Hyvinvointi- ja sivistysalan työnantajajärjestöt: Aikuiskoulutustuen korvaajiksi ehdotetut keinot ovat jäämässä laihoiksi
Työnantajajärjestöt katsovat, että hallituksen työryhmä ei esitä aikuiskoulutustuelle todellisia vaihtoehtoja niille aloille, jotka sitä eniten käyttävät. Tuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi pahentaa kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan jo ennestään vakavaa työvoimapulaa.
Työuran aikaista jatkuvaa oppimista pohtineen työryhmän ehdotukset ovat riittämättömiä. Ehdotukset eivät ota huomioon aloja, joissa ammattioikeudet, tehtävät ja henkilöstörakenne on määritelty lailla.
Näin katsovat yksityistä ja julkista sote-, kasvatus- sekä koulutusalaa edustavat työnantajajärjestöt Hyvinvointiala HALI ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Sivistysala ry (Sivista).
HALI, KT ja Sivista korostavat, että viime vuosina valtio on lisännyt merkittävästi eri palvelualojen henkilöstömitoituksia ja kelpoisuusehtoja tarkentavaa lainsäädäntöä. Tämän vuoksi myös jo alalla olevat joutuvat suorittamaan aiempaa enemmän uusia tutkintoja.
– Jos aikuiskoulutustuki lakkautetaan hallituksen esittämän aikataulun mukaan ilman korvaavaa järjestelmää, se voi heikentää kriittisesti kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön saatavuutta sote-, kasvatus-, opetus- ja pelastusaloilla. Näillä aloilla aikuiskoulutustukea on käytetty eniten, sanovat HALI, KT ja Sivista.
Järjestöt pitävät tärkeänä, että hallitus esittää toimia, joiden arvioidaan lisäävän työllisyyttä. Samalla on kuitenkin turvattava jatkuvan oppimisen edellytykset etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Työnantajat eivät voi vastata tutkintokoulutusten kustannuksista
Kasvatus- ja sote-aloilla koulutusten aloituspaikkamäärät ovat riittämättömiä suhteessa henkilöstötarpeisiin. Koulutusjärjestelmän tulisi pystyä tuottamaan tarpeeksi työvoimaa eri koulutusaloille ja -asteille, perustuen työvoimatarpeen ennakointitietoon.
Työuran aikaista jatkuvaa oppimista pohtinut työryhmä esittää loppuraportissaan, että työnantajat ottaisivat nykyistä enemmän vastuuta henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä. Työryhmä ehdottaa, että työnantajat hankkisivat tarvittavaa koulutusta korkeakouluilta.
HALI, KT ja Sivista eivät hyväksy sitä, että työnantajan kustannuksia tutkintokoulutuksesta lisättäisiin, eikä se monilta osin ole taloudellisesti realististakaan.
– Ei ole kohtuullista siirtää osaajapula-ammattien koulutusvastuuta näiden alojen työnantajille tilanteessa, joissa lainsäätäjä on määritellyt tehtävien kelpoisuudet ja henkilöstömitoitukset, järjestöt toteavat.
Tutkintoa lyhyempiä koulutuksia ei tunnisteta pätevyysvaatimuksissa
Työryhmän loppuraportissa esitetään myös, että osa aikuiskoulutustukea saaneista voisi jatkossa hyödyntää aiempaa enemmän tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia, kuten esimerkiksi tutkinnon osia tai muita tutkintoa lyhyempiä koulutuksia. Työryhmän ehdotukset painottuvat lyhempien osaamiskokonaisuuksien tukemiseen.
HALI, KT ja Sivista toteavat, että tutkintoa lyhyempien täydennys- ja oppisopimuskoulutusten hyödyntäminen työelämässä on sinänsä kannatettavaa. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja sivistysaloja ohjaava erillis- ja ammattihenkilölainsäädäntö ei kuitenkaan tunnista tutkintoja pienempiä kokonaisuuksia tehtävien pätevyysvaatimuksissa. Oppisopimuskoulutusta ei voida hyödyntää korkeakouluasteen opinnoissa.
Usein näillä aloilla myös osaamisen laajentamiseen tarvitaan toinen tutkinto. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun lähihoitaja kouluttautuu sairaanhoitajaksi, opettaja erityisopettajaksi tai sosionomi sosiaalityöntekijäksi.
Työnantajajärjestöt korostavat, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei saa pahentaa kuntien, hyvinvointi- ja sivistysalojen työvoimapulaa eikä vaikeuttaa työnantajien mahdollisuuksia järjestää ja tuottaa palveluita lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Hyvinvointiala HALI ry
Vt. toimitusjohtaja Arja Laitinen, p. 040 868 0980
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Toimitusjohtaja Markku Jalonen, p. 040 547 7710
Sivistysala ry, Sivista
Toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta, p. 050 511 5382
