Työnantajan on edistettävä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa

Yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvoisen päätöksenteon merkitys korostuu esimerkiksi palvelussuhteen ehtoja määriteltäessä ja henkilöstöä palkattaessa.

Yhdenvertaisuudesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014).

Yhdenvertaisuuslaki suojaa laajasti syrjinnältä

Lain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi

  • iän
  • alkuperän, kansalaisuuden, kielen
  • uskonnon, vakaumuksen, poliittisen toiminnan
  • perhesuhteiden
  • terveydentilan, vammaisuuden
  • tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjinnäksi katsotaan myös syrjivä työpaikkailmoittelu ja kohtuullisten mukautusten epääminen vammaisilta henkilöltä.

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan. Poikkeuksia tähän ovat vain yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoittaminen, joihin lakia ei sovelleta.

Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus lain 23 §:n mukaan saada hyvitys siltä työnantajalta, joka on yhdenvertaisuuslain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.

Yhdenvertaisuuden toteutumista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu ja mahdollista työsyrjintää paikallinen työsuojeluviranomainen (AVI).

Työnantajan on arvioitava ja kehitettävä toimintatapoja

Työnantajan velvollisuutena on edistää yhdenvertaisuutta. Sen on esimerkiksi arvioitava, miten yhdenvertaisuus toteutuu työpaikalla. Lisäksi työnantajan on – työpaikan tarpeet huomioon ottaen – kehitettävä työoloja ja niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Työnantajan on tarkasteltava työpaikan yhdenvertaisuustilannetta määräajoin sekä tehtävä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia edistämistoimenpiteisiin.

Arvioinnin ja kehittämisen tavoitteena on, että työpaikalla noudatettavat menettelytavat ovat aidosti syrjimättömiä.

Menettelytavat voivat liittyä esimerkiksi siihen, miten

  • työhönotto hoidetaan
  • tehtäviä jaetaan
  • koulutukseen pääsystä, palkasta ja työsuhteisiin liittyvistä etuuksista päätetään
  • työntekoon ja työsuhteisiin liittyviä velvollisuuksia määrätään.

Kuntatyöpaikoilla tarvitaan yhdenvertaisuussuunnitelma

Työnantajan on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma, mikäli sen palveluksessa on vähintään 30 henkilöä. Suunnitelmasta on käytävä ilmi yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi työnantajan on tarkasteltava työpaikan yhdenvertaisuustilannetta määräajoin sekä tehtävä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia edistämistoimenpiteisiin.

Laki mahdollistaa ns. positiivisen erityiskohtelun, jolla tietyn ryhmän kuten lasten tai vähemmistöjen asemaa ja olosuhteita parannetaan yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Erityiskohtelu voidaan sallia henkilöille, joiden katsotaan olevan esimerkiksi ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuutensa tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Positiivinen erityiskohtelu ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että jotain toista ryhmää syrjitään.

Jos työnantaja katsoo tarpeelliseksi harjoittaa positiivista erityiskohtelua jotakin ryhmää kohtaan, on tämä syytä kirjata yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Suunnitelmassa on myös hyvä perustella, miksi erityiskohtelu katsotaan tarpeelliseksi ja perustelluksi. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on syytä myös tuoda esiin se, jos työnantaja katsoo perustelluksi kohdella joitain ryhmiä eri tavoin ns. erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteella.

Muualla verkossa

KT:n yleiskirjeet

Tasa-arvolain tavoitteena estää sukupuoleen perustuva syrjintä

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) eli tasa-arvolain tarkoituksena on

  • estää sukupuoleen perustuva syrjintä
  • edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa
  • parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän muun muassa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.

Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30, työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma tasa-arvoa edistävistä toimista. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.

Työnantajalla on tasa-arvolain mukaan yleinen velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat. Työnantajan on esimerkiksi ennakolta ehkäistävä sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä.

Tasa-arvolaissa on syrjinnän yleiskiellon lisäksi työelämää koskevia erityissäännöksiä kuten

  • syrjintäkielto työelämässä
  • työnantajan vastatoimia koskeva kielto
  • työnantajan vastuu häirinnän poistamisesta siitä tiedon saatuaan.

Työnantaja on myös helpotettava työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin. Työnantajan on myös edistettävä naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen.  

Kun työnhakijoina on sekä naisia että miehiä, työnantajan on tehtävä ansiovertailu, jossa keskeinen merkitys on työnantajan etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla. Lisäksi työnantajalle on säädetty erityinen velvollisuus antaa selvitys menettelystään työnhakijalle, joka katsoo tulleensa syrjäytetyksi työhönotossa. Tällöin syrjintää epäilevä työnhakija katsoo olleensa ansioituneempi hakijana kuin tehtävään valittu, toista sukupuolta edustava henkilö.
 
Työelämän syrjintä- ja häirintäkieltoa rikkonut työnantaja voidaan tuomita kanteella käräjäoikeudessa maksamaan loukatulle hyvitystä Hyvityksen lisäksi työntekijä voi vaatia korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan.

Syrjinnästä työelämässä tuomittavasta rangaistuksesta säädetään rikoslaissa.

Tasa-arvolain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.
Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus saada jokaiselta valvontaa varten välttämättömät tiedot ja asiakirjat; tämän velvollisuuden tehosteeksi valtuutettu voi määrätä uhkasakon.

KT:n yleiskirjeet

Yhteystiedot

Anne Kiiski

Anne Kiiski

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat

Heikki Saaristo

johtava työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2599
Matkapuhelin:
+358 50 456 7640
Sähköposti:
Heikki.Saaristo@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat

Ritva Liivala

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2294
Matkapuhelin:
+358 50 357 4227
Sähköposti:
Ritva.Liivala@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat