Osaamisen johtaminen on osa strategista henkilöstöjohtamista
Osaamisen johtaminen on keskeinen osa strategista henkilöstöjohtamista ja organisaation uudistumiskykyä. Osaamisen johtamisella varmistetaan, että organisaatiolla on käytössään oikeanlaista osaamista oikeaan aikaan suhteessa strategiaan, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin.
Osaaminen vaikuttaa merkittävästi palvelujen tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen sekä uudistumiskykyyn. Osaamisen johtaminen yhdistää osaamistarpeiden ennakoinnin, osaamisen kehittämisen, osaamisen hyödyntämisen sekä vaikuttavuuden arvioinnin yhdeksi kokonaisuudeksi.
Miksi osaamisen johtaminen on tärkeää?
Osaamisen merkitys korostuu muuttuvassa toimintaympäristössä. Osaajapula, väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu, teknologinen kehitys ja työn tekemisen tapojen muuttuminen lisäävät tarvetta kehittää ja johtaa osaamista systemaattisesti.
Organisaation toiminta ja tulevaisuus riippuvat siitä
- mitä ihmiset osaavat
- miten osaamista hyödynnetään
- kuinka nopeasti uutta osaamista omaksutaan.
Osaamisen johtaminen vahvistaa organisaation muutoskyvykkyyttä, tuottavuutta ja kykyä turvata palvelut myös tulevaisuudessa.
Osaamisen johtaminen käytännössä
Osaamisen johtaminen muodostuu toisiinsa kytkeytyvistä kokonaisuuksista:
Osaamistarpeiden ennakointi
Organisaation tulee tunnistaa nykyiset ja tulevat osaamistarpeet suhteessa strategiaan, palvelutarpeeseen ja toimintaympäristön muutoksiin.
Nykyisen osaamisen tunnistaminen
Henkilöstön osaamista tarkastellaan yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla esimerkiksi kehityskeskustelujen ja osaamiskartoitusten avulla.
Osaamisen kehittäminen
Osaamista kehitetään suunnitelmallisesti eri menetelmin työssä ja koulutuksessa.
Osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen
Osaamisen johtamiseen kuuluu, että olemassa oleva osaaminen saadaan käyttöön ja jaettua työyhteisössä.
Arviointi ja tiedolla johtaminen
Osaamisen kehittämisen vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan, ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa.
Osaamisen kehittäminen osana johtamista
Osaamisen kehittäminen on keskeinen osa osaamisen johtamista. Sen tavoitteena on ylläpitää, uudistaa ja vahvistaa henkilöstön osaamista sekä korvata poistuvaa osaamista.
Osaamisen kehittäminen perustuu organisaation osaamistarpeisiin ja tukee työntekijän suoriutumista työssään. Esihenkilöiden ja työntekijöiden on tärkeää tarkastella yhdessä nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita sekä sopia osaamisen kehittämisen tavoitteista esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
Keskeisiä keinoja osaamisen kehittämiseen ovat esimerkiksi
- perehdyttäminen
- mentorointi ja vertaismentorointi
- työssäoppiminen ja harjoittelujaksot
- ammatillinen henkilöstökoulutus
- täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus
- kehittämisprojektit ja kokeilut
- digitaaliset oppimisympäristöt.
Oppiminen osana arkea
Osaamisen kehittäminen ei rajoitu koulutuksiin. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työssä, vuorovaikutuksessa ja arjen käytännöissä.
Organisaation tehtävänä on luoda rakenteet ja toimintatavat, jotka
- tukevat oppimista työssä
- mahdollistavat osaamisen jakamisen
- kannustavat yhdessä kehittämiseen
Samalla jokaisella työntekijällä on vastuu oman osaamisensa kehittämisestä.
Digitaalisuus ja tekoäly osaamisen johtamisessa
Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen muuttavat osaamisvaatimuksia. Organisaatioiden on varmistettava, että henkilöstöllä on riittävät digi- ja tekoälytaidot.
Kyse on sekä teknisestä osaamisesta että kyvystä hyödyntää, arvioida ja kehittää uusia ratkaisuja työssä.
Vaikuttavuus ja tiedolla johtaminen
Osaamisen johtamisen tulee olla tavoitteellista ja vaikuttavaa.
Tämä edellyttää
- osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta
- tavoitteiden asettamista
- systemaattista seurantaa
- tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.
Arvioinnin avulla voidaan kehittää toimintatapoja, kohdentaa toimenpiteitä ja vahvistaa organisaation osaamispääomaa.
Lainsäädäntö, sopimukset ja suositukset
Osaamisen johtamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä ohjaavat lainsäädäntö, työ- ja virkaehtosopimukset sekä alan suositukset. KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt ovat antaneet suosituksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla yhteistoimintalainsäädäntö edellyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Siinä arvioidaan henkilöstön osaamista ja osaamisvaatimusten muutoksia sekä suunnitellaan osaamisen kehittämistä ja sen seurantaa. Yrityssektorilla vastaavia teemoja käsitellään soveltuvan lainsäädännön, työehtosopimusten sekä organisaatiokohtaisten käytäntöjen mukaisesti.
Työsopimuslaki ja laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta edellyttävät, että työnantaja huolehtii työntekijän mahdollisuuksista suoriutua työstä myös työn muuttuessa sekä edistää mahdollisuuksia kehittyä työssä ja työuralla.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa osaamisen kehittämistä ohjaavat terveydenhuoltolaki sekä täydennyskoulutusta koskeva asetus, jotka edellyttävät henkilöstön riittävää ja suunnitelmallista täydennyskoulutusta.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään yhteistoiminnassa. Osaamistarpeista on tärkeää käydä säännöllistä vuoropuhelua organisaation eri tasoilla.
Lisää aiheesta
