På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien tueksi.

UKK
SOTE-sopimus

Mitkä ovat SOTE-sopimuksen kertapalkkion maksamisen edellytykset?

Kertapalkkion maksaminen edellyttää seuraavien tekijöiden täyttymistä:

  1. Palvelussuhde on ollut voimassa seitsemän kalenteripäivää 13.3.–15.6.2020 . Lisäksi kertapalkkion maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023.
     
  2. Kyseessä ovat KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainitut palvelut. >
UKK
SOTE-sopimus

Mitä SOTE-sopimuksen kertapalkkion maksaminen ei edellytä?

Kertapalkkion maksaminen ei edellytä tosiasiallista työskentelyä tai koronatautiin sairastuneiden potilaiden hoitamista KT:n yleiskirjeessä 23/2023 mainituissa toiminnoissa, vaan palvelussuhteen voimassaolo seitsemänä kalenteripäivänä 13.3.–15.6.2020 riittää.

Esimerkiksi ensihoidosta koko ko. kalenteriajan sairauden tai perhevapaan vuoksi poissa ollut SOTE-sopimuksen piirissä oleva ensihoitaja on oikeutettu kertapalkkioon, jos palvelussuhde on voimassa myös 28.2.2023.

Palvelussuhteen ei tarvitse myöskään olla yhdenjaksoinen vuosina 2020–2023. Kertapalkkion maksaminen ei edellytä myöskään sitä, että ko.toimintojen piirissä olisi ko. ajankohtana ollut varmistettuja koronatautiin sairastuneita asiakkaita tai potilaita. Kertapalkkio maksetaan järjestäytyneisyydestä riippumatta.

UKK
SOTE-sopimus

Maksetaanko kertapalkkio työntekijälle ja viranhaltijalle, joka ei ole SOTE-sopimuksen piirissä?

Maksamisen edellytykset arvioidaan 13.3.–15.6.2020 ajankohdan mukaan KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa palveluissa. SOTE-sopimus on tullut voimaan 1.9.2021.

Kyseisenä ajankohtana KVTES:n piirissä KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa toiminnoissa työtä tehneille työntekijöille ja viranhaltijoille maksetaan kertapalkkio, jos

  • he ovat olleet KVTES:n soveltamispiirissä kyseisenä ajankohtana
  • he ovat tehneet KVTES:n liitteiden 3 ja 4 mukaisia tehtäviä kyseisenä ajankohtana KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa toiminnoissa
  • he ovat edelleen 28.2.2023 saman työnantajan palveluksessa.

Nämä palkansaajat on siirretty SOTE-sopimuksen piiriin 1.9.2021 alkaen.

Kertapalkkio tulee maksettavaksi myös tilanteessa, jossa henkilö on tehnyt kertapalkkion mukaista työtä vähintään 7 kalenteripäivän ajan ajanjaksolla 13.3–15.6.2020 ja on saman kunnan palveluksessa myös 28.2.2023 (esimerkiksi lähihoitaja, joka on ollut varhaiskasvatuksesta ”lainassa” kotihoidossa 13.3–15.6.2020).

UKK
SOTE-sopimus

Edellyttääkö SOTE-sopimuksen kertapalkkion maksaminen, että palvelussuhde on yhdenjaksoinen ajanjaksolla 13.3.2020–28.2.2023?

Ei edellytä. Riittää, että työntekijä tai viranhaltija on ollut hyvinvointialueen luovuttajakunnan tai kuntayhtymän palveluksessa vähintään 7 kalenteripäivää ajalla 13.3. –15.6.2020 ja hyvinvointialueen palveluksessa 28.2.2023. Vaaditun, vähintään 7 kalenteripäivän ajanjakson ei tarvitse olla yhdenjaksoinen.

Poikkeuksellisesti tilanne voi olla myös se, että henkilö on tehnyt kertapalkkion mukaista työtä 13.3–15.6.2020 ja on saman kunnan palveluksessa myös 28.2.2023 (esimerkiksi lähihoitaja, joka on ollut varhaiskasvatuksesta ”lainassa” kotihoidossa 13.3–15.6.2020).

UKK
SOTE-sopimus

SOTE-sopimuksen kertapalkkion maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023. Miten liikkeen luovutus vaikuttaa saman työnantajan käsitteeseen?

Esimerkki 1

Kotihoidon lähihoitaja on työskennellyt Pirkkalan kunnassa huhtikuun 2020 ajan määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilö on siirtynyt toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen elokuussa 2021 ja Pirkkalan kunnasta edelleen Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen liikkeen luovutuksella. Hänen palvelussuhteensa on voimassa edelleen 28.2.2023.

Lähihoitajalle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki 2

Teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja oli määräaikaisessa työsuhteessa maaliskuusta 2020 maaliskuuhun 2021 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Hän tuli uudelleen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen elokuusta 2022 alkaen. Työsuhde on määräaikainen, ja se päättyy 30.4.2023. Sairaanhoitaja on siirtynyt Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen liikkeen luovutuksella. Hänen palvelussuhteensa on siis voimassa edelleen 28.2.2023.

Sairaanhoitajalle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä tarkoittaa saarto? Vaikuttaako saarto työnantajan työnjohto-oikeuteen?

Saarrolla tarkoitetaan ammattiliiton kehotusta jäsenilleen olla suorittamatta avoinna oleviin virkoihin tai tehtäviin kuuluvia töitä.

Saarto ei rajoita muita kuin ammattiliiton jäseniä tekemästä saarron piirissä olevia tehtäviä.

Työnantaja käyttää saarrosta huolimatta työnjohto-oikeuttaan normaalisti ottaen huomioon ns. neutraliteettiperiaatteen.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä tarkoittaa hakukielto? Vaikuttaako hakukielto työnantajan työnjohto-oikeuteen?

Hakukiellolla tarkoitetaan ammattiliiton julistamaa kieltoa hakea avoinna olevaa virkaa tai tehtävää.

Hakukielto ei rajoita työnantajan oikeutta hakea ja palkata uutta henkilöstöä eikä ammattiliittoon kuulumattomien oikeutta hakea virkaa tai tehtävää. 
 

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Kertyykö tartuntatautilain 48 a §:n mukaiselta palkanmaksun keskeytyksen ajalta vuosilomaa?

Ei kerry.

Kyse ei ole muusta työ- tai virkavapaasta, joten KVTES:n IV luvun 4 §:n 9 kohtaa ei sovelleta.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Tuleeko työntekijälle antaa vuosilomaa lomakaudella 2.5.2022–30.9.2022?

Työntekijälle tai viranhaltijalle tulee antaa vuosiloma KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 8 §:n mukaisesti.

Palkanmaksun keskeytys keskeytetään vuosiloman ajaksi ja vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka.

Jos työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole vuosiloman päättyessä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole tarjota hänelle muuta työtä (ks. tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentti), työntekijä tai viranhaltija palaa palkanmaksun keskeytykselle vuosiloman jälkeen.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Työntekijälle määrätään vuosiloma kesälomakaudelle KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti palkanmaksun keskeytyksen ajalle. Työntekijän palkanmaksun keskeytys jatkuu vuosiloman jälkeen. Tuleeko työntekijälle maksaa lomaraha?

KVTES:n IV luvun 18 § 3 momentin mukaan lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija tai työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten virantoimituksesta tai työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä.

Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos

  • viranhaltija tai työntekijä jättää ei noudata irtisanomisaikaa noudattamatta
  • viranhaltija on pantu viralta
  • viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta
  • palvelussuhde puretaan tai työsuhde purkautuu.

Työntekijällä on pätevä syy olla pois töistä, kun hänellä ei omaa ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa ja työnantaja on tästä syystä keskeyttänyt palkanmaksun. Tällaisessa tapauksessa KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momenttia ei sovelleta. Työntekijälle tulee maksaa lomaraha KVTES:n mukaisesti.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten varmistetaan työsuojeluvaltuutettujen vaikutusmahdollisuudet isossa organisaatiossa?

Isossa organisaatiossa kannattaa harkita kaksi- tai kolmitasoista työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, jotta voidaan varmistaa työsuojeluvaltuutettujen osallistumisoikeus työsuojelutoimikuntaan tai muuhun edustukselliseen yhteistoimintaelimeen sekä oikeus tehdä ehdotuksia työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä asioista.

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen (3.4.2008) mukaan

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio (5 §)

Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on valvontalain mukaisesti työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen sekä työsuojelutoimikunta tai muu paikalliseen sopimukseen perustuva edustuksellinen yhteistoimintaelin, jonka jäsenistöön työsuojeluvaltuutetut kuuluvat.

Suurissa kuntayksiköissä tai muutoin paikallisesti harkituilla perusteilla voidaan edellä 3 momentissa mainitun työsuojelutoimikunnan tai muun edustuksellisen yhteistoimintaelimen lisäksi paikallisella sopimuksella muodostaa kaksi- tai kolmetasoisesti yhteistoimintaelimiä tai -kokonaisuuksia hallintokunta- tai toimialakohtaisesti, taikka virastoa, laitosta tai muuta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi seudullista tai alueellista kokonaisuutta varten.

Työsuojelutoimikunta tai muu vastaava edustuksellinen yhteistoimintaelin (9 §)

Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan

Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano (39 §)

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä.
 

Muualla verkossa

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten toimitaan työsuojelun yhteistoimintaorganisaation valmistelemiseksi, jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle?

Jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle, valmisteluun on haasteellista osallistua. On kuitenkin tärkeää olla yhteydessä eri alueiden valmistelusta vastaaviin ja saattaa valmistelijoiden tietoon työsuojelulliset erityistarpeet sekä se, miten kuntayhtymässä työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty erityistarpeet huomioiden.
 

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten määritellään työsuojelun yhteistoimintahenkilön työpaikka tai toiminta-alue? 

Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka ja/tai toiminta-alue, johon työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. 

Työsuojelun valvontalain (TsValvL) 25 §:n mukaan työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta, jossa työsuojelunyhteistoimintahenkilöllä on tosialliset mahdollisuudet toimia.

Hyvinvointialue on TsValvL:n 25 §:ssä ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu työpaikka.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn muistion (8.10.2021) mukaan

  • työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan
  • työpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama toiminta-aluekokonaisuus
  • työpaikan määrittelevät sopijaosapuolet yhdessä
  • työsuojeluvaltuutetun toiminta-aluetta (työpaikkaa) määriteltäessä otetaan huomioon työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat
  • saman työnantajan osalta voidaan määritellä useampia toiminta-alueita.

 
Työpaikan käsitellä viitataan työsuojeluvaltuutetun toiminta-alueeseen, jonne työsuojeluvaltuutettu on valittu. Yhdellä toiminta-alueella tai työpaikalla voi olla useita työsuojeluvaltuutettuja, ja työsuojeluvaltuutettujen määrä vaihtelee ajankäyttöneuvottelujen ja -kertoimen mukaisesti. 

Esimerkiksi yksi toimiala voi olla työpaikka ja siellä voi olla edustettavien lukumäärän ja ajankäyttöneuvottelujen tuloksena useampi työsuojeluvaltuutettu saman työpaikan käsitteen alla. 

Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää toiminnallisesti tarkoituksenmukaista aluetta, jossa on huomioitu työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat. 

Muualla verkossa

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Voiko lakon ulkopuolinen työntekijä tai viranhaltija kieltäytyä tekemästä laillisen lakon alaisia töitä?

Ns. neutraliteettiperiaatteen mukaan työtaistelun piiriin kuulumaton työntekijä tai viranhaltija ei ole velvollinen suorittamaan laillisen lakon alaisia tehtäviä, vaan hän voi kieltäytyä tekemästä sellaisia lakon alaisia tehtäviä, joita hän ei tavanomaisestikaan tee.

Työntekijä tai viranhaltija on kuitenkin velvollinen tekemään kaikki normaalit työtehtävänsä eli samoja tehtäviä kuin muutoinkin sekä vastaavassa laajuudessa muita, tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä, joita hän on tehnyt myös normaaliaikana.

Kieltäytymisoikeus edellyttää, että laillisen lakon rajat ovat selvät.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Voiko viranhaltija tai työntekijä olla osittaisessa lakossa?

Osittaisella lakolla tarkoitetaan sitä, että kieltäydytään suorittamasta osaa työtehtävistä.

Viranhaltijat eivät voi olla osittaisessa lakossa. Työntekijät sen sijaan voivat olla osittaisessa lakossa.