Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Näkemyksenne kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin esitetyistä muutoksista?

Esityksellä ensisijaisesti pyrittäisiin vähentämään kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä hallinnollisia velvoitteita. Jatkossa aktivointisuunnitelma laadittaisin vain työttömyydestä johtuen toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saaville. Työttömyysetuuteen oikeutettujen työttömien osalta laadittaisiin jatkossa työvoimapalveluiden järjestämislain mukainen työllistymissuunnitelma tai työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain mukainen monialainen työllistymissuunnitelma, joista jälkimmäinen korvaisi jatkossa aktivointisuunnitelman kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumisen perusteena. Lisäksi laista poistettaisiin pitkittynyt työttömyys palveluun ohjaamisen kriteerinä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää esityksen hallinnollisten velvoitteiden vähentämisen tavoitetta kannatettavana, mutta pitää asiakaskriteerien muuttamista ongelmallisena.  

KT haluaa lisäksi esittää huolensa useiden eri uudistusten mahdollisista odottamattomista yhdysvaikutuksista. Nämä uudistukset kohdistuvat henkilöiden toimeentuloetuuksiin, esim. työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen, ja myös eri palvelujärjestelmien sisältöihin. Toimeentuloetuuksiin tehtävät muutokset vaikuttavat etuuden saajien käyttäytymiseen ja kannusteisiin saada ja käyttää palveluja. Vastaavasti palvelujärjestelmiin tehtävät muutokset heijastuvat palveluja tarjoavien tahojen kykyyn vastata muuttuneeseen palvelujen kysyntään. Useiden eri uudistusten samanaikainen toimeenpano voi aiheuttaa kuitenkin väliinputoamisia, kun asiakkaan tarpeenmukaisia palveluja ei olekaan mahdollista hänelle tarjota. 

Esityksellä poistettaisiin voimassa olevan lain 1 § mainittu pitkään jatkuneen työttömyyden kriteeri. Kun kuntouttavaa työtoimintaa on kuitenkin kehitetty vastaamaan nimenomaan pitkittyneeseen työttömyyteen liittyvien työ- ja toimintakyvyn haasteiden vähentämiseen, voi jatkossa kuntouttavan työtoiminnan sisältö muuttua etäämmälle tästä tavoitteesta. 

KT pitääkin ongelmallisena nyt tehtävää asiakaskriteerien muutosta, jos kuntouttava työtoiminta pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti siirrettäisiin tulevaisuudessa kuntiin. Hallitusohjelman mukaan kuntouttavaa työtoimintaa tullaan uudistamaan työllistymistä edistäväksi ja sen työhön suuntaavat palvelut palautettaisiin kuntien järjestämisvastuulle. Nyt lausunnoilla olevan esitysluonnoksen osalta pyritään korostamaan kuntouttavan työtoiminnan viimesijaisuutta. Tämän korostaminen voi samalla vähentää kuntien mahdollisuuksia ja intressejä tuottaa jatkossa näitä palveluja.  KT esittää, että kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännön valmistelu toteutettaisiin yhdessä kokonaisuudessa huomioiden mahdollinen palveluiden siirto kuntiin.   
 

Näkemyksenne esityksen vaikutuksista työttömiin?

Lakiesitysluonnoksessa esitetään, että uudistus voi mahdollisesti vähentää kuntouttavaan työtoimintaan ohjattujen henkilöiden määrää, koska sinne ohjautuisi jatkossa todennäköisemmin ne, jotka eniten hyötyisivät ko. palvelusta. Kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmänä ovat ne, joiden työ- ja toimintakyvyn voidaan katsoa siinä määrin alentuneeksi, että ne vähentävät merkittävästi mahdollisuuksia vastaanottaa työtä tai osallistua julkisiin työvoimapalveluihin. Vastaavasti sen tavoitteena on, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva kykenisi jatkossa osallistumaan työvoimapalveluihin. Tällä perusteella mahdollinen osallistujien määrän vähenemisellä ei olisi haitallisia vaikutuksia työttömien työnhakijoiden tilanteeseen. Esitysluonnoksessa tuodaan esille, että muutoksella voisi olla myös myönteisiä vaikutuksia, koska työllistymistä edistäviä palveluja tarjottaisiin vastaavasti enemmän. Tässä työllisyysalueiden rahoitukseen liittyvät kannustimet toimivat merkittävimpänä ajurina. 

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää vaikutusarviointeja näiltä osin sekä ongelmallisina että puutteellisina. Työttömien mahdollisuuksiin ja kannusteisiin toimia vaikuttavat useat muut samanaikaisesti toteutettavat uudistukset. Koska vaikutusarvioinneissa peilataan vain tämän yksittäisen uudistuksen vaikutusta nykytilanteeseen, jää näkymä uudistuksen todellisesta vaikutuksesta puutteelliseksi. Jo edellä KT toi esille asiakaskriteerien muutosten ongelmallisuuden järjestämisen kannalta. Asiakaskriteerien muuttaminen voi myös jättää kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle henkilöitä, jotka siitä hyötyisivät. Lisäksi palvelun sisältö voi jatkossa olla epätarkoituksenmukainen kohderyhmä huomioiden. Nyt vaikutusarvioinneissa ei olla pystytty kuvaamaan toisaalta väliinputoamisen riskiä tai palvelujen sisällön tarpeenmukaisuuden vähenemisen vaikutuksia. KT:n näkemyksen mukaan tämä edelleen korostaa tarvetta uudistaa asiakaskriteerejä ja toimintakäytäntöjä yhdessä tuottamisen vastuutahojen uudistamisen kanssa. 
 

Näkemyksenne esityksen vaikutuksista viranomaisten toimintaan?

Esityksellä tavoitellaan sekä hyvinvointialueiden että työvoimaviranomaisten hallinnollisen työn vähentymistä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mielestä tavoite on kannatettava. Kuitenkin KT kiinnittää huomiota siihen, että vaikutusarvioinnit ovat viranomaisvaikutusten osalta erittäin suppeat ja esittää jatkossa niiden tarkentamista, mikäli esitys aiotaan antaa eduskunnan käsiteltäväksi irrallaan mahdollisen kuntouttavan työtoiminnan kuntiin siirron kanssa. 
 

Näkemyksenne esityksen taloudellisista vaikutuksista?

Esitysluonnoksen mukaan lakimuutos vähentäisi sekä hyvinvointialueiden että työvoimaviranomaisten tehtäviä ja osaltaan mahdollisesti myös kustannuksia, kun velvollisuus laatia aktivointisuunnitelma työttömyysetuutta saaville poistuisi. Työvoimaviranomaisten hallinnollinen työ vähenisi niiden asiakkaiden osalta, joille voimassa olevan lainsäädännön mukaan on laadittava aktivointisuunnitelma. Esitysluonnoksessa tuodaan esille, että taloudelliset vaikutukset eivät olisi kuitenkaan kuntien osalta merkittäviä, eikä laskelmia näistä esitetä. 

Työvoimaviranomaisiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset on huomioitu vain TYM-yhteistoimintamallin asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin liittyvien lisäresurssien osalta. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT haluaa tuoda esille, että kohderyhmän supistaminen tulee vastaavasti lisäämään työvoimaviranomaisten painetta ja tarvetta järjestää palveluja niille asiakkaille, jotka nykytilanteessa olisivat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Jos lakimuutoksen valmistelua jatketaan erillään mahdollisen kuntiin siirtämisen kanssa, edellyttää KT vaikutusarviointien täydentämistä näiltä osin. Vastaavasti KT edellyttää, että kustannukset myös tältä osin korvataan kunnille täysimääräisinä. 

Hyvinvointialueiden osalta esitysluonnoksessa tuodaan esille, että muutos vähentäisi niiden rahoitustarvetta yhteensä 1,96 miljoonalla eurolla. Näihin laskelmiin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta, mikä on tuotu kiitettävästi esille esitysluonnoksessa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää tärkeänä, ettei hyvinvointialueiden rahoitukseen tehtäisi muutoksia ennen kuin todelliset rahoitustarpeen muutokset on selvillä.

Yleistä lausuttavaa esitysluonnoksesta?

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n näkemyksenä on, ettei nyt lausunnoilla olevia suunnitelmia ja asiakaskriteerejä koskevia ehdotuksia tulisi käsitellä irrallaan mahdollisesta kuntouttavan työtoiminnan kuntiin siirtämisestä tai sosiaalihuollon työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen kokonaisuuden kehittämisestä. Ottaen huomioon viimeaikaiset työttömien sosiaaliturvaa koskevat uudistukset, on lakiesitysluonnoksessa liian niukasti pystytty arvioimaan näiden yhdysvaikutuksia nyt lausunnoilla olevien lakimuutosehdotusten kanssa.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT