KT kannattaa uuden henkilöstön palkkaamiseen kannustavaa lakimuutosta

KT tukee hallituksen tavoitteita edistää työnantajien mahdollisuuksia työllistää. Määräaikaisten työsopimusten joustavoittaminen tukee tätä tavoitetta. Työsopimuslakiin tulevien muutosten tulee kannustaa työnantajia palkkaamaan uutta henkilöstöä. KT painottaa lausunnossaan, että työnantajien hallinnollisen taakan ja epävarmuuden lisäämistä rekrytoinneissa tulee välttää.

Hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi. Kolmikantaiset työryhmät ovat valmistelleet tavoitetta tukevia lakiuudistuksia, joita KT on pääosin kannattanut.

Määräaikaisten työsopimusten joustavoittamista, lomautusilmoitusajan pituutta ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta valmisteltiin omassa työryhmässään, joka ei ollut työssään yksimielinen. Työnantajajärjestöt KT ja EK jättivät yhdessä mietintöön eriävän mielipiteen.

Lakiesitykset ovat lausuntokierroksella, joka päättyy 28. heinäkuuta. Hallituksen tavoitteena on, että työsopimuslain muutokset tulisivat voimaan 1.1.2026.

KT antoi lausuntonsa HE-luonnoksesta 26. kesäkuuta. KT kannattaa esitystä pääosin. Työnantajan hallinnollista taakkaa tulisi vähentää, mikäli halutaan, että uudistukset aidosti lisäävät työllistämistä. Lausunnossaan KT esittää useita täsmennyksiä esitykseen, jotta lakimuutokset edistäisivät paremmin työllistämistä. KT on kiinnittänyt huomiota muun muassa muutosesityksiin, jotka koskevat määräaikaisia työsopimuksia.

Muutoksia määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin

Esityksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä tai jos työntekijän ja työnantajan välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta. KT ehdottaa, että aikaraja edellisen työsuhteen päättymisestä olisi enintään 2–3 vuotta, sillä myös lyhyempi aikaväli estää perusteettoman ketjuttamisen.

Esityksen mukaan työntekijä voisi irtisanoa ilman perustetta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen kuuden kuukauden jälkeen. Tämä voi nostaa työnantajan kynnystä rekrytoida, kun työsuhteen kesto on työnantajalle epävarmempi. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisoikeus ei perustu hallitusohjelman linjauksiin ja voi estää uusien työntekijöiden palkkaamisen.

Selvitysvelvollisuus on työnantajille raskas

Työnantajalle esitetään uutta velvollisuutta antaa työntekijälle perusteltu selvitys jatkomahdollisuuksista työnantajan palveluksessa, jos määräaikainen työsopimus on tehty ilman perusteltua syytä. Työntekijälle olisi annettava selvitys, onko muuta työtä tarjolla tai mahdollisuutta jatkosopimukseen. Selvitys olisi annettava työntekijälle viimeistään työsuhteen päättymishetkellä.

Olemassa olevassa työsopimuslaissa on jo velvoite siitä, että työnantajan on määräaikaisen työntekijän pyynnöstä annettava perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksen kestoa. KT arvioi, että ehdotettu uusi velvoite on siten tarpeeton ja lisää työnantajan hallinnollista taakkaa.