Sopimusratkaisu 2020–2021

Sopimusratkaisu sisältää 2020–2021 sovittujen virka- ja työehtosopimusten lisäksi virka- ja työehtosopimuksen kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä sekä aiesopimuksen sote- ja maakuntauudistusta varten. Sopimusratkaisun yhteydessä sovittiin myös työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä.

Sopimuskausi on kaikissa kunta-alan sopimuksissa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimukset noudattavat kustannustasoltaan ns. yleistä linjaa eli niiden kustannusvaikutus on 23 kuukauden sopimusjaksolla 3,04 prosenttia.

Palkkakustannukset nousevat vuonna 2020 keskimäärin 0,09 prosenttia verrattuna vuoden 2019 vuosikeskiarvoon. Luvun pienuuteen vaikuttaa muun muassa vertailuvuoden 2019 tammikuussa maksettu kertaerä, joka nostaa sen vuoden vuosikeskiarvoa. Vuonna 2021 palkkakustannukset nousevat vastaavasti keskimäärin 2,07 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

Kunta-alan kaikki virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan 1.4.2020. Osaa uusista sopimusmääräyksistä noudatetaan takautuvasti ja osa määräyksistä tulee voimaan kussakin virka- ja työehtosopimuksessa erikseen sovittuna ajankohtana.

Sopimusratkaisun seurauksena kilpailukykysopimuksessa sovitut työajan pidennykset poistuvat 31.8.2020 lukien. OVTES:ssa työajan pidennys poistuu 1.8.2020. Työajan pidennyksistä luopumisen vastapainoksi sopimuksissa sovittiin työnantajille tulevista ns. vastaavista hyödyistä. Lääkärisopimukseen työajan pidennykset jäävät. 
 


Virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä

1 § Kunnallinen pääsopimus

Kunnallisen pääsopimuksen voimassaolo jatkuu katkeamattomana. (Ks. myös 31.3.2020 tehty virka- ja työehtosopimus, jonka mukaan KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet, että paikalliset sopimukset jatkuvat keskeytymättöminä 1.4.2020 alkaen.)

2 § Sote-sopimus

Nykyinen KVTES:n sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sovitaan erilliseksi sopimusalaksi.

Tarkempi soveltamisala:

KVTES:n liitteet 3 ja 4, sisältäen myös hinnoittelemattomat ryhmät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hinnoittelemattomat esimiehet. Sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat ovat sote-sopimuksessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus tulee voimaan 1.9.2021. Sopimus on voimassa 1.9.2021–28.2.2022.

Sote-sopimus koostuu allekirjoituspöytäkirjasta, palkkaus- ja työaikaluvuista, luvusta muut määräykset sekä palkkahinnoitteluliitteistä.

Uusien määräysten tulee olla sovittuna 31.8.2021 mennessä. Määräyksissä voi olla eripituisia siirtymäaikoja. Mikäli osapuolet eivät saa sovittua uusia määräyksiä, noudatetaan KVTES-sopimuksen ehtoja.

Sote-sopimuksen piirin kuuluvan henkilöstön palvelussuhteen ehtoina noudatetaan kuitenkin KVTES-sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka, elleivät osapuolet ole sopineet asiasta muuta.

Työryhmät:

Pysyvän sote-ryhmän kokoonpano on KT 4, SOTE 4, JUKO 2, JAU 2. Sotesopimuksen neuvotteluita varten perustetaan tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti työryhmiä (palkkaus- ja työaikatyöryhmät), joiden kokoonpano vastaa pysyvän sote-ryhmän kokoonpanoa. Työryhmien tehtävät sovitaan sote-ryhmässä elokuun 2020 loppuun mennessä. Työryhmät aloittavat työnsä viimeistään 1.9.2020.

Sote-sopimuksessa on alustavasti ainakin seuraavat liitteet:

  • Liite 1: Johto-, esimies-, erityisasiantuntijatehtävät sekä hinnoittelemattomat muut asiantuntijatehtävät
  • Liite 2: Hoito- ja hoiva-alan asiantuntijatehtävät
  • Liite 3: Hoito- ja hoiva-alan ammattitehtävät
  • Liite 4: Sosiaalityön ja sosiaalihuollon asiantuntijatehtävät
  • Liite 5: Soten peruspalvelutehtävät

Sote-ryhmä päättää liitteiden neuvottelukokoonpanosta elokuun 2020 loppuun mennessä. Jollei asiasta päästä yhteisymmärrykseen, liitteet neuvotellaan sote-palkkaustyöryhmässä.

Liitteissä määräytyvät hinnoittelukohtien mukaiset peruspalkkatasot liitekohtaisesti. Hinnoittelemattomien ryhmien osalta kyse on verrokkiryhmien määrittelystä. Neuvotteluita peruspalkkatasoista voidaan yhdistää niin, että samanaikaisesti neuvotellaan usean liitteen palkoista.

3 § Varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatusyksiköiden esimiehet

Varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen esimiehet (poislukien perhepäivähoidon ohjaajat ja vastaavalla nimikkeellä toimivat, vaka-opettajan sijaisena toimivan epäpätevän palkkaus menee KVTES:n mukaan) siirtyvät OVTES-sopimukseen 1.9.2021 alkaen. (Sosionomi-taustainen vaka-opettajan tehtäväkuvassa toimiva ,varhaiskasvatuslain mukainen kelpoisuus > OVTES). Henkilöstön palvelussuhteen ehtona noudatetaan KVTES-sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka. Henkilöstön palvelussuhteen ehdoista neuvotellaan tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti perustetussa työryhmässä, jossa on edustajat KT:stä ja JUKO:sta. Työryhmän työn tulee päättyä 31.8.2021 mennessä.

Pääneuvotteluryhmä perustaa tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti VAKA-yhteistyöryhmän (VAKA-OVTES ja VAKA-KVTES). VAKA-yhteistyöryhmä koordinoi varhaiskasvatusyksiköiden (päiväkotien) henkilöstön palvelussuhteen ehtoja ottaen huomioon mm. yksikön (päiväkodin) toiminnallisen kokonaisuutena.

4 § Tekninen ala

Teknisten sopimuksen, tuntipalkkaisten työehtosopimuksen ja KVTES:n soveltamisalan päällekkäisyydet arvioidaan työryhmässä, joka perustetaan tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti. Työryhmässä neuvotellaan myös teknisen alan sopimusten yhdistämisen tai poistamisen mallista. Lopputulos voi sisältää siirtoja edellä mainittujen sopimusten välillä. 1.3.2022 kunta-alalla on vain yksi teknisen alan sopimus. Neuvottelutulos voi sisältää siirtymäaikoja.

5 § Pääneuvotteluryhmän asema ja tehtävät

Kunnallisen pääsopimuksen 6 §:n 1 momentin perusteella pääneuvotteluryhmä johtaa ja koordinoi kunta-alan neuvotteluja. Pääneuvotteluryhmä asettaa muut neuvotteluryhmät ja päättää työ- ja virkaehtosopimusten kustannusvaikutuksesta. Pääneuvotteluryhmälle raportoidaan 2–4 §:n mukaisien työryhmien työstä.

6 § Työryhmien jatko

Pääneuvotteluryhmä asettaa kohtien 2–4 §:n työryhmät 18.6.2020 mennessä.

Pääneuvotteluryhmän asettamien tässä virka- ja työehtosopimuksessa mainittujen työryhmien lisäksi tilastoryhmä selvittää 28.2.2022 mennessä kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä. Osana ko. kysymyksiä tilastoryhmä arvioi ansiokehitystä kuvaavien indeksien (ATI, SANI ym.) ja sopimuspalkkaindeksin vastaavuutta yksityisellä- ja kuntasektorilla.  (Myös 28.2.2022 jälkeen tilastoryhmä selvittää vuosittain ansiokehitystä kuvaavien indeksien (ATI, SANI ym.) ja sopimuspalkkaindeksin vastaavuutta yksityisellä ja kuntasektorilla.)

Palkkaohjelman tarve ratkaistaan tehdyn selvityksen perusteella ottaen huomioon kuntatalouden näkymät sekä muut kuntatyönantajiin vaikuttavat olosuhteet.

Tämä virka- ja työehtosopimus voidaan irtisanoa kunnallisen pääsopimuksen 18 §:n mukaisesti.

Helsingissä 27. toukokuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISEN ALAN UNIONI RY

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY (ent. KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY)


Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 26 euroa kuitenkin vähintään 1,22 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,22 prosentilla.

Soveltamisohje:

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka-/ tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla.

3 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat ilmenevät palkkahinnoitteluliitteissä 1–8 ja korotetut hoitopaikan hinnat ilmenevät liitteestä 12.

4 mom.

Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkka on 1.8.2020 lukien 1637,53 euroa ja 1.4.2021 lukien 1653,91 euroa.

3 § Paikallinen järjestelyerä

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta.

2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä.

Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

4 § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

1 mom.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa sunnuntaihin 30.8.2020 asti.

KVTES 2020–2021 sopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja, noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen säännöllisten työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu eräistä mm. työaikaluvun ja vuosilomaluvun muutoksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.8.2020.

5 § Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen lisäksi mitä liitteessä 16 on erikseen määrätty, noudattaen soveltuvin osin verohallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.

6 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työntekijät

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).

7 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

8 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät

Asetetaan seuraavat työryhmät:

Palkkausjärjestelmää arvioiva työryhmä

Työryhmän toimeksiantona on neuvotella vaihtoehdosta nykyiselle tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvalle järjestelmälle. Toimeksianto sisältää vaihtoehtoisen järjestelmän pilotointia ja simulointia. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös hinnoittelujärjestelmän, työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän määräysten mahdollinen muuttaminen.

Liitteiden 3 ja 4 osalta, ks. pääsopimuksen liitteenä oleva virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä, 2 §.

Perhevapaamääräyksiä arvioiva työryhmä

Työryhmän toimeksiantona on arvioida KVTES:n V luvun perhevapaita koskevat määräykset. Työryhmän tehtävä on myös seurata hallituksen perhevapaauudistuksesta tulevia muutostarpeita kunta-alan määräyksiin.

Työsidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista selvittävä työryhmä

Työryhmän toimeksiantona on selvittää ja neuvotella työhön liittyvään matkustamiseen, uusien työntekotapojen ja esimerkiksi usean työpisteen aiheuttamia muutostarpeita määräyksiin. Neuvoteltavat kokonaisuudet voivat liittyä sekä työaikalukuun että matkakustannusten korvauksiin.

Jatkokausi työryhmälle, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää sairauslomaa koskevia määräyksiä sekä antaa työkyvyttömyystilanteisiin yhteisiä ohjeita, jotka kannustavat työssä jatkamista, työhön paluuta ja työhyvinvointia.

9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien.

Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.

Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien. Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan työaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän sopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.

Helsingissä 27. toukokuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISEN ALAN UNIONI RY

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY


Aiesopimus sote-ja maakuntauudistusta varten

Mikäli nykyisen eduskunnan päätettävä sote- ja maakuntauudistus toteutuu sisältäen uuden KT-lain, kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT ovat sopineet, 27.5.2020 sovitun virka- ja työehtosopimuksen lisäksi (virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä) seuraavaa:

1 §

Kunta- ja maakunta-aloilla on yksi yhteinen pääsopimus sekä yksi yhteinen pääneuvotteluryhmä.

2 §

Maakuntiin sovitaan maakunnan yleinen virka- ja työehtosopimus (MAKUTES), sote-sopimus 1 ja lääkärisopimus. (Kunta-alan sote-sopimus ja lääkärisopimus lakkaavat henkilöstön siirtyessä maakuntien palvelukseen siinä vaiheessa, kun maakuntiin on sovittu uudet sote-sopimus ja lääkärisopimus.

3 §

Maakuntiin ei tule TS-sopimusta. Palo- ja pelastustoimen henkilöstö on joko maakunnan yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen tai sote-sopimuksen piirissä. Ensihoidon henkilöstön asema selvitetään oikeudellisesti kestävällä tavalla.

Samassa yhteydessä selvitetään, miten toimisto- ja hallintohenkilöstö sekä pelastustoimen johto sijoittuvat. Asia neuvotellaan 31.12.2022 mennessä.

Mikäli palo- ja pelastusala siirtyy sote-sopimukseen maakuntiin siirryttäessä, muodostetaan sote-sopimukseen alalle oma liite.

Sairaalateknisen henkilökunnan (n. 2000 TS-sopimuksessa olevaa) siirto selvitetään 31.12.2022 mennessä. Jos siirrosta sote-sopimukseen ei päästä yhteisymmärryksen palkansaajat siirtyvät maakunnan yleiseen työ- ja virkaehtosopimukseen.

4 §

Selvitetään 31.12.2022 mennessä, onko maakunta-alan yleiset palvelussuhteen ehdot mahdollista siirtää erilliseksi työ- ja virkaehtosopimukseksi.

Helsingissä 27. toukokuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISEN ALAN UNIONI RY

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY (ent. KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY)


Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 lukien liitteissä 1,4 ja 5

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,24 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,24 prosenttia.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

Yleiskorotus 1.8.2020 lukien liitteessä 2

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,65 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,65prosenttia.

Yleiskorotus 1.8.2020 lukien liitteessä 3

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,25 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,25 prosenttia.

2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 lukien liitteissä 1, 3– 4

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosenttia.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

Yleiskorotus 1.4.2021 lukien liitteessä 2

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,31 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,31 prosenttia.

Yleiskorotus 1.4.2021 lukien liitteessä 5

Hinnoittelutunnuksiin L5EL4000, L5EL5000 ja L5EL5010 kuuluvien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,72 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,72 prosenttia.

Hinnoittelutunnukseen L5EL3000 kuuluvien viranhaltijoiden ja hinnoittelemattomien viranhaltijoiden osalta tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosenttia.

3 § Keskitetty erä

KT ja JUKO neuvottelevat 28.2.2021 mennessä 0,5 prosentin suuruisen keskitetyn erän jaosta liitteissä 1–4. Erän jako liittyy 9 §:ssä sovittuun palkkausjärjestelmäuudistukseen ja jaetaan valtakunnallisesti.

Mikäli erän jaosta ei päästä yhteisymmärrykseen paikalliseen järjestelyerään siirretään 0,2 prosenttia ja 0,3 prosenttia jaetaan kohdennettuna korotuksena liitteiden 1–4 korkeimpiin peruspalkkatasoihin.

3–4 §:n mukaiset korotukset ovat yhteensä 0,8 prosenttia liitteiden 1–4 palkkasummista. Liitteessä 5 on käytetty keskitetysti yksi prosentti.

4 § Paikallinen järjestelyerä

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,3 prosenttia kunkin liitteen piirissä olevien palkkasummasta, ellei 3 §:stä muuta johdu.

2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa tarkoitus on tukea 9 §:ssä sovitun palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttamista, jonka lisäksi tavoitteena ovat paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.

Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin. Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän täyttäneillä työnantajilla erää voi käyttää myös henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita.

4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin
korotuksiin.

4 § Euromääräisten palkkioiden ja korvausten tarkistaminen

Euromääräisiä palkkioita on korotettu liitteissä 1 ja 4 ilmenevällä tavalla. Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan vastaavansuuruisella korotuksella.

Kunnallisen eläinlääkäritaksan euromääräisiä käyntipalkkioita on korotettu 1.1.2021 3,04 prosentilla taksasta ilmenevällä tavalla.

5 § Palkkahinnoittelujen tarkistaminen

Palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja on korotettu liitteistä 1–5 ilmenevällä tavalla.

6 § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset jäävät voimaan.

7 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

7 § Työhyvinvointia koskevat kannanotot

Osapuolet ovat laatineet tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteinä olevat työhyvinvointikannanotot.

Lisäksi yleisen osan soveltamisohjeliitteessä 1 on päivitetty lääkärien ja hammaslääkärien työtehtävien työvuorosuunnittelua koskevia ohjeita.

8 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimusasioissa.

9 § Työryhmät

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT neuvottelevat lääkärisopimuksen uuden palkkausjärjestelmän seuraavista vaiheista (liitteet 1-4). Järjestelmäuudistus koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä. Tavoitteena on eri lääkäriryhmien palkkausjärjestelmän kehittäminen ottaen erityisesti huomioon hoidon jatkuvuuden tukeminen perusterveydenhuollossa, sekä erikoislääkärien ja -hammaslääkärien urakehityksen mukainen palkitseminen. Erityistä huomioita kiinnitetään myös lääkärien/hammaslääkärien työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseen sekä tuloksellisuuden kehittämiseen.

Suomen Lääkäriliitto ja KT neuvottelevat myös suoritepalkkausjärjestelmän uudistamisesta (erityisesti liite 1). Uudistus voi sisältää myös kokeiluja. Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT neuvottelevat myös suoritepalkkausjärjestelmän uudistamisesta (erityisesti liite 2). Uudistus voi sisältää myös kokeiluja.

Palkkausjärjestelmäuudistuksen yhtenä osana sovitaan tämän allekirjoituspöytäkirjan 3–4 §:n mukaiset toimenpiteet määräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Nämä muutokset tulevat voimaan 1.4.2021. Muilta osin muutokset tulevat voimaan 1.3.2022, ellei maakuntauudistuksesta muuta johdu.

Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat eläinlääkärien palkkausjärjestelmän muuttamisesta ottaen huomioon maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkäripalvelutyöryhmän MMM011:00/2020 työn lopputuloksen. Palkkausjärjestelmän mahdollisen uudistamisen yhteydessä osapuolet neuvottelevat myös muutoksista kunnan virkaeläinlääkäreiden työaikamääräyksiin ottaen huomioon uuden työaikalain asettamat vaatimukset praktikkoeläinlääkärien työhön.

Lääkärisopimuksen 2020–2021 työaikaluvussa on määräaikaisesti voimassa säännöllisen työajan sijoittelua koskevat määräykset. Määräysten vaikutuksia toimintaan seurataan ja arvioidaan sopimuskauden ajan. Osana työtä pilotoidaan myö erikoissairaanhoitoon soveltuvaa ympärivuorokautista mallia.

10 § Työrauha

Tämä sopimus on voimassa kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen yleisen osan 28 §:ssä määrätyin työrauhavelvoittein 28.2.2022 saakka.

Helsingissä 27. toukokuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 1 Kannanotto työhyvinvoinnista
Liite 2 KT Kuntatyönantajien ja Suomen Eläinlääkäriliiton kannanotto


Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on OVTES osioissa B 0,87 ja prosenttia osiossa F 1,24 prosenttia.

Osiossa C korotuksen suuruus on 0,95 prosenttia. Osio A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavalla prosentilla. Osio B 19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän palkkiota korotetaan yleiskorotuksella kuten myös Osio B liite 1 23 §:n ja taide- ja taitoaineiden lisiä.

2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on OVTES osioissa B 0,72 prosenttia ja osiossa F 0,75 prosenttia.

Osiossa C korotuksen suuruus on 0,99 prosenttia. Osio A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavalla prosentilla. Osio B 19 §

Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän palkkiota korotetaan yleiskorotuksella kuten myös Osio B liite 1 23 §:n ja taide- ja taitoaineiden lisiä.

3 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat ilmenevät OVTES:n palkkaliitteestä.

3 § Paikallinen järjestelyerä

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia OVTES:n palkkasummasta.

Ammatillisten oppilaitosten osio C opetushenkilöstön paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia ko. liitteen henkilöstön palkkasummasta.

2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.

Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

4 § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

1 mom.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut työajan pidennykset ovat voimassa 31.7.2020 asti. Kuitenkin OVTES osio A 31 §:n soveltamisohjeen kohdan 2 mukaisten kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstön työajan pidennys on voimassa KVTES:n toimistotyöajan mukaisesti 30.8.2020 saakka. Ammatillisten oppilaitosten osion C kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöajan pituus säilyy ennallaan.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu liite- ja osiokohtaisesti erinäisiä muutoksia. Nämä muutokset tulevat voimaan kussakin liitteessä erikseen ilmoitettuina ajankohtina.

5 § Keskitetysti käytetyt järjestelyerät

Perusopetuksessa (osio B liite 1) on käytetty keskitettyjä järjestelyeriä mm. koulu- ja kuntakohtaiseen lisään ja vuosisidonnaisten lisien painoarvon alentamiseen ja eräiden luokanopettajahinnoitteluiden palkantarkistuksiin.

Lukiossa (osio B liite 2) on käytetty keskitettyjä järjestelyeriä mm. lukioresurssin sisältämän muun kuin opetustyön opetusvelvollisuuden yhtenäistämiseen.

Ammatillisissa oppilaitoksissa (osio C) keskitetyillä järjestelyerillä on eri tavoin yhdenmukaistettu opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoja.

Vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa (osio F) on mm. alennettu vuosidonnaisten lisien painoarvoa.

6 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työntekijät

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).

7 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

8 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät

Asetetaan seuraavat työryhmät:

Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Työryhmä uudistaa OVTES Osio B 2 §:n palkkaperusteryhmien määräytymisen siten, että se tulee perustumaan perusopetuksessa oppilaiden sekä erityisen tuen päätösten määriin.
Samalla tarkastellaan myös Osio B 3 §:n (peruskoulun rehtorin palkkaus) ja B 10 § (peruskoulun rehtorin opetusvelvollisuus) kehittämistä.

Lisäksi työryhmä arvioi OVTES:n palkkausjärjestelmän toimivuutta ja ntulevaisuuden kehittämistarpeita, kuten esimerkiksi tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoja sekä lukion uuden opetussuunnitelman vaatimien muutosten toteuttamista.

Työryhmä seuraa myös KVTES:n palkkausjärjestelmien kehittämistä ja arvioi siitä johtuvia mahdollisia toimenpiteitä

Ammatillisten oppilaitosten osion C opetushenkilöstön osalta kehitetään ammatillisen vuosityöaikasopimuksen vapaajaksojärjestelmää.

Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön palvelussuhteiden kehittämisryhmä

Työryhmä arvioi OVTES:n Osion F palvelusuhteen ehtojen kokonaisuutta ja mahdollisuutta niiden ajanmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen.

9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Helsingissä 27. toukokuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

 


Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 (ts-20) allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 26 euroa kuitenkin vähintään 1,22 prosenttia.

TS-20:n 12 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 §:n mukaista erillislisää korotetaan 1,22 prosentilla.

Soveltamisohje:

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka-/ tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia.

TS-20:n 12 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 §:n mukaista erillislisää korotetaan 1,0 prosentilla.

3 mom. Palkkaryhmät

Palkkaryhmien korotetut tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat ovat:

 

Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat

Palkkaryhmä

1.4.2019 lukien

1.8.2020 lukien

1.4.2021 lukien

I

1 716,28

1 742,28

1 759,70

II

1 896,55

1 922,55

1 941,78

III

3 123,18

3 161,28

3 192,89

4 mom.

TS-20:n 20 §:n vähimmäispalkka on 1.8.2020 lukien 1 637,53 euroa ja 1.4.2021 lukien 1 653,91 euroa.

3 § Paikallinen järjestelyerä

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta.

2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti.

Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tehtäväkohtaista palkkaa koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella ja henkilökohtaisiin lisiin henkilökohtaistamlisää koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Paikallisesta järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin.

3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja TS-sopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

4 § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

1 mom.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa sunnuntaihin 30.8.2020 asti.

KVTES 2020–2021 -sopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja, noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen säännöllisten työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu eräistä mm. KVTES:n työaikaluvun ja KVTES:n vuosilomaluvun muutoksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.8.2020. TS-20:n liitteen 2 1 §:n kohdan d) mukaisen säännöllisen työaikamuodon käyttöön ottaminen ajanjaksolla 1.5.2020–31.12.2021 edellyttää paikallista virka- ja työehtosopimusta, jollei työnantajalla ole ollut TS-18:n sopimuskaudella käytössä ko. työaikamuotoa.

5 § Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen lisäksi mitä KVTES:n liitteessä 16 on erikseen määrätty, noudattaen soveltuvin osin verohallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.

6 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työntekijät

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).

7 § TS-työryhmä

TS-sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

TS-sopijaosapuolten välinen TS-työryhmä edistää paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuutta.

8 § Muut sopimuskaudella toimivat työryhmät

Asetetaan seuraavat työryhmät:

Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelmää kartoittava työryhmä

Työryhmän tehtävänä on kartoittaa palo- ja pelastustoimeen soveltuvaa virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa työaikajärjestelmää, joka mahdollistaa myös pitkät työvuorot työlainsäädännön puitteissa ja palvelee palo- ja pelastuslaitosten erilaisia tarpeita työaikojen järjestelyissä. Työryhmä tarkastelee työssään myös TS-18:n liitteen 8 kokeilumääräyksiä.

TS-20:n palkkauslukua selvittävä työryhmä

Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten TS-20:n palkkausluvun sisältöä voisi uudistaa ja tehdä mahdollisesti tarvittavista uudistuksista ehdotukset TS-työryhmälle sopimuskauden loppuun mennessä.

9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien. Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.

Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien. Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan työaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän sopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.

Helsingissä 27. toukokuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISEN ALAN UNIONI RY

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY


Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä työehtosopimus (TTES) on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuksennvoimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai jompikumpi sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Perustuntipalkkoja ja urakkapalkkoja korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 1,22 %. Palkantarkistukset toteutetaan siten kuin jäljempänä 4–6 §:ssä todetaan.

Henkilökohtaista lisää korotetaan 1 prosentilla, kuitenkin vähintään 1 senttiä.

Työkokemuslisiä ja työolosuhdelisiä ei koroteta.

2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Perustuntipalkkoja ja urakkapalkkoja korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %. Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin.

3 § Paikallinen järjestelyerä

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia TTES:n palkkasummasta.

Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti eri palkkaryhmissä.

Paikallinen järjestelyerä käytetään perustuntipalkkojen, henkilökohtaisten lisien tai urakkapalkkojen korotuksiin.

Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevien TTES:n 35 §:n mukaisten keskituntiansioiden summasta.

Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestön edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

4 § Perustuntipalkat ja nuorten palkka 1.8.2020 lukien

Perustuntipalkkojen sekä nuorten työntekijöiden palkat määräytyvät ja henkilökohtaisia perustuntipalkkoja korotetaan 1.8.2020 lukien seuraavasti:

Palkkaryhmä

 

e/tunti

Korotus 1.8.2020 senttiä/tunti

I

A

12,98–15,00

20

 

B

11,56–13,56

18

 

C

10,71–12,13

16

II

A

10,23–11,17

15

 

B

10,03–10,71

15

III

 

9,75–10,45

13

IV

 

9,05

13

O

 

9,28

12

Nuorten alle 18 v. työntekijöiden palkat

 

8,48–8,70

13

Vammaisten työllistymistyötä tekevän perustuntipalkka on työkyvyn vajausta vastaavassa suhteessa alempi kuin edellä mainitun mukaisesti korotettu täysi perustuntipalkka.

5 § Urakkapalkkaus 1.8.2020 lukien

Urakkapalkkoja, lukuun ottamatta yksityisen alan hinnoitteluja, korotetaan keskimäärin 1,0 prosentilla. Yksityisalan, metsäalaa lukuun ottamatta, kulloinkin voimassa olevien asianomaisen työehtosopimuksen urakkahinnoittelujen perusteella ansaittuja palkkoja maksetaan 4,6 prosentilla korotettuna. TTES:n liitteen 4 osaurakkahinnoittelun tavoiteansioita korotetaan 1,0 prosentilla.

Tavoiteansiot 1.8.2020 lukien, euroa/tunti
Taso I 16,80–20,81
Taso II 15,05–18,60
Taso III 14,46–16,95
Taso IV 13,82–16,15
Taso V 12,85–14,97
Taso VI 11,72–13,61

6 §

TTES:n 35 § 1 momentissa sanotun keskituntiansion tarkistaminen 1.8.2020 toteutettavan yleiskorotuksen vaikutus työehtosopimuksen 35 § 1 momentissa tarkoitettuihin vuosineljänneksien keskituntiansioihin on seuraava:

Vuoden 2019 IV sekä vuoden 2020 I ja II vuosineljänneksen perusteella laskettuja keskituntiansioita korotetaan 1,22 prosentilla ja vuoden 2020 III vuosineljänneksen perusteella laskettuja keskituntiansioita korotetaan 0,41 prosentilla.

Näin korotettuja keskituntiansioita käytetään samasta ajankohdasta alkaen kuin edellä mainittu yleiskorotus on tullut voimaan.

7 § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

Kilpailukykysopimuksen perusteella 31.5.2016 sovittu säännöllisen työajan pidennys päivätyössä ja kaksivuorotyössä sekä arkipyhäkorvauksen määrä ovat voimassa 30.8.2020 saakka.

TTES 2020–2021 mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen säännöllisten työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu eräistä mm. työaikaluvun ja vuosilomaluvun muutoksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.8.2020.

8 § Teksteihin tehdyt muutokset ja tarkennukset

9 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika lyhenee 31.8.2020 lukien.

10 § Vuorotyön määritelmä

Muutettu vastaamaan työaikalain säännöstä.

13 § Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä

Määräys poistettu tarpeettomana.

14 § Työaikalain 7 §:n mukainen työaikajärjestelmä (jaksotyö)

Määräys poistettu tarpeettomana.

17 § Viikkolepo

Uusi 2 mom. muutettu vastaamaan työaikalain säännöstä.

22 § Enimmäistyöaika

TAL:ssa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän tarkastelujakson käytetään 12 kuukautta.

27 § Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvaus korottuu 31.8.2020 lukien.

55 § Lomapalkkavapaa

Uusi 9 mom. ja liitteen 6 määräykset vuosilomapalkan korotusosan vaihtamisesta lomapalkkavapaaksi 31.8.2020 lukien.

71 § Luottamusmiehet

4 mom. Pääluottamusmiehen henkilökohtaista lisää korotetaan 1.8.2020 lukien.

72 § Työsuojeluvaltuutetut

Työsuojeluvaltuutetun korvausta korotetaan 1.8.2020 lukien.

9 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

10 § Työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot

Tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat voimassa 31.3.2020, ellei tällä työehtosopimuksella ole muusta sovittu.

Paikallisia matkakustannusten korvaamis- ja/tai eväsrahajärjestelmiä noudatetaan edelleen sellaisinaan, ellei paikallisesti sovita siirtymisestä työehtosopimuksen 39–43 §:n soveltamiseen.

11 § Nuoret työntekijät

Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa voidaan nuorten työntekijöiden palkasta sopia seuraavaa:

Nuorten alle 25-vuotiaiden työllistämis- ja harjoitteluedellytysten parantamiseksi voidaan ylintä nuorten palkkaa maksaa tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta.

Nuorten työllistämisedellytysten parantamiseksi voidaan paikallisella sopimuksella poiketa työehtosopimuksen 31–32 §:n määräyksistä lomakauden aikana harjoittelu-, kesä- yms. töissä maksettavasta palkasta. Tämä määräys ei koske ns. kausityöntekijöitä.

12 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut

Ammattiyhdistyksen jäsenmaksun perinnässä noudatetaan edelleen 31.3.2020 voimassa olleita määräyksiä.

Helsingissä kuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY


Sopimus työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä

KT Kuntatyönantajat ja allekirjoittaneet kunta-alan pääsopijajärjestöt sopivat työelämän kehittämisestä seuraavaa:

1. Kunta-alan työelämän kehittämisryhmä Tekry, koordinoi ja ohjaa pääneuvotteluryhmän alaisuudessa valtakunnallista työelämän uudistamista.

Työelämän kehittämistä ja siihen liittyvää yhdessä kehittämistä tarvitaan, kun halutaan vastata väestörakenteen muutosten, työn murroksen, ilmastomuutoksen ja talouden haasteisiin.

Tavoitteena on kunta-alan yhteisvoimin edistää toimintatapojen uudistamista ja kehittämistä sekä huolehtia tuloksellisuudesta ja työelämä laadusta kuntatyöpaikoilla.

2. Allekirjoittaneet sitoutuvat huolehtimaan Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Kunteko-ohjelman päättymiseen liittyvistä toimista ja ylläpitämään ja kehittämään kuntatyöpaikkojen kehittämistekoja ja kiinnostavia ratkaisuja kokoavaa Tekojen toria.

3. Osapuolet selvittävät mahdollisuutta saada valtioneuvostolta rahoitusta organisaatio- ja työpaikkalähtöiseen tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseen ja laativat tätä koskevan yhteisen esityksen.

4. Osapuolet ovat valmiita vauhdittamaan uusien toimintatapojen omaksumista kuntaalan työpaikoilla. Kuntaorganisaatioiden omat kehittämistarpeet, kuntien tilannekuva, työn murroksen ja työolojen seurantatiedot ovat lähtökohtana yhteistoiminnalliselle kehittämiselle, jonka avulla haetaan ratkaisuja tuloksellisuuden ja työelämän laadun
parantamiseksi.

Tavoitteena on pitkäjänteinen toiminta, joka mahdollistaa kunakin ajankohtana kehittämisen kohdentamisen eri toimialoille, palveluihin, yhteistyörakenteisiin ja tarvittaessa ammattiryhmäkohtaisiin hankkeisiin siten, että toimenpiteet vastaavat mahdollisimman hyvin kuntaorganisaatioiden ja niiden henkilöstön tarpeisiin.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet pitävät tärkeänä pysyväisluonteisen yhteistyö- ja vuoropuhelurakenteen aikaansaamista valtiovarainministeriön ja keskeisten substanssiministeriöiden kanssa voidakseen yhteisin/koordinoiduin voimavaroin vastata kuntapalvelujen kehittämishaasteisiin.


5. Työelämän kehittämisryhmä selvittää vaihtoehtoisia tapoja varmistaa pysyväisluontoinen rahoitus työelämän kehittämiseen kunta-alalla. Selvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä/sopimuskauden loppuun mennessä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Julkisen alan unioni JAU ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry