KT:n hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027: Tarvitsemme toimivia työmarkkinoita ja riittävästi osaajia

Suomalaisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut turvataan parhaiten huolehtimalla julkisen talouden tasapainosta, toimivista työmarkkinoista ja henkilöstön riittävyydestä. KT katsoo, että tulevan hallituskauden isoja kysymyksiä ovat hyvinvointipalveluiden kustannukset, työllisyysasteen nosto ja toimivien työmarkkinoiden, työrauhan sekä henkilöstön saatavuuden turvaaminen.

Tavoite 1. Huolehditaan julkisen talouden tasapainosta ja toimivista työmarkkinoista

Kunta- ja hyvinvointipalveluita on järjestettävä tuloksellisesti huomioiden julkisen talouden kestävyys ja työmarkkinoiden toimivuus.

Palveluiden kustannukset tulee sovittaa yleiseen taloustilanteeseen ja yhteiskunnan kantokykyyn

  • Hallituksen talouspolitiikan pitää tuoda kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen vakautta ja ennustettavuutta. Työvoimakustannuksia ei pidä lisätä lisävelvoitteilla tai uusilla normeilla.
  • Hyvinvointialueiden ja kuntien perusrahoituksesta on huolehdittava. Valtion on korvattava täysimääräisesti kaikki muutoskulut, joita aiheutuu hyvinvointialueuudistuksesta ja työllisyyspalveluiden siirtämisestä kuntien hoidettavaksi.
  • Palkkaharmonisoinnin aiheuttamat kustannukset tulee kattaa siten, että palvelujen laatu ja saatavuus säilyvät.
  • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien 3,5 prosenttiyksikköä yksityisiä työnantajia korkeampaa eläkevakuutusmaksua on alennettava kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi lähemmäs yksityisen sektorin maksutasoa.
  • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien sosiaalivakuutusmaksujen tulee määräytyä samoin perustein kuin yksityisillä työnantajilla.
  • Yksityisen ja julkisen sektorin työeläkelainsäädäntö on yhdistettävä.

Työmarkkinoiden toimivuus ja työrauha tulee varmistaa.

  • Yhteiskuntavaarallisia työtaisteluita koskeva lainsäädäntö on uudistettava. Kansalaisten henki, terveys ja omaisuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Siksi Suomeen tulee säätää potilasturvalaki.
  • Laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja on korotettava huomattavasti.
  • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien itsenäistä neuvottelu- ja sopimustoimintaa tulee kunnioittaa palvelussuhteen ehtoja ja työvoimakustannuksia koskevissa kysymyksissä.

Työllisyysasteen pitää nousta 80 prosenttiin, jotta hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa.

Työllisyysasteen nostamiseksi:

  • Työnantajien kynnystä ihmisten työllistämiseen tulee alentaa. Työlainsäädäntöä tulee tarvittaessa muuttaa esimerkiksi väljentämällä määräaikaisten työsuhteiden käytön perusteita.
  • Sosiaaliturvaa on uudistettava nykyjärjestelmän pohjalta niin, että sosiaaliturvan syyperusteisuus ja vastikkeellisuus säilyvät. Sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksia ei saa kasvattaa. Sosiaaliturvan kannustinloukkuja työn vastaanottamiseen on purettava.
  • Työttömyysturvaa on porrastettava siten, että se kannustaa työn vastaanottamiseen.
  • Työvoiman liikkuvuutta on parannettava.
  • Kunnilla on oltava mahdollisuus järjestää työllisyyspalvelut niille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tarpeettomasta sääntelystä on luovuttava.

Tavoite 2. Varmistetaan henkilöstön saatavuus

Toimivat kunta- ja hyvinvointipalvelut vaativat riittävää henkilöstöä. Osaajapula koskettaa laajasti kuntia ja hyvinvointialueita.

  • Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia on arvioitava uudelleen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa.
  • Kelpoisuusehtojen kokonaisuudesta on käynnistettävä poikkihallinnollinen selvitys ja vaikutusten arviointi. Samalla on arvioitava, kuinka hyvin nykyinen koulutusjärjestelmä vastaa kelpoisuusvaatimuksiin. Tulosten pohjalta on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
  • Kunnille ja hyvinvointialueille on annettava nykyistä joustavammat mahdollisuudet tuottaa palveluja alueellisen toimintaympäristön ja palvelutarpeiden ehdoilla.
  • Koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä. Uudet paikat on kohdennettava henkilöstöpulasta kärsiville aloille ja alueille.
  • Täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia on kehitettävä ja parannettava.
  • Työuria on pidennettävä. Työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen on osoitettava riittävästi resursseja, ja eläkkeensaajien työntekoon on luotava kannustimia.
  • Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja ulkomaalaisten työntekijöiden lupaprosesseja nopeutettava. Työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava koko maassa.
  • Kunta- ja hyvinvointialojen työelämän kehittämiseen on luotava rahoitusmekanismeja.  Kehittämiseen ja innovointiin sekä johtamisen ja osaamisen kehittämiseen työpaikoilla tulee investoida.
  • Ministeriöiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota tulee tiivistää kokonaisvaltaisen ratkaisun aikaansaamiseksi.

KT – yhteistyötä hyvinvoinnin, kestävän talouden ja työelämän puolesta.

KT:n ratkaisut lyhyesti:

Kunta- ja hyvinvointipalvelut on järjestettävä tuloksellisesti niin, että samalla huomioidaan julkisen talouden tasapaino ja toimivat työmarkkinat.

Työmarkkinoiden toimivuus ja työrauha tulee varmistaa. Tarvitsemme pelisääntöjä työtaisteluille ja turvaa kansalaisille. Siksi Suomeen tarvitaan potilasturvallisuuslaki.

Työllisyysaste pitää nostaa 80 prosenttiin. Tämän saavuttamiseksi muun muassa sosiaaliturvaa tulee uudistaa ja alentaa kynnystä työllistämiseen.

Henkilöstön saatavuus tulee turvata. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ja mitoituksia tulee arvioida uudelleen. Koulutusten aloituspaikkoja tulee lisätä, työperäistä maahanmuuttoa sujuvoittaa ja työuria pidentää.
KT vaikuttaa lainsäädäntöprosesseihin muun muassa antamalla lausuntoja. Tutustu KT:n kantoihin.

Suvi Oinonen

sidosryhmäasiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2256
Matkapuhelin:
+358 40 582 0999
Sähköposti:
Suvi.Oinonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT