V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat

Ves-päivä on yleensä tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.

Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy ves-päiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo ves-päivien ansainnassa.

Esimerkki

Työntekijä on osa-aikatyössä tehden 80 prosenttia täydestä työajasta.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on

0,80 x 38,25 tuntia = 30,6 tuntia.

Hänelle annetaan ves-päivä maanantaille. Loppuviikolle voidaan tällöin suunnitella työtä yhteensä

30,6 – 7,65 tuntia = 22,95 tuntia.

Mikäli ves-päivän pitämisestä kuitenkin sovitaan myöhemmin kuin viikkoa ennen työaikajakson alkua, on kyseessä muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo. Tällöin ves-päivä lyhentää säännöllistä työaikaa työvuoroluettelossa vapaapäivän ajalle suunniteltujen työtuntien verran.

Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

Säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia 31.8.2020 alkaen. Siihen asti lyhennys jokaista ves-päivää kohden on 7 tuntia 45 minuuttia.

Ohje on tehty 22.10.2019 ja sitä on päivitetty 21.8.2020.

Osa-aikaisen kohdalla osa-aikaisuus vaikuttaa jo siihen, miten ves-päiviä kertyy. Osa-aikaisen ansaitsemat ves-päivät vastaavat kokoaikatyötä tekevän työntekijän säännöllistä päivittäistä työaikaa (7,65 tuntia).

Esimerkki 1

Työntekijä on työskennellyt ansaintavuoden aikana osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 3,6 ves-päivää, joka pyöristetään neljään ves-päivään.

Työntekijä työskentelee kolmena päivänä viikossa 7,65 tuntia eli 7 tuntia 39 minuuttia (ma, ti, ke). Hänelle annetaan 4 kokonaista ves-päivää.

Esimerkki 2

Työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa 6 kuukautta ansaintajakson aikana ja työskennellyt tämän ajan osa-aikaisena tehden 50 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 0,5 x 6/2 = 1,5 ves-päivää, joka pyöristetään kahdeksi kokonaiseksi ves-päiväksi.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on 0,50 x 38,25 eli 19,13 tuntia.

Mikäli työntekijälle annetaan molemmat ves-päivät saman viikon aikana (ennalta suunniteltu poissaolo), vähentää se hänen säännöllistä työaikaansa kyseisellä viikolla 2 x 7,65 tuntia, eli 15,3 tuntia.

Kyseiselle viikolle suunnitellaan työvuoroluetteloon työtä seuraavasti:

19,13 – 15,3 tuntia eli 3,83 tuntia.

Osa-aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevia soveltamisohjeen tarkennuksia sovelletaan 1.1.2020 alkaen.

Säännöllinen työaika lyhenee jokaista ves-päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia 31.8.2020 alkaen. Siihen asti lyhennys jokaista ves-päivää kohden on 7 tuntia 45 minuuttia.

Ohje on tehty 22.10.2019 ja sitä on päivitetty 21.8.2020.

Päivitys 15.6.2020:

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät 28.5.2020 ratkaisun uusista virka- ja työehtosopimuksista.  Uuden sopimuksen syntyminen mahdollistaa lomarahan vaihtamisen vapaaksi ennen 31.8.2020, jos asiasta tehdään paikallinen virka- ja työehtosopimus.

28.5.2020 hyväksytyssä ratkaisussa vuosilomalukuun lisättiin uusi lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimuskohta. Uuden määräyksen mukaan työnantaja ja työntekijä ja/tai viranhaltija voivat sopia siitä, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Uuden määräyksen mukainen lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista vasta 31.8.2020 lukien. Sopimusmuutoksista tiedotetaan tarkemmin yleiskirjeillä.

Vastaus 25.5.2020:

KVTES:n liitteessä 15 oli määräaikainen sopimusmääräys, joka koski lomanmääräytymisvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019 maksettavaa lomarahaa. Liitteen 15 käyttöönotto edellytti paikallista sopimusta.

Huhtikuun 2020 alusta alkaen ei ole ollut mahdollista sopia uusia kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ään perustuvia paikallisia sopimuksia, koska kunnallinen pääsopimus on lakannut olemasta voimassa. Näin ollen työnantaja ei voi tällä hetkellä tehdä paikallista sopimusta lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi.

Jos paikallinen sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on tehty viimeistään 31.3.2020 ja sopimusta ei ole tehty KVTES:n 2018–2019 liitteen 15 perusteella, on tällainen paikallinen virka- ja työehtosopimus edelleen voimassa. Liitteen 15 mukaiset paikalliset sopimukset eivät kuitenkaan ole voimassa, koska kyseinen liite oli määräaikainen.

Työnantaja voi tarvittaessa harkintansa mukaan myöntää työntekijälle tämän hakemuksesta palkatonta virka- ja/tai työvapaata.

Jos lomautus ja sairausloma sattuvat samaan aikaan, työntekijän työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensimmäisenä. Tällöin ratkaiseva merkitys annetaan lomautusilmoituksen tiedoksi antamisen ajankohdalle. 

Lisätietoa lomauttamisesta, aikaprioriteetista, määräajoista ja sairausajan palkasta

• Kunnallisen esimiehen työsuhdeoppaan (2015), s. 41 >
   
• Kunnallisen esimiehen virkasuhdeoppaan (2015), s. 53 >
   
•  Määräajat ja saatavat työsuhteessa, s. 76 (Paanetoja, Jaana, Kärkkäinen, Mika ,Lohi, Markus, Alma Talent 2019) 
   
• Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:121 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta >

Jos työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen tiedoksiantoa, lomautus alkaa vasta sairausloman päätyttyä.

Jos lomautusilmoitus on jo ehditty antaa ennen sairausloman alkamista, sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin poissaolon perusteeksi vaihtuu lomautus.  

Oikeuskäytäntöä lomauttamisesta ja sairauslomista

• Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:121 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta >
   
• Työtuomioistuimen ratkaisu TT:1994-61 aikaprioriteettiperiaatteesta ja sairausajan palkasta >

Esimerkki 1 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta

Työntekijä on lääkärin todistuksen mukaan työkyvytön 1.6.–31.7. Lomautusilmoitus 15.7. alkavasta ja 15.8. päättyvästä lomautuksesta annetaan 12.6. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 31.7. saakka, jonka jälkeen lomautus alkaa. 

Esimerkki 2 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta

Lomautusilmoitus 15.7. alkavasta ja 15.8. päättyvästä lomautuksesta on annettu 27.5. Työntekijän työnantajalle toimittaman lääkärintodistuksen mukaan hän on työkyvytön 1.6.–31.7. Sairausajan palkkaa ei makseta ajalta 15.7.–15.8. Lomautus toteutetaan annetun ilmoituksen mukaisesti.

Mikäli on kyse tilanteesta, jossa työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista ja sairausloma jatkuu yhdenjaksoisesti lomautuksen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan sairauden päättymiseen saakka tai kunnes KVTES:n mukainen maksujakso päättyy (ks. KVTES V luku 2 §). Jos lomautusaikaa on jäljellä sairausloman päättyessä, lomautus alkaa sairausloman päättymistä seuraavasta päivästä. 

Oikeuskäytännössä esimerkiksi tapauksessa TT:2004-124 on arvioitu seuraavasti:

"Lääkäri oli määrännyt työntekijän sairauslomalle kolmeksi peräkkäiseksi ajanjaksoksi samalla taudinmäärityksellä. Työnantaja ilmoitti ensimmäisen sairauslomajakson aikana työntekijän lomauttamisesta jakson päättymisestä lukien. Työntekijän koko työkyvyttömyysaikaa oli kuitenkin tarkasteltava yhtenäisenä sairauslomana. Työntekijän poissaolon katsottiin siten johtuneen sairaudesta myös ilmoitetun lomautuksen aikana. Työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaan.”