Työn murros 2/2023: Työn murros tarkoittaa uuden oppimista
KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt seuraavat työn murrosta eri ammattialoilla ja teemoihin liittyen. Työn murroksen seurantaraporttiin 2/2023 on koottu seurannan tuloksia työssä oppimisesta ja ohjauksesta. Lisäksi teemaa koskevat keskeiset havainnot on tiivistetty tietokorttiin.
Lataa tietokortti työn murroksesta ja työssä oppimisesta ja ohjauksesta (pdf)
Työelämä muuttuu vauhdilla. Työn murros on käynnissä myös kunta- ja hyvinvointialoilla. Yksi suurimmista haasteista muutoksessa on kehittää uusien toimintatapojen, työtehtävien ja teknologian vaatimaa osaamista. Työelämän muutos lisää tarvetta ja mahdollisuuksia työssä oppimiseen. Myös oppimisen tavat muuttuvat ja monimuotoistuvat.
Työn murros tarkoittaa uuden oppimista
Työssä oppimisella tarkoitetaan koko työuran aikaista osaamisen kehittämistä, joka koskee kaikkia työntekijöitä ja työyhteisöjä. Kyse ei
ole vain yksilön osaamisesta, vaan koko työyhteisön tarvitsemista osaamisista ja kyvykkyyksistä.
Vuonna 2023 tehdyn Työn murroksen -seurantakyselyn mukaan merkittävimmät uudet asiat työssä oppimisessa ovat:
- Tiedon jakaminen toisille, erilainen mentorointi ja toisten opastaminen.
- Satsaamme aiempaa enemmän työtovereiden ja/tai opiskelijoiden ohjaukseen ja perehdyttämiseen.
- Työpaikallamme ennakoidaan ja huolehditaan tarvittavan osaamisen kehittämisestä.
- Työpaikallamme arvostetaan työn ohessa opiskelua.
Työn murroksesta kerättyä tietyä kannattaa hyödyntää päätöksenteossa ja työelämän kehittämisessä
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry ovat yhdessä seuranneet kunta- ja hyvinvointialan työn muuttumista vuodesta 2019 alkaen. Seurannan tarkoituksena on tehdä näkyväksi nykyaikaista kunta- ja hyvinvointialuetyötä.
Eri ammattialojen ja teemojen seurantaraportit perustuvat laajaan seurantakyselyyn, asiantuntijakeskusteluihin sekä työpaikkaesimerkkeihin ja muihin selvityksiin.
Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteistä tilannekuvaa. Tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, järjestöjen omassa työmarkkinatoiminnassa ja julkisten palveluiden sekä julkisen työn kehittämisessä.
