Määräaikaisten työsopimusten käyttöä koskevat lakimuutokset tulivat voimaan

Määräaikaisten työsopimusten käyttöä joustavoittavat työsopimuslain muutokset tulivat voimaan 1.6.2026. Muutokset koskevat vain työsuhteista henkilöstä. Viranhaltijoita koskeva lainsäädäntö säilyy ennallaan.

Henkilö allekirjoittaa paperia työpöydän ääressä. Kuva: Mostphotos.

Määräaikaisen työsopimuksen voi jatkossa tehdä ilman perusteltua syytä, kun kysymys on työnantajan ja työntekijän välisestä ensimmäisestä työsuhteesta. Sama mahdollisuus koskee myös tilanteita, joissa edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Työnantajan ei myöskään tarvitse arvioida työvoimatarpeen pysyvyyttä.

Ilman perustetta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi.

Työnantajalla on velvollisuus selvittää, onko työntekijän mahdollista saada työsuhteelleen jatkoa. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus tarjota työntekijälle tietyin edellytyksin työtä työsuhteen päättymisen jälkeen, jos se harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä.

Sekä työnantaja että työntekijä voivat irtisanoa ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen, kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

Lomautusilmoitusaika lyhenee, mutta muutos ei koske kuntia tai hyvinvointialueita

Työsopimuslain mukainen lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä seitsemään päivään. Muutos ei kuitenkaan koske kuntia ja hyvinvointialueita, joissa säilyy KVTESin ja HYVTESin mukainen kolmen viikon lomautusilmoitusaika.

Muutos koskee sen sijaan

erityisesti YTESiä, OTESia ja Vuokra-TESiä soveltavia KT:n yritysjäseniä
muita KT:n yritysjäseniä, jotka soveltavat työsopimuslain lomautusilmoitusaikoja, jos lomautusilmoitusajasta ei ole sovittu toisin heitä koskevassa työehtosopimuksessa.

Lomauttamista koskeva ilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Takaisinottovelvollisuus koskee suuria työnantajia

Työsopimuslain mukainen takaisinottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että työnantajan on tarjottava työtä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työvoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.

Jatkossa takaisinottovelvollisuus koskee vain työnantajia, joilla on vähintään 50 työntekijää. Työntekijämäärään lasketaan vain työsuhteinen henkilöstö. Virkasuhteista henkilöstöä ei siis lasketa 50 hengen työntekijämäärään.