På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä tarkoittaa saarto? Vaikuttaako saarto työnantajan työnjohto-oikeuteen?

Saarrolla tarkoitetaan ammattiliiton kehotusta jäsenilleen olla suorittamatta avoinna oleviin virkoihin tai tehtäviin kuuluvia töitä.

Saarto ei rajoita muita kuin ammattiliiton jäseniä tekemästä saarron piirissä olevia tehtäviä.

Työnantaja käyttää saarrosta huolimatta työnjohto-oikeuttaan normaalisti ottaen huomioon ns. neutraliteettiperiaatteen.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä tarkoittaa hakukielto? Vaikuttaako hakukielto työnantajan työnjohto-oikeuteen?

Hakukiellolla tarkoitetaan ammattiliiton julistamaa kieltoa hakea avoinna olevaa virkaa tai tehtävää.

Hakukielto ei rajoita työnantajan oikeutta hakea ja palkata uutta henkilöstöä eikä ammattiliittoon kuulumattomien oikeutta hakea virkaa tai tehtävää. 
 

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Kertyykö tartuntatautilain 48 a §:n mukaiselta palkanmaksun keskeytyksen ajalta vuosilomaa?

Ei kerry.

Kyse ei ole muusta työ- tai virkavapaasta, joten KVTES:n IV luvun 4 §:n 9 kohtaa ei sovelleta.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Tuleeko työntekijälle antaa vuosilomaa lomakaudella 2.5.2022–30.9.2022?

Työntekijälle tai viranhaltijalle tulee antaa vuosiloma KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 8 §:n mukaisesti.

Palkanmaksun keskeytys keskeytetään vuosiloman ajaksi ja vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka.

Jos työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole vuosiloman päättyessä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole tarjota hänelle muuta työtä (ks. tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentti), työntekijä tai viranhaltija palaa palkanmaksun keskeytykselle vuosiloman jälkeen.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Työntekijälle määrätään vuosiloma kesälomakaudelle KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti palkanmaksun keskeytyksen ajalle. Työntekijän palkanmaksun keskeytys jatkuu vuosiloman jälkeen. Tuleeko työntekijälle maksaa lomaraha?

KVTES:n IV luvun 18 § 3 momentin mukaan lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija tai työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten virantoimituksesta tai työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä.

Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos

  • viranhaltija tai työntekijä jättää ei noudata irtisanomisaikaa noudattamatta
  • viranhaltija on pantu viralta
  • viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta
  • palvelussuhde puretaan tai työsuhde purkautuu.

Työntekijällä on pätevä syy olla pois töistä, kun hänellä ei omaa ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa ja työnantaja on tästä syystä keskeyttänyt palkanmaksun. Tällaisessa tapauksessa KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momenttia ei sovelleta. Työntekijälle tulee maksaa lomaraha KVTES:n mukaisesti.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten varmistetaan työsuojeluvaltuutettujen vaikutusmahdollisuudet isossa organisaatiossa?

Isossa organisaatiossa kannattaa harkita kaksi- tai kolmitasoista työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, jotta voidaan varmistaa työsuojeluvaltuutettujen osallistumisoikeus työsuojelutoimikuntaan tai muuhun edustukselliseen yhteistoimintaelimeen sekä oikeus tehdä ehdotuksia työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä asioista.

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen (3.4.2008) mukaan

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio (5 §)

Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on valvontalain mukaisesti työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen sekä työsuojelutoimikunta tai muu paikalliseen sopimukseen perustuva edustuksellinen yhteistoimintaelin, jonka jäsenistöön työsuojeluvaltuutetut kuuluvat.

Suurissa kuntayksiköissä tai muutoin paikallisesti harkituilla perusteilla voidaan edellä 3 momentissa mainitun työsuojelutoimikunnan tai muun edustuksellisen yhteistoimintaelimen lisäksi paikallisella sopimuksella muodostaa kaksi- tai kolmetasoisesti yhteistoimintaelimiä tai -kokonaisuuksia hallintokunta- tai toimialakohtaisesti, taikka virastoa, laitosta tai muuta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi seudullista tai alueellista kokonaisuutta varten.

Työsuojelutoimikunta tai muu vastaava edustuksellinen yhteistoimintaelin (9 §)

Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan

Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano (39 §)

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä.
 

Muualla verkossa

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten toimitaan työsuojelun yhteistoimintaorganisaation valmistelemiseksi, jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle?

Jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle, valmisteluun on haasteellista osallistua. On kuitenkin tärkeää olla yhteydessä eri alueiden valmistelusta vastaaviin ja saattaa valmistelijoiden tietoon työsuojelulliset erityistarpeet sekä se, miten kuntayhtymässä työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty erityistarpeet huomioiden.
 

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten määritellään työsuojelun yhteistoimintahenkilön työpaikka tai toiminta-alue? 

Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka ja/tai toiminta-alue, johon työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. 

Työsuojelun valvontalain (TsValvL) 25 §:n mukaan työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta, jossa työsuojelunyhteistoimintahenkilöllä on tosialliset mahdollisuudet toimia.

Hyvinvointialue on TsValvL:n 25 §:ssä ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu työpaikka.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn muistion (8.10.2021) mukaan

  • työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan
  • työpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama toiminta-aluekokonaisuus
  • työpaikan määrittelevät sopijaosapuolet yhdessä
  • työsuojeluvaltuutetun toiminta-aluetta (työpaikkaa) määriteltäessä otetaan huomioon työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat
  • saman työnantajan osalta voidaan määritellä useampia toiminta-alueita.

 
Työpaikan käsitellä viitataan työsuojeluvaltuutetun toiminta-alueeseen, jonne työsuojeluvaltuutettu on valittu. Yhdellä toiminta-alueella tai työpaikalla voi olla useita työsuojeluvaltuutettuja, ja työsuojeluvaltuutettujen määrä vaihtelee ajankäyttöneuvottelujen ja -kertoimen mukaisesti. 

Esimerkiksi yksi toimiala voi olla työpaikka ja siellä voi olla edustettavien lukumäärän ja ajankäyttöneuvottelujen tuloksena useampi työsuojeluvaltuutettu saman työpaikan käsitteen alla. 

Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää toiminnallisesti tarkoituksenmukaista aluetta, jossa on huomioitu työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat. 

Muualla verkossa

UKK
KVTES

Työnantaja on nimennyt esihenkilön vastuuhenkilöksi lakkojen aikana. Esihenkilö kuuluu lakkoilmoituksen antaneeseen työntekijäliittoon. Voiko esihenkilö kieltäytyä työstä lakon aikana?

Kyllä voi.

Jokaisella palkansaajalla on viime kädessä perustuslaissa turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus, johon kuuluu työtaisteluoikeus. Palkansaajaan ei siksi voida kohdistaa mitään kielteisiä seuraamuksia, jos hän käyttää työtaisteluoikeuttaan ammattijärjestön järjestämän laillisen lakon aikana.

Vastuuhenkilöksi nimeämisen yhteydessä kannattaakin tästä syystä johtuen nimetä myös varahenkilö tai useampia, jos se on mahdollista.

Vastuuhenkilöksi ei pitäisi nimetä henkilöä, jonka edut riippuvat työtaistelun tuloksesta.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Voiko lakon ulkopuolinen työntekijä tai viranhaltija kieltäytyä tekemästä laillisen lakon alaisia töitä?

Ns. neutraliteettiperiaatteen mukaan työtaistelun piiriin kuulumaton työntekijä tai viranhaltija ei ole velvollinen suorittamaan laillisen lakon alaisia tehtäviä, vaan hän voi kieltäytyä tekemästä sellaisia lakon alaisia tehtäviä, joita hän ei tavanomaisestikaan tee.

Työntekijä tai viranhaltija on kuitenkin velvollinen tekemään kaikki normaalit työtehtävänsä eli samoja tehtäviä kuin muutoinkin sekä vastaavassa laajuudessa muita, tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä, joita hän on tehnyt myös normaaliaikana.

Kieltäytymisoikeus edellyttää, että laillisen lakon rajat ovat selvät.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Voiko viranhaltija tai työntekijä olla osittaisessa lakossa?

Osittaisella lakolla tarkoitetaan sitä, että kieltäydytään suorittamasta osaa työtehtävistä.

Viranhaltijat eivät voi olla osittaisessa lakossa. Työntekijät sen sijaan voivat olla osittaisessa lakossa.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Kuka käyttää työnjohto-oikeutta lakon aikana?

Työnjohto- ja valvontaoikeus (direktio-oikeus) on yksinomaan työnantajalla työtaistelutilanteessa.

Mikäli työnjohto-oikeutta käyttävä työnantajan edustaja osallistuu lakkoon, tulee työnjohto-oikeus lakon ajaksi siirtää lakon ulkopuolelle jäävälle henkilölle.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijä tai viranhaltija osallistuu lakkoon. Hän sairastuu lakon alkamisen jälkeen. Maksetaanko työntekijälle tai viranhaltijalle sairauslomalta palkkaa?

Ei makseta.

Työoikeudessa vakiintuneesti sovelletun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä.

Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä.

Lakkoon osallistuva työntekijä tai viranhaltija on sairastunut vasta lakon alkamisen jälkeen, joten poissaolon perusteena on lakko, ei sairausloma.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijä tai viranhaltija osallistuu lakkoon. Hän sairastuu lakon alkamisen jälkeen, ja sairausloma jatkuu lakon päättymisen jälkeen. Miltä ajalta työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan sairauslomalta palkkaa?

Työoikeudessa vakiintuneesti sovelletun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä.

Lakkoon osallistuva työntekijä tai viranhaltija on sairastunut vasta lakon alkamisen jälkeen, joten poissaolon perusteena lakon aikana on lakko, ei sairausloma. Työntekijä on lakossa sen päättymiseen saakka.

Työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan sairausajan palkka lakon päättymisestä lukien, mikäli palkallisuuden edellytykset täyttyvät (KVTES:n V luvun 1 § ja 2 §).

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Lakkoon osallistuva työntekijä tai viranhaltija on jättänyt harkinnanvaraista vapaata koskevan työ- tai virkavapaahakemuksen ennen lakkoa. Miten työnantajan tulee toimia?

Harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden myöntäminen lakkoon osallistuville viranhaltijoille tai työntekijöille ei ole tarkoituksenmukaista.

Jos viranhaltijan tai työntekijän osallistuminen lakkoon on jo tiedossa virka- tai työvapaahakemusta käsiteltäessä, vapaata myönnetään vain lakon alkamisajankohtaan saakka.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä tarkoittaa saarto? Vaikuttaako saarto työnantajan työnjohto-oikeuteen?

Saarrolla tarkoitetaan ammattiliiton kehotusta jäsenilleen olla suorittamatta avoinna oleviin virkoihin tai tehtäviin kuuluvia töitä.

Saarto ei rajoita muita kuin ammattiliiton jäseniä tekemästä saarron piirissä olevia tehtäviä.

Työnantaja käyttää saarrosta huolimatta työnjohto-oikeuttaan normaalisti ottaen huomioon ns. neutraliteettiperiaatteen.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä tarkoittaa hakukielto? Vaikuttaako hakukielto työnantajan työnjohto-oikeuteen?

Hakukiellolla tarkoitetaan ammattiliiton julistamaa kieltoa hakea avoinna olevaa virkaa tai tehtävää.

Hakukielto ei rajoita työnantajan oikeutta hakea ja palkata uutta henkilöstöä eikä ammattiliittoon kuulumattomien oikeutta hakea virkaa tai tehtävää. 
 

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Kertyykö tartuntatautilain 48 a §:n mukaiselta palkanmaksun keskeytyksen ajalta vuosilomaa?

Ei kerry.

Kyse ei ole muusta työ- tai virkavapaasta, joten KVTES:n IV luvun 4 §:n 9 kohtaa ei sovelleta.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Tuleeko työntekijälle antaa vuosilomaa lomakaudella 2.5.2022–30.9.2022?

Työntekijälle tai viranhaltijalle tulee antaa vuosiloma KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 8 §:n mukaisesti.

Palkanmaksun keskeytys keskeytetään vuosiloman ajaksi ja vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka.

Jos työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole vuosiloman päättyessä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole tarjota hänelle muuta työtä (ks. tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentti), työntekijä tai viranhaltija palaa palkanmaksun keskeytykselle vuosiloman jälkeen.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Työntekijälle määrätään vuosiloma kesälomakaudelle KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti palkanmaksun keskeytyksen ajalle. Työntekijän palkanmaksun keskeytys jatkuu vuosiloman jälkeen. Tuleeko työntekijälle maksaa lomaraha?

KVTES:n IV luvun 18 § 3 momentin mukaan lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija tai työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten virantoimituksesta tai työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä.

Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos

  • viranhaltija tai työntekijä jättää ei noudata irtisanomisaikaa noudattamatta
  • viranhaltija on pantu viralta
  • viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta
  • palvelussuhde puretaan tai työsuhde purkautuu.

Työntekijällä on pätevä syy olla pois töistä, kun hänellä ei omaa ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa ja työnantaja on tästä syystä keskeyttänyt palkanmaksun. Tällaisessa tapauksessa KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momenttia ei sovelleta. Työntekijälle tulee maksaa lomaraha KVTES:n mukaisesti.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten varmistetaan työsuojeluvaltuutettujen vaikutusmahdollisuudet isossa organisaatiossa?

Isossa organisaatiossa kannattaa harkita kaksi- tai kolmitasoista työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, jotta voidaan varmistaa työsuojeluvaltuutettujen osallistumisoikeus työsuojelutoimikuntaan tai muuhun edustukselliseen yhteistoimintaelimeen sekä oikeus tehdä ehdotuksia työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä asioista.

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen (3.4.2008) mukaan

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio (5 §)

Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on valvontalain mukaisesti työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen sekä työsuojelutoimikunta tai muu paikalliseen sopimukseen perustuva edustuksellinen yhteistoimintaelin, jonka jäsenistöön työsuojeluvaltuutetut kuuluvat.

Suurissa kuntayksiköissä tai muutoin paikallisesti harkituilla perusteilla voidaan edellä 3 momentissa mainitun työsuojelutoimikunnan tai muun edustuksellisen yhteistoimintaelimen lisäksi paikallisella sopimuksella muodostaa kaksi- tai kolmetasoisesti yhteistoimintaelimiä tai -kokonaisuuksia hallintokunta- tai toimialakohtaisesti, taikka virastoa, laitosta tai muuta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi seudullista tai alueellista kokonaisuutta varten.

Työsuojelutoimikunta tai muu vastaava edustuksellinen yhteistoimintaelin (9 §)

Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan

Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano (39 §)

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä.
 

Muualla verkossa

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten toimitaan työsuojelun yhteistoimintaorganisaation valmistelemiseksi, jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle?

Jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle, valmisteluun on haasteellista osallistua. On kuitenkin tärkeää olla yhteydessä eri alueiden valmistelusta vastaaviin ja saattaa valmistelijoiden tietoon työsuojelulliset erityistarpeet sekä se, miten kuntayhtymässä työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty erityistarpeet huomioiden.
 

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten määritellään työsuojelun yhteistoimintahenkilön työpaikka tai toiminta-alue? 

Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka ja/tai toiminta-alue, johon työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. 

Työsuojelun valvontalain (TsValvL) 25 §:n mukaan työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta, jossa työsuojelunyhteistoimintahenkilöllä on tosialliset mahdollisuudet toimia.

Hyvinvointialue on TsValvL:n 25 §:ssä ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu työpaikka.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn muistion (8.10.2021) mukaan

  • työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan
  • työpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama toiminta-aluekokonaisuus
  • työpaikan määrittelevät sopijaosapuolet yhdessä
  • työsuojeluvaltuutetun toiminta-aluetta (työpaikkaa) määriteltäessä otetaan huomioon työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat
  • saman työnantajan osalta voidaan määritellä useampia toiminta-alueita.

 
Työpaikan käsitellä viitataan työsuojeluvaltuutetun toiminta-alueeseen, jonne työsuojeluvaltuutettu on valittu. Yhdellä toiminta-alueella tai työpaikalla voi olla useita työsuojeluvaltuutettuja, ja työsuojeluvaltuutettujen määrä vaihtelee ajankäyttöneuvottelujen ja -kertoimen mukaisesti. 

Esimerkiksi yksi toimiala voi olla työpaikka ja siellä voi olla edustettavien lukumäärän ja ajankäyttöneuvottelujen tuloksena useampi työsuojeluvaltuutettu saman työpaikan käsitteen alla. 

Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää toiminnallisesti tarkoituksenmukaista aluetta, jossa on huomioitu työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat. 

Muualla verkossa

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Voiko lakon ulkopuolinen työntekijä tai viranhaltija kieltäytyä tekemästä laillisen lakon alaisia töitä?

Ns. neutraliteettiperiaatteen mukaan työtaistelun piiriin kuulumaton työntekijä tai viranhaltija ei ole velvollinen suorittamaan laillisen lakon alaisia tehtäviä, vaan hän voi kieltäytyä tekemästä sellaisia lakon alaisia tehtäviä, joita hän ei tavanomaisestikaan tee.

Työntekijä tai viranhaltija on kuitenkin velvollinen tekemään kaikki normaalit työtehtävänsä eli samoja tehtäviä kuin muutoinkin sekä vastaavassa laajuudessa muita, tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä, joita hän on tehnyt myös normaaliaikana.

Kieltäytymisoikeus edellyttää, että laillisen lakon rajat ovat selvät.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Voiko viranhaltija tai työntekijä olla osittaisessa lakossa?

Osittaisella lakolla tarkoitetaan sitä, että kieltäydytään suorittamasta osaa työtehtävistä.

Viranhaltijat eivät voi olla osittaisessa lakossa. Työntekijät sen sijaan voivat olla osittaisessa lakossa.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Kuka käyttää työnjohto-oikeutta lakon aikana?

Työnjohto- ja valvontaoikeus (direktio-oikeus) on yksinomaan työnantajalla työtaistelutilanteessa.

Mikäli työnjohto-oikeutta käyttävä työnantajan edustaja osallistuu lakkoon, tulee työnjohto-oikeus lakon ajaksi siirtää lakon ulkopuolelle jäävälle henkilölle.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijä tai viranhaltija osallistuu lakkoon. Hän sairastuu lakon alkamisen jälkeen. Maksetaanko työntekijälle tai viranhaltijalle sairauslomalta palkkaa?

Ei makseta.

Työoikeudessa vakiintuneesti sovelletun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä.

Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä.

Lakkoon osallistuva työntekijä tai viranhaltija on sairastunut vasta lakon alkamisen jälkeen, joten poissaolon perusteena on lakko, ei sairausloma.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijä tai viranhaltija osallistuu lakkoon. Hän sairastuu lakon alkamisen jälkeen, ja sairausloma jatkuu lakon päättymisen jälkeen. Miltä ajalta työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan sairauslomalta palkkaa?

Työoikeudessa vakiintuneesti sovelletun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä.

Lakkoon osallistuva työntekijä tai viranhaltija on sairastunut vasta lakon alkamisen jälkeen, joten poissaolon perusteena lakon aikana on lakko, ei sairausloma. Työntekijä on lakossa sen päättymiseen saakka.

Työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan sairausajan palkka lakon päättymisestä lukien, mikäli palkallisuuden edellytykset täyttyvät (KVTES:n V luvun 1 § ja 2 §).

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Lakkoon osallistuva työntekijä tai viranhaltija on jättänyt harkinnanvaraista vapaata koskevan työ- tai virkavapaahakemuksen ennen lakkoa. Miten työnantajan tulee toimia?

Harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden myöntäminen lakkoon osallistuville viranhaltijoille tai työntekijöille ei ole tarkoituksenmukaista.

Jos viranhaltijan tai työntekijän osallistuminen lakkoon on jo tiedossa virka- tai työvapaahakemusta käsiteltäessä, vapaata myönnetään vain lakon alkamisajankohtaan saakka.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijä tai viranhaltija on jäänyt perhevapaalle ennen lakon alkamista. Hän kuuluu lakon piiriin. Maksetaanko työntekijälle tai viranhaltijalle perhevapaalta palkkaa?

Perhevapaa alkaa myönnetyn päätöksen mukaisesti.

Henkilön katsotaan olevan perhevapaalla myös lakon alkamisen jälkeen. Jos vapaa päättyy lakon vielä kestäessä, katsotaan henkilön olevan vapaalla siihen saakka, kunnes vapaa päättyy. Tämän jälkeen henkilö on lakossa.

Perhevapaan palkallisuus määräytyy KVTES:n V luvun 7 §:n ja 8 §:n mukaisesti.