OVTES

Palvelussuhde kestää koko lukuvuoden työajan, joten sovellettavaksi tulee A-osion 36 § 1 mom. Lomapäiväkorvausta kertyy 10 kuukaudelta.

Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät 1.8.–8.8.

Veso-koulutuspäivä 9.8. on opettajan työpäivä, eikä se vähennä lomapäiväkorvausta.

Opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena 20 päivän varsinaista palkkaa vastaava määrä ja lomarahaa 10 kuukaudelta.

OVTESin osio G:n piirissä on.2,02 prosentin yleiskorotus ja KVTESin liitteen 5 piirissä 2,2 prosenttia 1.6.2023.

Järjestelyerän suuruus on molemmissa sopimuksissa 0,7 prosenttia (0,4 % + 0,3 %). Jos 0,3 prosentin jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan paikallisena yleiskorotuksena (0,15 %) ja toisesta puolesta (0,15 %) päättää työnantaja.

0,7 prosentin (0,4 % + 0,3 %) lisäksi molemmissa sopimuksissa on 1.6.2023 kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1,2 %.

Voit tarkistaa varhaiskasvatukseen kesäkuussa 2023 tulevat korotukset taulukosta.

* OVTESissa paikallisen järjestelyerän jakamista ei tarkastella liitekohtaisesti.

OVTESin osio G:hen on tulossa 467 € + 150 € kertaerä 30.6.2023. KVTESin liitteeseen 5 tulee 467 € + 120 € kertaerä.

Kertapalkkio maksetaan 30.6.2023 niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 2.5.2023 ja on voimassa 31.5.2023.

Osa-aikaisille palkkio maksetaan suhteessa osa-aikaisuuteen.

Päiväkodin johtajalle (45000020) tulee 2,02 prosentin yleiskorotus 1.6.2023 ja tämän lisäksi 3,1 prosentin tasokorotus tehtäväkohtaiseen palkkaan.

Tasokorotus (3,1 %) ei korota henkilökohtaista lisää, mutta 2,02 prosentin yleiskorotuksella korotetaan henkilökohtaista lisää. Yhteensä päiväkodin johtajan tehtäväkohtaista palkkaa ja peruspalkkaa korotetaan 5,12 prosentilla 1.6.2023.

Sopimus ei estä kohdentamasta koko paikallista järjestelyerää osio G:hen tai päinvastoin.

OVTESissa ei tarvitse jakaa järjestelyerää palkkasummapainoilla eri liitteisiin.

Päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä. Päiväkodin johtajan työaikamuoto on yleistyöaika. OVTESin osion G soveltamisalan piirissä oleviin ei voi soveltaa toimistotyöaikaa.

Varhaiskasvatuksen hallinnollisiin johtotehtäviin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tehtävään, sovelletaan toimistotyöaikaa. Varhaiskasvatuksen hallinnolliset tehtävät kuuluvat KVTESin liitteen 5 soveltamisalan piiriin.

Jos kyseessä on yhdistelmätehtävä, johon kuuluu päiväkodin johtajan tehtävän lisäksi varhaiskasvatuksen hallinnollinen johtotehtävä, työaikamuoto valitaan samalla tavalla kuin oikea sopimusala, eli pääasiallisen tehtävän mukaan.

Kyllä voi. Päiväkodin johtajan tehtäviin voi myös kuulua osallistumista opetus- ja kasvatustehtäviin.

Päiväkodin johtaja voi osallistua tarvittaessa myös hoitotyöhön, esimerkiksi akuutissa työvoimavajeessa.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn 16.1.2023 antama vastaus:

Opettajana toimivan työsuojeluvaltuutetun opetusvelvollisuuden huojentaminen voi tulla kyseeseen silloin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen tarvittavaa vapautusta on muulla tavalla mahdotonta järjestää. Tämän lisäksi edellytetään, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviin käytettävä aika on sovittu ajankäyttösopimuksen 7 §:n mukaisesti (ajankäyttöneuvotteluissa käytetyn kertoimen pohjalta) vähintään 5 tunniksi viikossa.  

Mikäli edellä kuvatun mukaisesti on sovittu työsuojeluvaltuutettuna toimivan opettajan opetusvelvollisuuden huojentamisesta, huojennus voi olla noin 2/3 määritellystä kiinteästä vapautuksesta.  

Esimerkiksi tilanteessa, jossa neuvottelujen pohjalta ajankäyttöä on sovittu 6 tuntia viikossa eikä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen ole mahdollista järjestää muulla tavalla, annetaan niin sovittaessa huojennusta opetusvelvollisuudesta 2/3 osaa 6 tunnista eli huojennetaan opetusvelvollisuutta 4 tuntia viikossa. 

Ellei huojennuksesta ole sovittu, työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdystä työsuojeluvaltuutetun työstä tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 150. Palkkio maksetaan enintään 7 tunnilta viikossa. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettuna toimiva opettaja pitää kuukauden aikana kirjaa oppituntien ulkopuolella tekemästään työsuojeluvaltuutetun työstä ja laatii yksilöidyn laskun ja toimittaa sen työnantajalle kerran kuukaudessa. 

Kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstöön kuuluvan toimiessa työsuojeluvaltuutettuna, vähentää työsuojeluvaltuutetun tehtävään varattavaksi sovittu aika sekä viikoittaisten oppituntien määrää että viikoittaista muuhun työhön käytettävää aikaa oppituntien määrän ja toimistotyöajan mukaisessa suhteessa

• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus >
   
• KT:n yleiskirje 3/2013: Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvausta koskevan sopimuksen soveltaminen >

Työajan käyttöä suunniteltaessa säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) varataan työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.
 
Koska SAK-työajan määrä voi vaihdella esimerkiksi kuukausittain toiminnan tarpeiden mukaan, on tärkeää suunnitella

• kuinka paljon kulloinkin tarvitaan lapsiryhmän ulkopuolista suunnitteluaikaa
• missä kohdin on sopivaa tehdä lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä.

Vastuu siitä, että lapsiryhmän ulkopuolisiin töihin varataan riittävä aika, sekä siihen liittyvä työnjohto-oikeus, kuuluvat työnantajalle.
 
SAK-työaika ei kuitenkaan ole työaikalain työaikakirjanpitomääräysten alainen määräys, eikä KVTES:n III luvun 28 §:n työvuoroluetteloa koskevia määräyksiä sovelleta SAK-työajan kirjaamiseen.
 
SAK-työaika voidaan suunnitella työvuoroluetteloon, mutta vaihtoehtoisesti suunnitelma voidaan tehdä vaikka erilliselle dokumentille.

Seurantaa SAK-työtehtäviin käytetystä työajasta ei sellaisenaan tarvitse tehdä.

Palkallisen raskausvapaan yhtenä edellytys on, että viranhaltija on ollut kunnan palveluksessa välittömästi ennen raskausvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta (KVTES V luku 7 § 1 mom.). Palkallisen raskausvapaan kahden kuukauden karenssiaikaa laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukuvuoden päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa viimeistään seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa (OVTES A 40a § 3 mom.). 

Tässä opettajalla täyttyy karenssiaikaa koskeva vaatimus. Sen lisäksi opettaja aloittaa virantoimituksen tässä uudessa palvelussuhteessa 10.8.2022. Opettajalla on oikeus raskausvapaan palkkaetuisuuksiin 1.9.2022 lukien, jos palkkaetuisuuksien maksamiseen liittyvät ehdot muutoinkin täyttyvät (ks. KVTES V luku 7 § 1 mom.).

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) osiossa G on määräys ylimääräisten vapaapäivien eli ves-päivien kertymisestä (8 §).

Määräyksen mukaan ves-päivät kuuluvat kelpoisuusehdot täyttävälle

• varhaiskasvatuksen opettajalle (lastentarhanopettajalle)
• varhaiskasvatuksen erityisopettajalle
• päiväkodin johtajalle (toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja)*
• sairaalassa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalle,

joka työskentelee varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä.

Päiväkodin johtajalla on oikeus saada ves-päivät, mikäli hän toimii ammatillisena johtajana. Määräyksen soveltaminen ei edellytä, että päiväkodin johtajalla on oma lapsiryhmä.

Ves-päivät eivät kuulu

• varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle
• varhaiskasvatuksen sosionomille
• varhaiskasvatusjohtajalle (hallinnollinen tehtävä) **
• henkilölle, joka ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan-, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja
• työntekijöille ja viranhaltijoille, joihin sovelletaan toimistotyöaikaa kuten esimerkiksi perhepäivähoidon ohjaajille
• varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa työskenteleville.

** Määräystä ylimääräisistä vapaapäivistä eli ves-päivistä ei sovelleta varhaiskasvatuslain mukaisessa hallinnollisessa tehtävässä toimivaan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tai -päällikön tehtävässä toimivaan. Määräystä ei myöskään sovelleta varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis-, yms. asiantuntijatehtävissä työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

Onko kyseessä ammatillinen vai hallinnollinen johtotehtävä?

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella päiväkodilla on oltava toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja, joka on vastuussa eri toimintamuotojen ja yksikön toiminnasta. Toiminnasta vastaavan päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä, johon sisältyy päiväkodin varhaiskasvatukseen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Päiväkodin johtajan tehtävään voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön. Päiväkodin johtajan tehtävässä sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika. Kyseisessä tehtävässä toimivalla on oikeus saada ves-päivät.

Varhaiskasvatuslain mukainen hallinnollinen johtotehtävä on tehtävä, johon ei sisälly työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista tai välitöntä työskentelyä lapsiryhmässä. Tällaisessa hallinnollisessa johtotehtävässä toimivalla ei ole oikeutta saada ves-päiviä.

Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Työntekijän sairastuessa vapaapäivänään voidaan seuraavat vapaapäivät  hänen pyynnöstään siirtää. 

Täyttä työaikaa tekevälle kertyy vain kokonaisia ves-päiviä, koska yhden ves-päivän ansaintaan edellytetään kahden kuukauden työskentelyä.

Osa-aikaisen työntekijän ja/tai viranhaltijan ansaitsemat ves-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään.
 

Ves-vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla ensin työaikaprosentti osa-aikakuukausien määrällä ja jakamalla se kahdella, minkä jälkeen summaan lisätään vielä täydellä työajalla tehtyjen kuukausien lukumäärä jaettuna kahdella.

Esimerkki 1)

Työntekijä työskentelee 6 kuukautta ansaintajaksosta osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta, ja loput 6 kk kokoaikaisena.
Hänelle kertyy ves-päiviä seuraavasti:

0,6 x 6 / 2 + 6 / 2 = 4,8 ves-päivää.

4,8 ves-päivää pyöristetään viiteen ves-päivään.

Osa-aikatyötä tekevän viranhaltijan ja työntekijän ves-päivät kertyvät samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ves-päivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä /2

Esimerkki 1)

Työntekijä tai viranhaltija on osittaisella hoitovapaalla ja tekee 80 prosenttia täydestä työajasta siten, että työaika on jaettu viikon 4 työpäivälle. Vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla osa-aikakuukausien määrä työaikaprosentilla ja jakamalla se vielä kahdella, koska yhden vapaapäivän edellytyksenä on kahden kuukauden työssäolo.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,8 x 12/2 = 4,8 ves-päivää. Ves-päivät pyöristetään lähimpään kokonaiseen päivään, eli viiteen ves-päivään.

Esimerkki 2)

Työntekijä työskentelee osa-aikaisena ja hänen työaikansa on 60 prosenttia kokoaikaisen työajasta.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,6 x 12 /2 = 3,6 ves-päivää. 3,6 ves-päivää pyöristetään neljään ves-päivään.