaisen lomautuksen asemesta työntekijä ja/tai viranhaltija voidaan joko koko lomautuksen loppuajaksi tai lomautuksen loppuajan osaksi ottaa tekemään lyhennettyä työaikaa, voi työnantaja sopia työntekijän ja/tai viranhaltijan kanssa kokoaikaisen lomautuksen muuttamisesta osittaiseksi lomautukseksi. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn ja/tai virantoimituksen alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää osittaisen lomautuksen arvioitu kestoaika. Osittainen lomautus voi kestää enintään siihen päivään asti, jolloin kokoaikaisen lomautuksen oli alun perin määrä päättyä.  

Lomautus jatkuu sovitun työskentelyn päättymisen jälkeen ilman uuden lomautusilmoituksen antamista.