Tiedote

Kunta-alan esimiehille kehitettiin uusi johtamisvalmennus

Kunta-alan esimiehille ja keskijohdolle on kehitetty uudenlainen, EKJ-johtamisvalmennus. Valmennuksen myötä esimiehellä on osaamista johtajuuteen, jolla saadaan aikaan laadukkaita kuntapalveluita, onnistuneita muutoksia ja hyviä työyhteisöjä. Ensimmäiset Kuntaliiton myöntämät EKJ-sertifikaatit jaettiin 12. helmikuuta 134 esimiehelle.

Esimies antaa palautetta hyvin tehdystä työstä. Kuva: Eeva Anundi

Uusi konsepti johtamisvalmennukseen kehitettiin Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa -kehittämisohjelmassa (EKJ) vuosina 2014–2016. Tavoitteena on, että valmennuksen myötä esimiehellä on osaamista asiakas- ja henkilöstölähtöiseen johtajuuteen, jolla saadaan aikaan laadukkaita kuntapalveluita, onnistuneita muutoksia ja hyviä työyhteisöjä. Toteutetun kehittämistyön opit otetaan seuraavan EKJ-johtamisvalmennuksen pohjaksi, joka käynnistyy marraskuussa 2016.

Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa -kehittämisohjelmaa rahoittivat Tekesin lisäksi KT Kuntatyönantajat, Suomen Kuntaliitto, Keva ja Avaintyönantajat Avainta sekä Kuntarahoitus osana Kuntayt5-yhteistyötä. Ohjelmaan osallistuneet pilottiorganisaatiot rahoittivat myös itse omia hankkeitaan. Yhteistyökumppaneina valmennuksen toteuttamisessa ovat olleet AaltoEE, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ja Vaasan yliopisto sekä FCG Oy.

Organisaation ja esimiehen samanaikainen kehitystyö on vaikuttavaa

EKJ-johtamisvalmennus poikkeaa muista esimiehille tarkoitetuista koulutuksista siinä, että ohjelman valmennus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien esimiehille ja keskijohdolle eri toimialoilta. Sen vahvuutena on valmennukseen osallistujien ammatillinen moninaisuus ja organisaatioiden välinen verkottuminen. Kunta-alan tulevat muutokset edellyttävät yhteistyötä eri organisaatioiden rajapinnoilla, ammattiryhmien kesken palveluketjuissa sekä verkottumista yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa.

Vaikuttavuutta esimiestyöhön haetaan siten, että valmennuksen vaikutukset näkyvät sekä valmennukseen osallistuvan esimiehen johtajuuden kehittymisenä että hänen oman työyhteisönsä toiminnassa. Jokaisen valmennukseen osallistuvan esimiehen omassa organisaatiossa oli meneillään kehitystyö, joka oli organisaatioiden omiin tavoitteisiin liittyvää. Henkilökohtaista kehittymistä tuettiin välitehtävillä ja lopputyöllä, jossa osallistuja arvioi oman johtajuutensa kehittymistä.

Useat kunnat ja kuntayhtymät hankkivat itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa oman organisaationsa kehittämiseen tarvittavaa syventävää valmennusta esimerkiksi yliopistoilta. Organisaatioiden kehitystyötä tuettiin Kevan toteuttamalla kehittävällä arvioinnilla.

Verkostomaista yhteiskehittämistä

EKJ-ohjelmassa on toimittu verkostomaisen yhteiskehittämisen keinoin. Ohjelmassa oli mukana 12 kuntaa ja kuntayhtymää omilla pilottihankkeillaan, joista uuden johtajuuden kehittämisessä oli mukana noin 300 esimiestä. Lisäksi ohjelmassa oli mukana 12 muuta kuntaorganisaatiota hyödyntämässä kehitystyötä.

EKJ-ohjelmaan sisältyi viisi johtamisfoorumia, johon osallistui kaikkiaan noin 200 esimiestä. Henkilökohtaista johtajuutta tuettiin vertaistuella tai vertaisryhmätyöskentelyllä. Johtamisfoorumeiden teemat vaihtelivat tulevaisuuden palveluista ja johtajuudesta strategiaan ja asiakaslähtöisyyteen sekä toimintakulttuurin muutokseen. Työyhteisön ilot ja haasteet sekä henkilöstö- ja muutosjohtaminen saivat omat fooruminsa. Johtamisfoorumeiden luennoitsijoina toimivat huippuasiantuntijat ohjelman kumppaniyliopistoista.

Ensimmäiset EKJ-sertfikaatit myönnettiin 134 esimiehille

EKJ-sertifikaatin haltija on oikeutettu käyttämään sertifikaattia osoituksena kunnan esimiestehtävissä tarvittavista johtamisvalmiuksista ja niiden kehittämisestä. EKJ-ohjelmaan 2014–2016 osallistui esimiehiä ja keskijohtoa niin tekniseltä sektorilta, sivistystoimesta, sosiaali- ja terveyspalveluista kuin erikoissairaanhoidostakin.

Alla luettelo EKJ-ohjelmaan osallistuneista organisaatioista, EKJ-kehittämishankkeiden aiheista ja EKJ-sertifikaatin suorittaneiden esimiesten määristä eri kunnissa ja kuntayhtymissä.

  • Espoo: Palveluliiketoimen muutoksen hallinnan toimintamalli sekä varhaisen puheeksi ottamisen työkalu (2 sertifikaattia)
  • Jämsä: Valmentava esimies osana Jämsän tarinaa -esimiesohjelma (13)
  • Järvenpää: Asiakaslähtöinen toimintakulttuuri ja prosessimainen toimintatapa (9)
  • Kouvola: ASKEL Asiakas keskiöön – laadukkaasti -hanke (21)
  • Loviisa: Johtamisen ja strategisen päätöksenteon kehittäminen, johtamisjärjestelmän keventäminen (5)
  • Mikkeli: Verkoston johtaminen palvelumurroksessa -hanke (11)
  • Mäntyharju: Toimintakulttuurin muutos ja verkostoituminen (2)
  • Pori: Tiikerinloikka uudistumiseen -projekti (22)
  • Riihimäki: Johtoryhmän toiminta, toimintatavat ja -prosessit sekä asiantuntija- ja esimiestyön kehittäminen (7)
  • HUS Kuvantaminen: Esimiesten prosessijohtamisen ja muutosjohtamisen taidot (3)
  • Carea, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä: Esimiesosaamisen kehittäminen osana Carea leader -ohjelmaa (15)
  • Perusturvakuntayhtymä Akseli: Taloustiedon hyödyntäminen johtamisessa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet palvelumuodot (14)
  • Lisäksi muista organisaatioista (mm. Keva, 10)

Lisää aiheesta

Lisätietoja:

EKJ -ohjelmasta: kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat, puh. 050 338 0472, terttu.pakarinen(at)kt.fi

Kehittämisvaiheen aikana toteutetusta kehittävästä arvioinnista: tiimipäällikkö Taina Tuomi, Keva, puh. 020 614 2668, taina.tuomi(at)keva.fi

Kuntaliiton kuntajohtamisen valmennuksista ja sertifikaateista: va. kehityspäällikkö Jarkko Majava, puh. 050 325 2306, jarkko.majava(at)kuntaliitto.fi