Blogit

Olen kaivannut keskustelua sote- ja kuntapalveluiden onnistumisista korona-aikana. Tietoisuus omasta toiminnasta lisää organisaation kykyä kohdata muutos- ja häiriötilanteita, mikä on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Myös resilienssiä kannattaa kehittä, sillä se edistää toimintakykyisenä pysymistä.

Etänä enemmän – sote-työ uudistuu -hankkeen työpajassa keskusteltiin esihenkilön rooleista vuorovaikutuksen sekä etäjohtamisessa. Tilaisuudessa korostui luottamuksen merkitys vielä enemmän kuin odotin. Osallistujille esiteltiin myös Porvoon henkilöstölle tehty kysely etätyöstä. Sen mukaan esihenkilö vaikuttaa merkittävästi etätyön edellytyksiin.

Vuosia valmisteltu ja aiempien hallitusten aikana moneen kertaan kaatunut sote-uudistus on jälleen etenemässä eduskuntaan. Julkisuudessa läpimenon mahdollisuuksia pidetään   ehkä aiempia yrityksiä todennäköisempänä. Aikataulu on nytkin kireä. Tavoitteena on, että sote-lait hyväksyttäisiin viimeistään kevät-kesällä 2021. Väliaikaishallinto aloittaisi sen jälkeen välittömästi.

Koronatilanne ja USA:n presidentinvaalit hallitsevat uutisvirtaa parhaillaan, mutta arki jatkuu – joskaan ei ennallaan. Alkusyksyn väsymys koronatilanteeseen on vaihtunut vakavaan varovaisuuteen ja uudenlaisiin, pysyvämpiin työtapoihin. Etätyössä jatketaan tehtävissä, joissa se on mahdollista.

Verkostot ovat merkittävä osa KT:n edunvalvontaa ja toimimme aktiivisesti monessa erilaisessa verkostossa. Yhteistyö eri kumppaneiden kanssa on tärkeää, sillä yhdessä tekeminen luo vahvan pohjan yhteisymmärrykselle ja luottamukselle.

Mikäli potilaiden pääsy lääkäriin halutaan turvata tai sitä halutaan parantaa, tarvitaan lisää lääkäreitä. Lääkärien määrän lisääminen parantaa kansalaisten hoitoonpääsyä ja yhdenvertaisuutta. Se on myös hyvin tuottava investointi, sillä lääkärien työttömyys on olematonta ja työpaikkoja tarjolla valtavasti. Jokainen koulutettu lääkäri maksaa koulutuksensa takaisin verotuloina hyvin pian valmistuttuaan.

Kesäloman kynnyksellä haastattelimme seitsemän maakunnan sote-työnantajien johtoa ja kysyimme myös korona-ajan opeista. Organisaatiot ja henkilöstö osaavat toimia uusilla tavoilla. Johdon tärkein tehtävä on rauhoittaa tilanne, olla läsnä ja osoittaa suuntalinjat, joiden mukaan toimitaan.

Hallituksen tavoite päättää toimista, jotka normaalissa suhdannetilanteessa kasvattavat työllisten määrää 60 000 henkilöllä, on vaativa. Ja ilmeisesti budjettiriihessä halutaan tavoitella vielä kunnianhimoisempaa työllisyysvaikutusta.

Hyvän esimiehen odotetaan johtavan tiimiään kohti parempaa tulevaisuutta työntekijöitään tukien ja motivoiden. Vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus kantavat ja korostuvat vaikeina aikoina.

Osaaminen on myös sitä, että pystyy hyödyntämään oppimaansa uudessa kontekstissa. Koronaepidemia on haastanut kuntatyöpaikat käyttämään osaamistaan toimintatapojen uudistamiseen ja ne ovat selviytyneet siitä hienosti. Uudenlaisista toimintatavoista kiinnostavimpia ovat ne, jotka jäävät elämään myös poikkeusolojen jälkeen.

Kun mikään ei riitä. Kun kaikkesi yrität, mutta toinen ei tule yhtään vastaan. Kun koet, että toinen ei haluakaan maaliin. Kun huomaat, että toinen tahallaan vääristelee. Viime viikon torstai ei ollut kaikkien aikojen vappuaatto tosiaankaan.

Vakava ja poikkeuksellinen koronaepidemia on muuttanut ihmisten arkielämää monin tavoin. Myös kunnat ja kuntayhtymät – erityisesti sairaanhoitopiirit – ovat joutuneet järjestämään toimintojaan täysin uudella tavalla. Paine on kova. Toivon, että niin kunta-alan johto ja esimiehet kuin henkilöstökin jaksavat.

Suomi on historiallisen poikkeuksellisessa tilanteessa, kuten lähes koko maailma. Koronavirus on saanut meidät valmiustilaan, jossa joudumme pohtimaan liikkumista, työntekoa, kotielämää ja läheisten turvallisuutta aivan uudella tavalla. Julkisen työn merkityksellisyydestä ei tarvitse erikseen puhua, sillä sitä arvostetaan perusturvan ylläpitäjänä.

Sosiaalitoimiston asiakkaat valitsemaan uutta sosiaalijohtajaa? Kuntalaiset osalliseksi henkilöstön palkitsemiseen ja rekrytointiin?

Olemme tavanneet viime viikkoina useita kymmeniä sote-työnantajien edustajia niin teematyöpajoissa kuin juuri pidetyssä Pohjois-Savon aluepilottitapaamisessakin. Rahoituksen riittävyys, johtamisen uudistaminen, työvoiman saatavuus ja pysyvyys sekä huoli kevään sopimusneuvotteluista ovat olleet esillä. Lisäksi yhteinen soten tulevaisuus ja uudistustyön tekeminen alueilla ovat puhuttaneet.