Laskelmat paljastavat: Perhevapaiden tasainen jako voi tuoda jopa tuhansien eurojen hyödyn

Vaikka perhevapaajärjestelmä tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet jakaa vanhempainvapaa tasan, useimmat perheet eivät silti hyödynnä tätä. Vain noin neljä prosenttia perheistä jakaa vanhempainvapaan tasan, vaikka laskelmien mukaan useimmat hyötyisivät tasaisemmasta jaosta myös taloudellisesti.

Kuvituskuva, jossa säästöpossuperhe ja teksti "Ei persnettoa vaan perhenettoa".

Perhevapaat jakautuvat Suomessa yhä epätasaisesti, vaikka perhevapaajärjestelmä kannustaa molempia vanhempia käyttämään omat heille varatut osuutensa. Vapaiden epätasainen jakautuminen on pitkälti tottumusten ja vanhojen käsitysten seurausta.

Monissa perheissä ajatellaan yhä, että enemmän ansaitsevan vanhemman kannattaa palata nopeammin töihin, vaikka laskelmien mukaan perheen yhteenlasketut nettotulot pysyvät samana tai jopa kasvavat, kun ansiosidonnaiset päivät käytetään täysimääräisesti. Kelan perhevapaalaskuri havainnollistaa, että vaikka vanhempien tuloerot olisivat suuret, jopa 5 000 euroa kuukaudessa, perheen käytettävissä olevat tulot voivat pysyä lähes samoina, kun vanhempainvapaat jaetaan tasan.

“Jos molemmilla vanhemmilla on työpaikka, ei ole yksinkertaisesti taloudellisesti järkevää jättää käyttämättä isän ansiosidonnaisia perhevapaita ja siirtyä sen sijaan kodinhoidontuelle”, sanoo perhevapaiden taloudellisia vaikutuksia tutkinut ekonomisti Eugen Koev Akavasta.

“Moni perhe tekee päätöksiä vanhojen käsitysten pohjalta, vaikka nykyjärjestelmä palkitsee tasaisemmasta jaosta. Kyse ei silti ole vain euroista, vaan myös asenteista: molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen vastuu ja oikeus olla mukana lapsen varhaisiän arjessa”, täydentää Lauri Vuori, yhteyspäällikkö Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Taustalla on verotus, joka tasaa tuloerojen vaikutusta perheiden nettotuloihin ja se, että ansiosidonnaiset päivärahat ovat selvästi kotihoidon tukea korkeampia. Kun molemmat vanhemmat käyttävät omat vanhempainrahapäivänsä, perheen verotus kevenee verrattuna tilanteeseen, jossa vain toinen vanhempi jää vanhempainvapaalle. Kyse ei siis ole pelkästä tasa-arvosta, vaan konkreettisesta talouspäätöksestä, joka vaikuttaa perheen arkeen. Kelan perhevapaalaskuri tarjoaa perheille helpon tavan arvioida, miten erilaiset jakoratkaisut vaikuttavat omaan talouteen. Perhevapaiden pitämisellä on myös muita kuin taloudellisia hyötyjä.

Perhevapaiden tasaisempi jako tukee työuria ja eläkekertymää

“Perhevapaat eivät ole kuluerä, vaan sijoitus perheen ja työelämän tasapainoon – ja usein myös perheen kukkaroon,” tiivistää puolestaan SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.

Tasaisemmin jaetut perhevapaat tukevat perheiden taloutta ja työurien jatkuvuutta. Kun molemmat vanhemmat käyttävät omat vanhempainrahapäivänsä, tulojen vaihtelu vähenee ja työelämään palaaminen helpottuu. Lisäksi eläkekertymän kannalta vanhempainpäivärahojen ajalta karttuu normaalia paremmin eläkettä, toisin kuin kotihoidon tuelta, jonka ajalta kertyy kiinteän euromäärän mukaan.

”Epätasaisesti jakautuvat perhevapaat näkyvät naisten pienempinä eläkkeinä ja vaikuttavat sitä kautta palkkatasa-arvoon”, toteaa STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen.

Tasa-arvoinen vanhemmuus on myös työelämän etu

Myös työnantajat hyötyvät tasaisemmin jaetuista perhevapaista. Kun poissaolot eivät kasaudu yksinomaan synnyttäville vanhemmille, työnantajien on helpompi ennakoida henkilöstötarpeita ja työuran katkokset lyhenevät. Tämä vahvistaa työmarkkinoiden tasa-arvoa ja vähentää sukupuolten välisiä palkkaeroja.

”Molempien vanhempien osallistuminen lapsen hoitoon ja kasvatukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää”, toteaa työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen Kirkon työmarkkinalaitokselta.

Perhevapaiden jakamisella on vaikutusta myös työyhteisöjen arkeen ja tasa-arvon toteutumiseen.

”Perhevapaiden tasainen jako tukee läheisen suhteen syntymistä lapsen ja vanhempien välillä sekä edistää tasa-arvoa työpaikoilla, jatkaa neuvottelujohtaja Anne Kiiski Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta.

”Toivomme, että myös valtion miesvaltaisten alojen isät käyttäisivät hyväkseen elämänsä ainutkertaisen mahdollisuuden pitää vanhempainvapaita”, lisää neuvottelujohtaja Sari Ojanen Valtion työmarkkinalaitoksesta.

Yhteistyön taustalla hallitusohjelma ja samapalkkaisuusohjelma

Tänä syksynä sosiaali- ja terveysministeriö (STM), palkansaajakeskusjärjestöt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK ja Akava sekä työnantajapuolta edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kirkon työmarkkinalaitos nostavat yhteisellä viestinnällään esiin Perhenetto-teeman: perhevapaiden jakaminen on tasa-arvoteko ja taloudellisesti järkevä valinta monille perheille.

Kampanja perustuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että hallitus seuraa perhevapaauudistuksen tuloksia, jatkaa työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta ja edistää isien perhevapaiden käyttöä. Lisäksi ohjelman mukaisesti valtio ja työmarkkinajärjestöt jatkavat kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa, jonka tavoitteena on kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja ja parantaa tasa-arvoa työelämässä.