Lausunnot ja kannanotot

KT kannattaa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä ja lukiolakia koskevia norminpurukutoimenpiteitä. Rahoitusuudistuksessa KT pitää ongelmallisena ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin kohdistuvia leikkauksia, sillä niillä on pystytty vastaamaan muuttuvan työelämän lisä- ja täydennyskoulutustarpeisiin.

KT pitää välttämättömänä, että Suomen työmarkkinamallin kehitetään. Lakivalmistelua kestävämpi ja hyväksyttävämpi työmarkkinamallin kehittämisjärjestys olisi se, että Suomen työmarkkinoiden keskeisimmät ja edustavimmat eri toimialoja edustavat yksityisen ja julkisen sektorin sopijaosapuolet neuvottelevat yhteisestä työmarkkinamallista. Jos työriitojen sovittelujärjestelmä sekä siihen kiinteästi liittyvä palkanmuodostus ja yleisen linjan määrittely perustuvat vain laintasoiseen säätelyyn, riskinä on, että työmarkkinaneuvottelujen intressikysymykset voivat nousta myös aiempaa enemmän poliittisten vaalien agendalle. Sovittelujärjestelmän muutoksia arvioitaessa on huomioitava työriitojen vaikutukset eri toimialoihin.  Yksityinen ja julkinen sektori poikkeavat tältä osin toisistaan merkittävästi. Yhteiskuntavaaralliset ja kansalaisten henkeä ja terveyttä uhkaavat työtaistelut ovat kohdistuneet tähän mennessä vain kuntiin ja hyvinvointialueisiin.

KT toteaa lausunnossaan, että työntekijöiden ja potilaiden käyttäytymisen ennakoimattomuus tuo epävarmuutta lain vaikutusten arvioimiseen. Ehdotetut muutokset voivat vähentää kalliin vuokratyövoiman käyttöä. Työvoiman kysynnän vähentäminen voi pienentää kustannuksia ja parantaa kustannusvaikuttavuutta, jos henkilöstö kohdentuu tarkoituksenmukaisemmin. KT huomauttaa myös, että Hyvinvointialueiden rahoitusmalli johtaa epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Tietyille alueille suunnatut toiminnan muutokset heijastuvat yleiskatteellisen rahoituksen kautta kaikkien alueiden rahoitukseen. Eniten kärsivät sellaiset hyvinvointialueet, joiden saama rahoitus vähenee mutta velvollisuudet eivät.