Työnantajan on edistettävä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa
Yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvoisen päätöksenteon merkitys korostuu esimerkiksi palvelussuhteen ehtoja määriteltäessä ja henkilöstöä palkattaessa.
Yhdenvertaisuudesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014).
Yhdenvertaisuuslaki suojaa laajasti syrjinnältä
Lain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi
- iän
- alkuperän, kansalaisuuden, kielen
- uskonnon, vakaumuksen, poliittisen toiminnan
- perhesuhteiden
- terveydentilan, vammaisuuden
- tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Syrjinnäksi katsotaan myös syrjivä työpaikkailmoittelu ja kohtuullisten mukautusten epääminen vammaisilta henkilöltä.
Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan. Poikkeuksia tähän ovat vain yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoittaminen, joihin lakia ei sovelleta.
Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus lain 23 §:n mukaan saada hyvitys siltä työnantajalta, joka on yhdenvertaisuuslain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.
Yhdenvertaisuuden toteutumista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu ja mahdollista työsyrjintää paikallinen työsuojeluviranomainen (AVI).
Työnantajan on arvioitava ja kehitettävä toimintatapoja
Työnantajan velvollisuutena on edistää yhdenvertaisuutta. Sen on esimerkiksi arvioitava, miten yhdenvertaisuus toteutuu työpaikalla. Lisäksi työnantajan on – työpaikan tarpeet huomioon ottaen – kehitettävä työoloja ja niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä.
Työnantajan on tarkasteltava työpaikan yhdenvertaisuustilannetta määräajoin sekä tehtävä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia edistämistoimenpiteisiin.
Arvioinnin ja kehittämisen tavoitteena on, että työpaikalla noudatettavat menettelytavat ovat aidosti syrjimättömiä.
Menettelytavat voivat liittyä esimerkiksi siihen, miten
- työhönotto hoidetaan
- tehtäviä jaetaan
- koulutukseen pääsystä, palkasta ja työsuhteisiin liittyvistä etuuksista päätetään
- työntekoon ja työsuhteisiin liittyviä velvollisuuksia määrätään.
Työpaikoille tarvitaan yhdenvertaisuussuunnitelma
Työnantajan on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma, jos sen palveluksessa on vähintään 30 henkilöä. Suunnitelmasta on käytävä ilmi yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi työnantajan on tarkasteltava työpaikan yhdenvertaisuustilannetta määräajoin sekä tehtävä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia edistämistoimenpiteisiin.
Laki mahdollistaa ns. positiivisen erityiskohtelun, jolla tietyn ryhmän, kuten lasten tai vähemmistöjen, asemaa ja olosuhteita parannetaan yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Erityiskohtelu voidaan sallia henkilöille, joiden katsotaan olevan esimerkiksi ikänsä, työkykynsä, perheenhuoltovelvollisuutensa tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Positiivinen erityiskohtelu ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että jotain toista ryhmää syrjitään.
Jos työnantaja katsoo tarpeelliseksi harjoittaa positiivista erityiskohtelua jotakin ryhmää kohtaan, on tämä syytä kirjata yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Suunnitelmassa on myös hyvä perustella, miksi erityiskohtelu katsotaan tarpeelliseksi ja perustelluksi. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on syytä myös tuoda esiin se, jos työnantaja katsoo perustelluksi kohdella joitain ryhmiä eri tavoin ns. erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteella.
KT:n yleiskirjeet
Muualla verkossa
Tasa-arvolain tavoitteena estää sukupuoleen perustuva syrjintä
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) eli tasa-arvolain tarkoituksena on
- estää sukupuoleen perustuva syrjintä
- edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa
- parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.
Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän muun muassa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.
Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30, työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma tasa-arvoa edistävistä toimista. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.
Työnantajalla on tasa-arvolain mukaan yleinen velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat. Työnantajan on esimerkiksi ennakolta ehkäistävä sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä.
Tasa-arvolaissa on syrjinnän yleiskiellon lisäksi työelämää koskevia erityissäännöksiä kuten
- syrjintäkielto työelämässä
- työnantajan vastatoimia koskeva kielto
- työnantajan vastuu häirinnän poistamisesta siitä tiedon saatuaan.
Työnantaja on myös helpotettava työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin. Työnantajan on myös edistettävä naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen.
Kun työnhakijoina on sekä naisia että miehiä, työnantajan on tehtävä ansiovertailu, jossa keskeinen merkitys on työnantajan etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla. Lisäksi työnantajalle on säädetty erityinen velvollisuus antaa selvitys menettelystään työnhakijalle, joka katsoo tulleensa syrjäytetyksi työhönotossa. Tällöin syrjintää epäilevä työnhakija katsoo olleensa ansioituneempi hakijana kuin tehtävään valittu, toista sukupuolta edustava henkilö.
Työelämän syrjintä- ja häirintäkieltoa rikkonut työnantaja voidaan tuomita kanteella käräjäoikeudessa maksamaan loukatulle hyvitystä Hyvityksen lisäksi työntekijä voi vaatia korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan.
Syrjinnästä työelämässä tuomittavasta rangaistuksesta säädetään rikoslaissa.
Tasa-arvolain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.
Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus saada jokaiselta valvontaa varten välttämättömät tiedot ja asiakirjat; tämän velvollisuuden tehosteeksi valtuutettu voi määrätä uhkasakon.
KT:n yleiskirjeet
Keskusjärjestöjen ohjeistus tasa-arvosuunnitelmien tekemiseen
Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee tehdä suunnitelma ja päivittää se määräajoin, jos työnantaja työllistää säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. asa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää sukupuolten tasa-arvoa työpaikalla. Suunnitelma tehdään yhteistyössä työpaikan henkilöstön edustajien kanssa.
Työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat keväällä 2023 uuden ohjeistuksen tasa-arvosuunnitelmista.
Työmarkkinoiden segregaation eli sukupuolen mukaisen eriytymisen purkaminen on osa tasa-arvotyötä
Suomen työmarkkinat ovat eriytyneet naisten ja miesten aloihin, ammatteihin ja tehtäviin. Sukupuolen mukainen segregaatio haittaa työmarkkinoiden toimintaan, ja työpaikat menettävät sen vuoksi paljon resursseja ja osaamista.
Segregaation purkuun tarvitaan mukaan laajasti yhteiskunnan eri toimijoita sekä monen tasoisia ratkaisuja. Työpaikat voivat tehdä paljon kehittämällä henkilöstökäytäntöjään ja toimintakulttuurejaan sekä ottamalla käyttöön työkaluja tasa-arvon edistämiseksi.
- Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -hankkeen nettisivut >
- Tasa-arvon tarkistuslista työpaikalle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilla>
- Tasa-arvotiedon keskuksen nettisivut >
- Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla – Keinoja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen (Julkaisu valtion julkaisuarkisto Valtossa) >
- Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen segregaation purkaminen – Suosituksia päättäjille (julkaisu valtion julkaisuarkisto Valtossa) >
- Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -hankkeen loppuraportti valtion julkaisuarkisto Valtossa >
