Blogit

Julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua opettajasijaisen kesäpalkasta. Siinä on kuitenkin sivuutettu vallitseva työlainsäädäntö. Ilman lainsäädännön huomioimista ei keskustelu ole mielekästä. Samalla on mahdotonta ymmärtää sitä, ettei kunta voi vaikuttaa kesäpalkan kohdistumiseen. Syitä on kaksi.

Viime sopimuskierroksella tehtiin historiallinen työmarkkinaratkaisu, vaikka ratkaisun vaikutuksia työpaikkojen arkeen saa vielä odotella. KT ja pääsopijajärjestöt SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sopivat uudesta työ- ja virkaehtosopimuksesta, Sote-sopimuksesta.

Mielenterveyden edistämiseksi työelämässä on aika kääntää katse yksilöistä työyhteisöjen hyvinvointiin, vaalia yhteisöllisyyttä sekä tukea henkilöstöä yhteiskehittämisessä ja uuden oppimisessa. Tällaisilla työyhteisöillä on resilienssiä kehittää yhdessä omalla työpaikalle sopivia ratkaisuja tulevissa muutostilanteissa.

Keva julkaisi 11.3. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulokset vuodelta 2020. Tutkimuksen asiantuntijaryhmässä tiiviisti työskennelleenä kokosin blogiini mielestäni seitsemän tärkeintä kunta-alaa koskevaa tulosta. Ne osoittavat muun muassa sen, että vaikka työjärjestelyissä koettiin isoja muutoksia, pidetään kuntatyötä edelleen tärkeänä ja merkityksellisenä.

Suomessa haetaan hallituksen johdolla ratkaisua siihen, miten Suomi pystyy vastaamaan jatkuvan oppimisen valtavaan tarpeeseen. Mielestäni tässä olennaista on se, kuinka jatkuvan oppimisen erilaiset keinot ja palvelut saadaan jokaisen suomalaisen ulottuville – ja matalalla kynnyksellä. 

Kaiken viime vuonna koetun jälkeen mieleeni ei tullut haikailla kauniimman tai kunnollisemman itseni perään, mutta olen miettinyt, missä asioissa haluan kehittyä. Mielestäni on parempi päättää kehittyä jossakin lupaamatta kuuta taivaalta. Me KT:ssa tarjoamme tukea kunta-alan johdon kehittymiseen ja vertaiskeskusteluihin sinulle, joka olet päättänyt kehittyä tänä vuonna näissä asioissa.

Työmarkkinavuosi on lähtenyt niin kunta-alan kuin keskusjärjestöjen osalta vilkkaasti liikkeelle.
Suomen suurimman työmarkkinatoimialan, kunta-alan, sopimusjärjestelmässä on tällä hetkellä yli 30 pysyvää ja sopimuskaudelle asetettua KT:n vetämää neuvotteluryhmää, joissa ovat edustettuina KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijat.

Puhumme virallisilla areenoilla vain hyvästä johtamisesta, ja usein vielä turhan idealistisesti. Mitäpä jos joskus puhuttaisiin myös huonosta johtamisesta? Huonoon johtamiseen on vaikea puuttua, kun sitä ei tunnisteta eikä tunnusteta osaksi oman organisaation kulttuuria. Kun siitä vaietaan.

Olen kaivannut keskustelua sote- ja kuntapalveluiden onnistumisista korona-aikana. Tietoisuus omasta toiminnasta lisää organisaation kykyä kohdata muutos- ja häiriötilanteita, mikä on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Myös resilienssiä kannattaa kehittä, sillä se edistää toimintakykyisenä pysymistä.

Etänä enemmän – sote-työ uudistuu -hankkeen työpajassa keskusteltiin esihenkilön rooleista vuorovaikutuksen sekä etäjohtamisessa. Tilaisuudessa korostui luottamuksen merkitys vielä enemmän kuin odotin. Osallistujille esiteltiin myös Porvoon henkilöstölle tehty kysely etätyöstä. Sen mukaan esihenkilö vaikuttaa merkittävästi etätyön edellytyksiin.

Vuosia valmisteltu ja aiempien hallitusten aikana moneen kertaan kaatunut sote-uudistus on jälleen etenemässä eduskuntaan. Julkisuudessa läpimenon mahdollisuuksia pidetään   ehkä aiempia yrityksiä todennäköisempänä. Aikataulu on nytkin kireä. Tavoitteena on, että sote-lait hyväksyttäisiin viimeistään kevät-kesällä 2021. Väliaikaishallinto aloittaisi sen jälkeen välittömästi.

Koronatilanne ja USA:n presidentinvaalit hallitsevat uutisvirtaa parhaillaan, mutta arki jatkuu – joskaan ei ennallaan. Alkusyksyn väsymys koronatilanteeseen on vaihtunut vakavaan varovaisuuteen ja uudenlaisiin, pysyvämpiin työtapoihin. Etätyössä jatketaan tehtävissä, joissa se on mahdollista.

Verkostot ovat merkittävä osa KT:n edunvalvontaa ja toimimme aktiivisesti monessa erilaisessa verkostossa. Yhteistyö eri kumppaneiden kanssa on tärkeää, sillä yhdessä tekeminen luo vahvan pohjan yhteisymmärrykselle ja luottamukselle.

Mikäli potilaiden pääsy lääkäriin halutaan turvata tai sitä halutaan parantaa, tarvitaan lisää lääkäreitä. Lääkärien määrän lisääminen parantaa kansalaisten hoitoonpääsyä ja yhdenvertaisuutta. Se on myös hyvin tuottava investointi, sillä lääkärien työttömyys on olematonta ja työpaikkoja tarjolla valtavasti. Jokainen koulutettu lääkäri maksaa koulutuksensa takaisin verotuloina hyvin pian valmistuttuaan.

Kesäloman kynnyksellä haastattelimme seitsemän maakunnan sote-työnantajien johtoa ja kysyimme myös korona-ajan opeista. Organisaatiot ja henkilöstö osaavat toimia uusilla tavoilla. Johdon tärkein tehtävä on rauhoittaa tilanne, olla läsnä ja osoittaa suuntalinjat, joiden mukaan toimitaan.