KVTES 2020– 2021
2020–2021
-
Sisällysluettelo
- Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja
- Työ- ja virkaehtosopimus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2020–2021) muuttamisesta
- I luku Yleinen osa
-
II luku Palkkaus
- Yleiset määräykset
- Palkkausjärjestelmä
- Muut lisät ja palkkiot
- Erinäiset määräykset
- Palkanmaksuun liittyvät määräykset
-
III luku Työaika
- Työajaksi luettava aika
- Säännölliset työajat
- Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset
- Lepoajat
- Työaika-asiakirjat ja yötyö
- Työaikapankki
- Liukuva työaika
- Muut määräykset
- IV luku Vuosiloma
- V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat AvaaSulje
- VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
- VII luku Luottamusmiehet
- VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
- Liite 1 Hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö
- Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
- Liite 3 POISTETTU
- Liite 4 POISTETTU
- Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
- Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö
- Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö
- Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö
- Liite 9 Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi
- Liite 10 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
- Liite 11 Talonmiesten työaika
- Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot AvaaSulje
- Liite 13 Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset
- Liite 14 Kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta
- Liite 15 Poistettu
-
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
- Yleiset määräykset
- Matkustamiskustannusten korvaus
- Päiväraha
- Muut korvaukset
- Ulkomaille tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaukset
- Erinäisiä määräyksiä
- Liite 17
- Liite 18 Työaika 37 tuntia 45 minuuttia
- Kunnallinen pääsopimus sekä virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
- Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus
- Sopimukseen liittyvät lait
-
Selaa sopimuksen lukuja
AvaaSulje
KVTES 2020–2021, voimassa 1.9.2021 lukien
V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
Usein kysyttyä
Isossa osassa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tartuntatautiviranomaiset eivät enää tee koronaan sairastuneille erityspäätöksiä. Kuinka työnantajien tulee sairastuneiden kohdalla toimia?
Monet alueet ovat päättäneet, että niiden tartuntatautiviranomaiset asettavat koronaan sairastuneita vain poikkeustapauksissa viralliseen tartuntatautilain 63 §:n mukaiseen eritykseen. Sen sijaan alueiden terveysviranomaiset ovat ohjeistaneet, että flunssaoireista kärsivän henkilön tulisi pysyä kotona, kunnes oireet ovat helpottaneet. Ylimääräisiä kontakteja tulisi välttää noin 5 vuorokautta oireiden alkamisesta.
Jos työntekijät eivät enää saa virallisia eristyspäätöksiä, työnantaja joutuu arvioimaan työstä poissaoloa työkyvyttömyyden kautta.
KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.
KVTES:n V luvun 1 § 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.
Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.
Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.
Työntekijä on saanut koronan kotitestistä positiivisen tuloksen. Työntekijällä ei ole oireita. Kuinka työnantajan tulee tässä tilanteessa toimia?
KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.
KVTES:n V luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.
Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. (sanajärjestys muutettu) Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.
Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.
Työnantajan tulee riskiarvioinnin perusteella arvioida, voiko työntekijä kotitestin positiivisesta tuloksesta huolimatta tulla työpaikalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksen mukaan koronapositiivisen tulisi pysyä kotona, kunnes hän on ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta.
Henkilöstöllämme on paljon sairauspoissaoloja. Koronaepidemian pahentumisen vuoksi julkisuudessa on esitetty, että terveydenhuollon kuormitusta tulisi välttää. Voiko työnantaja antaa työntekijän olla pois töistä omalla ilmoituksellaan?
Jokainen työnantaja harkitsee itse, minkälainen käytäntö on toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisin.
KVTES:n V luvun 1 §:n mukaisesti työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta estynyt hoitamasta virkaansa tai työtään.
Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää kestävässä tai, toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella, tätä pitemmässäkin työkyvyttömyydessä. Muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus.
Työnantaja voi paikallisesti omalla päätöksellään mahdollistaa työntekijän poissaolon lyhyissä sairaustapauksissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuen. Työnantajilla on mahdollisuus harkita omailmoituskäytännön pidentämistä koko sairausvakuutuslain omavastuuajan kattavaksi. Sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää (ns. omavastuuaika).
Jos sairausloman myöntämiskäytäntöä muutetaan esimerkiksi määräajaksi, on käytäntöä koskevaan päätökseen hyvä kirjata, että sairausloman myöntäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan aina vaatia hyväksyttävän lääkärintodistuksen koko sairausloman ajaksi KVTES:n V luvun 1 §:n mukaisesti. Sairauspoissaolo edellyttää aina työnantajan hyväksyntää.
Työnantaja voi harkita, onko mahdollista, ettei nykyisessä koronaepidemiatilanteessa työntekijältä tai viranhaltijalta edellytetä käyntiä terveydenhuollon yksikössä vaan hänet ohjataan tarvittaessa ottamaan puhelimitse yhteyttä työterveyshuoltoon ohjeiden saamiseksi. Näin voidaan ehkäistä taudin leviämistä ja terveydenhuollon rajallisten resurssien kuormittamista.