Hallitus esittää seuraamusmaksuja tietosuojarikkomuksesta myös julkiselle sektorille – KT ei kannata muutosta
KT vastustaa hallituksen esitystä ja varoittaa sen vaikutuksista kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan. Seuraamusmaksujen laajentaminen voisi hidastaa palvelujen digitalisointia ja lisäisi hallinnollista taakkaa.
Hallitus esittää, että jatkossa myös viranomaisille ja muille julkishallinnon organisaatioille voitaisiin määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. Seuraamusmaksuja voitaisiin määrätä esimerkiksi työntekijän tai työnhakijan henkilötietojen keräämisestä tietosuoja-asetuksen vastaisesti.
KT antoi marraskuussa 2025 päättyneellä lausuntokierroksella lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta. KT korostaa, ettei hallinnollisten seuraamusmaksujen tulisi jatkossakaan koskea julkista sektoria.
KT:n mukaan seuraamusmaksujen uhka voi lisätä varovaisuutta digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Lisäksi sääntely voi lisätä hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä kunnissa, joilla on rajalliset resurssit.
Seuraamusmaksuille omat enimmäismäärät
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa tietosuojan toteutumista ja yhdenmukaistaa seuraamusjärjestelmää julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
Hallituksen esityksen mukaan seuraamusmaksu määrättäisiin julkisella sektorilla samoilla edellytyksillä kuin yksityisellä sektorilla. Maksun enimmäismäärät olisivat kuitenkin julkisella sektorilla yksityistä puolta pienempiä viranomaistoiminnan erilaisen luonteen vuoksi. Seuraamusmaksun määrää Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio.
Maksun suuruuteen vaikuttaisivat viranomaisen koko ja taloudellinen asema. Lisäksi hallituksen esityksen mukaan sellaiset henkilötietojen luovutukset, jotka liittyvät asiakirjojen julkisuuteen, jäisivät seuraamusmaksujen ulkopuolelle.
Vaikutukset kohdistuvat palveluihin
Kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulmasta lakiesitys herättää huolta erityisesti seuraamusmaksujen taloudellisista vaikutuksista. KT arvioi, että seuraamusmaksut voivat heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviä ja tuottaa peruspalveluja.
Koska budjetit ovat tiukasti sidottuja, yllättävät maksut jouduttaisiin käytännössä kattamaan palvelujen kuluista. Tämä voisi näkyä esimerkiksi palvelutason heikentymisenä, henkilöstövähennyksinä tai investointien lykkäämisenä.
Tilanne on erityisen haastava hyvinvointialueilla, joissa rahoitus on tarkasti säänneltyä.
Resursseja tarvitaan ennakoivaan ohjaukseen
KT huomauttaa, että tietosuojakysymykset ovat usein tulkinnanvaraisia. Siksi viranomaisilla tulisi olla paremmat mahdollisuudet saada ennakoivaa neuvontaa suunniteltujen toimien lainmukaisuudesta.
Nykyiset tietosuojavaltuutetun resurssit eivät riitä vastaamaan tähän tarpeeseen. KT:n mukaan resursseja tulisi kohdentaa ennakoivaan ohjaukseen jälkikäteisten seuraamusten sijaan.
