UKK
KVTES
OVTES

Mitkä ovat biologiselle tekijälle altistumisen korvattavuuden periaatteet varhaiskasvatuksessa?

Sopimuskaudelle 2025–2028 asetettiin määräaikainen työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä ohjeistus hoidon korvattavuuden periaatteista tilanteessa, jossa työntekijä on altistunut työperäisesti biologiselle tekijälle (esim. syyhy). Työryhmän määräaika on 1.8.2025–30.9.2026. Tämä ohje perustuu edellä mainittuun sopimuskirjaukseen.

Ammattitaudin määritelmä perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin (459/2015), ja laissa säädetään työntekijän oikeudesta korvaukseen ammattitaudin perusteella. Korvattavuuden periaatteet perustuvat työtapaturma- ja ammattitautilakiin.

Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle (työturvallisuuslain 40 § 1 momentti).

Biologiselle tekijälle altistumisen tilanteissa on tärkeää noudattaa valtakunnallisia, alueellisia sekä paikallisia ohjeita ja käytäntöjä. 

Biologinen tekijä

Biologiset tekijät ovat biologista alkuperää olevia eliöitä. Näitä ovat bakteerit, sienet (hiiva- ja homesienet), virukset, alkueläimet (loiset) ja prionit. Yleisimmin biologisia tekijöitä esiintyy maa- ja metsätaloudessa, energiantuotannossa, jäte- ja ympäristöhuollossa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ihmisistä toiseen tarttuvia tekijöitä voi kuitenkin esiintyä kaikenlaisilla työpaikoilla. Varhaiskasvatuksessa ilmenee kausiluonteisesti erilaisia tartuntatauteja ja muita biologisia tekijöitä.

Lisätietoa biologisista tekijöistä

Biologisen tekijän sääntely

Työturvallisuuslain (738/2002) 40 §:ssä säädetään työntekijän biologiselle tekijälle altistumisen rajoittamisesta. Työturvallisuuslain perusteella on annettu asetukset, jotka tarkentavat sekä työntekijöiden suojelua biologisilta tekijöiltä että biologisten tekijöiden luokitusta.

Jos työntekijä voi työssään altistua biologisille tekijöille, tulisi määritellä altistumisen todennäköisyys, luonne, määrä ja kesto. Näin voidaan arvioida työntekijöiden terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski ja päättää tarvittavista toimista. Vaarojen arviointia ja hallintaa varten biologiset tekijät jaetaan neljään vaaraluokkaan. Luokittelu otetaan huomioon vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa, jonka perusteella työnantaja päättää toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Rokotukset ja estolääkitys

Työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun valtioneuvoston asetuksen 12 §:ssä säädetään:

Rokotukset ja estolääkkeet
Työnantajan on tarjottava kustannuksellaan työntekijöille, jotka voivat altistua työssä biologiselle tekijälle, jolle he eivät ole ennestään immuuneja, estolääkitys tai rokotus, jos sellainen on olemassa.

Työntekijä saa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset julkisesta terveydenhuollosta. Työnantaja kustantaa työnantajan järjestämisvastuulla olevat työhön liittyvien vaarojen ehkäisemiseksi annettavat rokotukset, jotka eivät sisälly kansalliseen rokotusohelmaan. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on antanut tarkempaa suositusta työelämän rokotuksista:

Biologinen tekijä ammattitautina

Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa (työtapaturma- ja ammattitautilaki 6 luku 26 §).

Sairauden toteaminen ammattitaudiksi sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta (työtapaturma- ja ammattitautilaki 6 luku 26 § 2 momentti).

Työtapaturma- ja ammattitautilain 6 luvun 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin tekijöihin.

Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy.

Ammattitautiluettelossa on lueteltu biologiset tekijät seuraavasti:

  1. Bakteerit ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet
    Tyypilliset sairauden muodot
    Homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostutta-jakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).
     
  2. Tuberkuloosibasilli
    Tyypilliset sairauden muodot
    Tuberkuloosin eri muodot
     
  3. Virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit
    Tyypilliset sairauden muodot
    Virushepatiitit, myyräkuume, jänisrutto, lypsäjän kyhmyt, sikaruusu, luomatau-ti, pernarutto, listerioosi, ihon sienitaudit, toksoplasmoosi, malaria, bilhartsia ja syyhy

Luettelo ei ole tyhjentävä eli muukin sairaus voidaan korvata ammattitautina, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään biologiseen tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.

Jos kyseessä ei ole ammattitauti (esimerkkinä syyhy)

Mikäli kyseessä ei ole ammattitauti, on hyvä selvittää kattaako työterveyshuollon palveluista solmima sopimus työntekijän lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet. Työnantaja on voinut vapaaehtoisuuteen pohjaten linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa myös työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon.

Verohallinnon ohje lääkekuluista

On myös hyvä huomioida Verohallinnon ohjeistus lääkekuluista:

"Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa."

Lisätietoa verkossa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin. 

Työterveyslaitos on antanut ohjeen syyhyn ehkäisemisestä työpaikoilla.

Hyvinvointialueet ja kunnat/kaupungit ovat laatineet alueellisia ohjeita koskien esimerkiksi syyhyä ja päätäitä.

Työterveyslaitos on tehnyt tuberkuloosiin liittyvien terveystarkastusten toimintamallin.

Terveyskirjastosta löytyy ohje infektioista ja päivähoidosta.