Hyvinvointialan henkilöstön koulutus

Hyvinvointialan henkilöstö koulutusasteittain 2024

	Osuus
Toinen aste	34,1
Erikoisammattikoulutusaste	1,5
Alin korkea-aste	10,9
Alempi korkeakouluaste	31,8
Ylempi korkeakouluaste	16,9
Tutkijakoulutusaste	2,2
Koulutusaste tuntematon	2,6

Lähde: Tilastokeskus, Paikallishallinnon palkat 2024.

Koulutusaste ja tutkinnot

Suurin osa on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 11–12 vuotta. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ylioppilastutkinnot, 1–3-vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot, kuten lähihoitajan tai laitoshuoltajan tutkinto.

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2–3 vuotta keskiasteen jälkeen. Tällainen koulutus on esimerkiksi opistoasteinen sairaanhoitajan tai merkonomin tutkinto.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii 3–4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Hyvinvointialueilla lukumääräisesti suurin ryhmä tämän tutkintoasteen suorittaneista on sairaanhoitajia.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5–6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi maisteritutkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Hyvinvointialueiden henkilöstöstä tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi lääkärit ja ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat.

Erikoisammattitutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat peruskoulutuksensa jälkeen kehittäneet ammattitaitoaan. Tutkinnolla osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Sen edellytyksenä on vankka työkokemus alalta.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.