På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES
OVTES

Mitä hinnoittelutunnusta ja työehtoja sovelletaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia?

Mikäli henkilöllä ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuutta ja hän työskentelee varhaiskasvatuslain (33 §) tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKB045. Kyseiset henkilöt kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus), mutta ei varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuutta (30 §), ja hän työskentelee tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan.

Osion G soveltamisalan piiriin kuuluviin, päiväkodissa ja sairaalassa työskenteleviin erityisopettajiin sovelletaan OVTES:n osion G varhaiskasvatuksen erityisopettajan hinnoittelukohtaa.

Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään

  • hinnoittelutunnusta 4 50 01 04 2, mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden maisterin tutkinto
  • hinnoittelutunnusta 4 50 00 04 2 mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto tai muu varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.


Kyseessä on siis yksi hinnoittelukohta, jossa käytetään tutkinnon perusteella eri koodeja tilastollisiin tarpeisiin.

UKK
OVTES

Mitä hinnoittelutunnusta ja työehtoja sovelletaan päiväkodin johtajaan, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia?

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 § tai 75 § ), varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 30 §) ja hän työskentelee päiväkodin johtajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan. Tässä tapauksessa käytetään OVTES:n osion G päiväkodin johtajan hinnoittelukohtaa. Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään hinnoittelutunnusta 4 50 00 020.

Mikäli henkilö ei täytä mitään yllä mainituista kelpoisuusehdoista ja toimii päiväkodin johtajan tehtävässä varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

 

UKK
KVTES

Mitä hinnoittelutunnusta ja työehtoja sovelletaan varhaiskasvatuksen opettajaan, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia?

Mikäli henkilö ei täytä varhaiskasvatuslain mukaisia varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia (varhaiskasvatuslaki 26 §, 30 §, 31§, tai 75 §) ja toimii varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKA045.

Niin sanotut epäpätevät opettajat kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin heihin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

UKK
OVTES

Onko SAK-työaika merkittävä työvuoroluetteloon?

Työajan käyttöä suunniteltaessa säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) varataan työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.
 
Koska SAK-työajan määrä voi vaihdella esimerkiksi kuukausittain toiminnan tarpeiden mukaan, on tärkeää suunnitella

  • kuinka paljon kulloinkin tarvitaan lapsiryhmän ulkopuolista suunnitteluaikaa
  • missä kohdin on sopivaa tehdä lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä.

Vastuu siitä, että lapsiryhmän ulkopuolisiin töihin varataan riittävä aika, sekä siihen liittyvä työnjohto-oikeus, kuuluvat työnantajalle.
 
SAK-työaika ei kuitenkaan ole työaikalain työaikakirjanpitomääräysten alainen määräys, eikä KVTES:n III luvun 28 §:n työvuoroluetteloa koskevia määräyksiä sovelleta SAK-työajan kirjaamiseen.
 
SAK-työaika voidaan suunnitella työvuoroluetteloon, mutta vaihtoehtoisesti suunnitelma voidaan tehdä vaikka erilliselle dokumentille.

Seurantaa SAK-työtehtäviin käytetystä työajasta ei sellaisenaan tarvitse tehdä.

UKK
OVTES

Kenellä on oikeus saada ves-päiviä eli virka- ja työehtosopimuksen mukaisia ylimääräisiä vapaapäiviä? (Osio G 8 §)

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) osiossa G on määräys ylimääräisten vapaapäivien eli ves-päivien kertymisestä (8 §).

Määräyksen mukaan ves-päivät kuuluvat kelpoisuusehdot täyttävälle

  • varhaiskasvatuksen opettajalle (lastentarhanopettajalle)
  • varhaiskasvatuksen erityisopettajalle
  • päiväkodin johtajalle (toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja)*
  • sairaalassa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalle,

joka työskentelee varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä.

Päiväkodin johtajalla on oikeus saada ves-päivät, mikäli hän toimii ammatillisena johtajana. Määräyksen soveltaminen ei edellytä, että päiväkodin johtajalla on oma lapsiryhmä.

Ves-päivät eivät kuulu

  • varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle
  • varhaiskasvatuksen sosionomille
  • varhaiskasvatusjohtajalle (hallinnollinen tehtävä) **
  • henkilölle, joka ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan-, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja
  • työntekijöille ja viranhaltijoille, joihin sovelletaan toimistotyöaikaa kuten esimerkiksi perhepäivähoidon ohjaajille
  • varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa työskenteleville.

** Määräystä ylimääräisistä vapaapäivistä eli ves-päivistä ei sovelleta varhaiskasvatuslain mukaisessa hallinnollisessa tehtävässä toimivaan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tai -päällikön tehtävässä toimivaan. Määräystä ei myöskään sovelleta varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis-, yms. asiantuntijatehtävissä työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

Onko kyseessä ammatillinen vai hallinnollinen johtotehtävä?

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella päiväkodilla on oltava toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja, joka on vastuussa eri toimintamuotojen ja yksikön toiminnasta. Toiminnasta vastaavan päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä, johon sisältyy päiväkodin varhaiskasvatukseen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Päiväkodin johtajan tehtävään voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön. Päiväkodin johtajan tehtävässä sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika. Kyseisessä tehtävässä toimivalla on oikeus saada ves-päivät.

Varhaiskasvatuslain mukainen hallinnollinen johtotehtävä on tehtävä, johon ei sisälly työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista tai välitöntä työskentelyä lapsiryhmässä. Tällaisessa hallinnollisessa johtotehtävässä toimivalla ei ole oikeutta saada ves-päiviä.

UKK
OVTES

Siirtyykö VES-päivä, jos varhaiskasvatuksen opettaja sairastuu ennen vapaapäivän alkua? (Osio G 8 §)

Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Työntekijän sairastuessa vapaapäivänään voidaan seuraavat vapaapäivät  hänen pyynnöstään siirtää. 

UKK
OVTES

Miten ves-päivät pyöristetään vai pyöristetäänkö? (0sio G 8 §)

Täyttä työaikaa tekevälle kertyy vain kokonaisia ves-päiviä, koska yhden ves-päivän ansaintaan edellytetään kahden kuukauden työskentelyä.

Osa-aikaisen työntekijän ja/tai viranhaltijan ansaitsemat ves-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään.
 

UKK
OVTES

Miten ves-päivät kertyvät, jos työntekijä työskentelee osan vuodesta osa-aikaisena? (Osio G 8 §)

Ves-vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla ensin työaikaprosentti osa-aikakuukausien määrällä ja jakamalla se kahdella, minkä jälkeen summaan lisätään vielä täydellä työajalla tehtyjen kuukausien lukumäärä jaettuna kahdella.

Esimerkki 1)

Työntekijä työskentelee 6 kuukautta ansaintajaksosta osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta, ja loput 6 kk kokoaikaisena.
Hänelle kertyy ves-päiviä seuraavasti:

0,6 x 6 / 2 + 6 / 2 = 4,8 ves-päivää.

4,8 ves-päivää pyöristetään viiteen ves-päivään.

UKK
OVTES

Miten osa-aikatyötä tekevän ves-päivät kertyvät? (Osio G 8 §)

Osa-aikatyötä tekevän viranhaltijan ja työntekijän ves-päivät kertyvät samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ves-päivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä /2

Esimerkki 1)

Työntekijä tai viranhaltija on osittaisella hoitovapaalla ja tekee 80 prosenttia täydestä työajasta siten, että työaika on jaettu viikon 4 työpäivälle. Vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla osa-aikakuukausien määrä työaikaprosentilla ja jakamalla se vielä kahdella, koska yhden vapaapäivän edellytyksenä on kahden kuukauden työssäolo.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,8 x 12/2 = 4,8 ves-päivää. Ves-päivät pyöristetään lähimpään kokonaiseen päivään, eli viiteen ves-päivään.

Esimerkki 2)

Työntekijä työskentelee osa-aikaisena ja hänen työaikansa on 60 prosenttia kokoaikaisen työajasta.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,6 x 12 /2 = 3,6 ves-päivää. 3,6 ves-päivää pyöristetään neljään ves-päivään.

UKK
OVTES

Miten paljon virka- ja työehtosopimuksen mukaisia ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä kertyy? (Osio G 8 §)

Kokoaikatyötä tekevälle kertyy yksi ylimääräinen vapaapäivä KVTES:n IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä voi kertyä enintään viisi päivää vuosittain. Tämä koskee myös osa-aikaista työntekijää ja viranhaltijaa.

Täyttä työaikaa tekevän on siis aina työskenneltävä kaksi kuukautta ansaitakseen yhden ves-päivän.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa vuosilomapäiviä pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina. Vuosilomapäiviä lukuun ottamatta muut poissaolot virantoimituksesta tai työstä eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä, kun henkilön oikeutta ves-vapaapäiviin lasketaan.

UKK
OVTES

Korvataanko saamatta jääneet ves-päivät? (Osio G 8 §)

Saamatta jääneistä ves-päivistä ei makseta rahakorvausta. Jos ves-päivät jäävät esimerkiksi työ- tai virkasuhteen päättymisen takia pitämättä, työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Määräaikaisten palvelussuhteiden päättyminen on yleensä työnantajan tiedossa, joten työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat annetuiksi palvelussuhteen aikana.

UKK
OVTES

Voiko ves-vapaita antaa ennen ansaintajakson päättymistä? (Osio G 8 §)

Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa ves-vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen, mutta ves-vapaita voi myös antaa heti, kun ne on ansaittu.

Mikäli vapaita annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen mennessä ansaittu määrä.

UKK
OVTES

Pitääkö ves-vapaat eli virka- ja työehtosopimuksen mukaiset ylimääräiset vapaapäivät antaa yhdessä erässä? (Osio G 8 §)

Työnantaja voi antaa vapaapäivät harkintansa mukaan joko yhdessä tai useammassa erässä.

 

UKK
OVTES

Kuka päättää ves-päivien ajankohdasta? (Osio G 8 §)

Työnantaja päättää ves-päivien antamisajankohdasta työntekijän ja viranhaltijan esityksen perusteella.

Esityksen on oltava tiedossa hyvissä ajoin, jotta antamisajankohta ehditään merkitä työvuoroluetteloon ennen työvuoroluettelon tiedoksi antamista. Vapaapäivien hakeminen ja myöntäminen täytyy pystyä todentamaan ja käytäntöjen on oltava työyhteisön tiedossa.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat pidetyiksi. Ves-päiviä ei ole tarkoitus kerätä useampien ansaintajaksojen ajalta, vaan kertyneet ves-päivät tulisi pitää vuosittain. Ansaitut ves-päivät on tarkoituksenmukaista pitää ennen pidempiä työ- ja virkavapaita. Mikäli työnantaja ei pysty antamaan ves-päiviä ennen työ- tai virkavapaata, kuten perhevapaata, ei vapaapäiviä kuitenkaan voida katsoa menetetyiksi.

UKK
OVTES

Mikä on ves-päivien ansaintajakson alkamisajankohta? (Osio G 8 §)

Työnantaja määrittelee, mikä on ves-päivien vuoden pituisen ansaintajakson alkamisajankohta.

Ansaintajaksoksi voidaan valita

  • toimintavuosi eli 1.8.–31.7.
  • lomanmääräytymisvuosi eli 1.4.–31.3.
  • kalenterivuosi eli 1.1.–31.12.

Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa sovelletaan kaikkiin työntekijöihin ja viranhaltijoihin.