Lääkärisopimus: usein kysytyt kysymykset

Lomakorvaus lasketaan lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta.

Vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot ovat samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy. Näin menetellään silloin, kun palvelussuhde alkaa ja päättyy saman lomanmääräytymisvuoden aikana.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin palvelussuhde päättyy 31.10.2021. Ajalta 1.4.–31.10.2021 varsinainen palkka on 40 350 € ja samalta ajalta ansaitut toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä lausunto- ja todistuspalkkiot ovat 14 526 €.

Korotusprosentti = 14 526 € x 100 % / 40 350 € = 36 %

Korvattavia vuosilomapäiviä on edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta 8 ja kuluvalta 18, yhteensä 26 päivää.

Varsinainen kuukausipalkka palvelussuhteen päättyessä on 5 764,28 €/kk.

Lomakorvaus: ((5 764,28 € / 20,83) x 26) x 136 % = 9 785,16 €

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Säästövapaan ajalta maksettavaa palkkaa korotetaan samalla tavalla kuin vuosiloma-ajan palkkaa.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu 1.2.2021.

Palkallisia virkavapaita ovat kaikki KVTES:n V luvussa mainitut virkavapaat, joiden ajalta maksetaan palkkaetuja.

Näitä ovat muun muassa palkallinen sairausloma, palkallinen äitiys- ja isyysvapaa, palkallinen työtapaturmaloma ja eräät virka- ja työvapaat kuten työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä tai lähiomaisen hautajaispäivä (ks. tarkemmin KVTES V 11 §).

Lisäksi työnantaja on voinut myöntää palkkaetuja harkinnanvaraisen virkavapaan ajalta. Tällainen virkavapaa voi olla muun muassa virkavapaa koulutukseen osallistumista varten.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Paikallinen järjestelyerä lasketaan järjestelyerän piiriin kuuluvien palkkasummasta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta. Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki sopimuksen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita. Käytetään "normaalia" kuukautta, joka ei sisällä palkankorotuksia, em. poikkeuksellisia palkkaeriä, kertakorvauksia eikä lomautuksia.

Palkkasummassa on näin ollen mukana mm. kaikki palkat, euromääräiset lisät, työaikakorvaukset, päivystyskorvaukset, toimenpide- ja käyntipalkkiot. Kun järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen, tehtäväkohtaisten palkkojen korotusten lisäksi on otettava lopullista kustannusvaikutusta laskettaessa huomioon mm. henkilökohtaisen lisän ja työaikakorvausten korottuminen ja se, että kustannusvaikutus on yhteensä ko. prosenttia palkkasummasta eli ettei se alitu tai ylity.

Mukaan otetaan todella maksetut palkat eli jos joku virka on ollut täyttämättä tai viranhaltija ollut palkattomalla virkavapaalla, ne eivät ole mukana palkkasummassa. Mukaan otetaan hinnoittelemattomat virat. Mukaan otetaan mm. sijaiset ja osa-aikaiset, jollei paikallisesti haluta noudattaa jotakin muuta vakiintunutta käytäntöä.

Jos keikkalääkärit ovat olleet virka-/työsuhteessa, heille maksetut palkat/palkkiot ovat mukana palkkasummassa ja ne otetaan mukaan.

Jos palvelujen järjestämisessä käytetään ostopalveluja, eivät nämä kustannukset ole mukana järjestelyerän laskemisessa (eivät ole palkkasummaa eivätkä palkkoja).