Uutinen

Koulutusmääriä nostettava vastauksena lääkäripulaan

Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimuksen mukaan lääkäripula terveyskeskuksissa paheni jo kolmatta vuotta putkeen. Lokakuussa 2019 täyttämättä oli jo lähes 300 vakanssia, eli 7,5 prosenttia kaikista lääkärin tehtävistä. Hammaslääkärivaje sen sijaan jatkoi hienoista pienentymistä.

Lääkärit työskentelevät leikkaussalissa. Kuva: Sasin Tipchai / Pixabay.

Lääkäripula paheni vuoteen 2018 verrattuna yhteensä 69 kokoaikaisen työpanoksen verran. Vaje oli pienimmillään vuonna 2016, jolloin täyttämättä oli alle 140 tehtävää. Vajeella tarkoitetaan hoitamatta olevaa tehtävää, johon ei ole yrityksestä huolimatta saatu lääkäriä.

Lääkärien rekrytointitilanteen vaikeutumisesta kertoo sekin, että ulkoistettuja ja ostopalveluilla täytettyjä tehtäviä oli jo 471, kun vielä vuonna 2018 yksityisen sektorin avulla täytettiin 399 tehtävää. Sijaisten saatavuutta piti huonona tai erittäin huonona jo 42 prosenttia johtavista lääkäreistä.

Palvelujen saavutettavuudessa alueellista epätasa-arvoa

Suurin lääkärivaje oli tänä vuonna Kainuussa, jossa täyttämättä oli peräti noin kolmannes vakanssi. Myös Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla ainakin joka kuudes vakanssi oli täyttämättä.

Jo kolmasosa suomalaisista asuu alueella, jossa lääkärivaje on vähintään 10 prosenttia. Lisäksi julkisuudessa olleet tiedot pääkaupunkiseudulta kertoivat tilanteen heikkenemisestä viime vuoden lopulla.

Hammaslääkärivajeen tilanne on hiukan valoisampi. Täyttämättä terveyskeskuksissa oli yhteensä 101 hammaslääkärin tehtävää, eli 5,0 prosenttia kaikista tehtävistä. Vaje on supistunut verkkaisesti, sillä viisi vuotta sitten täyttämättä oli 139 tehtävää ja vaje oli 6,8 prosenttia.

Vakavaa hammaslääkäripulaa esiintyy alueellisesti. Itä-Savossa ja Etelä-Karjalassa lähes joka neljäs hammaslääkärin vakanssi oli täyttämättä.

Lääkäritarjontaa ei ole tarpeeksi

Lääkärien kysyntä on kasvanut selvästi tarjontaa nopeammin. Eläkeiän saavuttaa vuosittain noin 600 lääkäriä, mikä oli pitkään myös lääkärikoulutuksen sisäänottojen taso.

– Lääkäripulan kasvu ei siksi yllätä, sillä ulkomailtakaan ei virtaa tarpeeksi lääkäreitä vastaamaan kysyntään. Tilanne jatkuu tällaisena vielä parin vuoden ajan, kunnes lääkäreitä alkaa valmistua hieman suuremmilta vuosikursseilta, sanoo KT:n työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho.

Lukumääräisesti suurin pula lääkäreistä on erikoissairaanhoidossa, jossa oli vuonna 2018 täyttämättä 530 tehtävää. Vuoden 2019 tiedonkeruu on kesken. Lääkäreille on runsaasti työpaikkoja tarjolla myös yksityisellä sektorilla.

– Varovaisesti arvioiden avoimia työpaikkoja lääkäreille on noin tuhat. Työttömiä lääkäreitä on noin sata, eli jokaista työtöntä lääkäriä kohti on 10 täyttämätöntä työpaikkaa.

Lääkäripula ja kasvava kysyntä edellyttävät koulutusmäärän nostoa

Johtavat lääkärit arvioivat väestön tarpeen edellyttävän yli 300 uutta vakanssia nykyisten lisäksi. Hoitotakuulainsäädäntöön yltäminen edellyttäisi peräti 725 vakanssia lisää.

Terveyskeskuksiin tarvitaan lähivuosina yli 1 000 lääkärin kokoaikainen lisätyöpanos. Osa-aikaisuus ja yksityisen sektorin tarpeet huomioiden Suomeen tarvittaisiin heti noin 2 000 työikäistä lääkäriä enemmän. Väestön ikääntyessä lääkärien kysyntä vielä kasvaa.

– Prosentinkin vuosittainen kasvu edellyttäisi selvästi yli 200 lääkärin lisätarvetta joka vuosi. Jo pelkästään yksityiselle sektorille on syntynyt viime vuosina noin 100–150 lääkärin työpaikkaa vuosittain. Lääkäripulan paikkaaminen ja kasvavaan potilaiden hoitotarpeeseen vastaaminen edellyttää selkeää lääkärien koulutusmäärän lisäystä. Ruskoaho muistuttaa, että pitkällä aikavälillä koulutusmäärien nostaminen parantaa myös lääkärien työhyvinvointia.

– Kun lääkäreitä on saatavilla, saadaan lääkärien työhyvinvoinnin kannalta tärkeä kollegatuki ja seniorituki kuntoon ja työn pakkotahtisuus helpottaa.

Lääkäripulaan vastattava myös nopeammilla keinoilla

Ruskoahon mukaan lääkäripulaan olisi vastattava myös muilla keinoin kuin koulutusmäärien nostamisella.

– Kaikki keinot tulisikin viipymättä ottaa käyttöön, mikäli kunnan taloustilanne ja paikallinen työvoimatilanne tämän mahdollista.

Tutkimuksessa kaksi kolmesta johtavasta lääkäristä arvioi, että lääkärit tekevät töitä, joiden tekemiseen ei tarvita lääkärin tutkintoa.

– Esimerkiksi erilaiset tilastoinnit ja toimistotyöt voitaisiin siirtää sihteereille. Hoitajien työpanosta voisi hyödyntää enemmän esimerkiksi kroonisten sairauksien kontrolleissa. Fysioterapeutit voisivat hoitaa osan nykyisistä lääkärille tulevista potilaista.

Lääkärin peruskoulutus kestää kuusi vuotta.

– Olisi selvitettävä, voidaanko lääkärikoulutuksessa olevien opiskelijoiden valmistumista vauhdittaa, ehdottaa Ruskoaho.

Erikoistumiskoulutuksen sisältöjä arvioita uudelleen

Terveyskeskuksen työvoimasta merkittävä osa on erikoistumiseen kuuluvaa terveyskeskuspalvelua suorittavia lääkäreitä.

– He ovat terveyskeskuksissa läpikulkumatkalla kohti erikoislääkärin uraa. Heidän ohjaaminen ja perehdyttäminen vievät vakituisen henkilökunnan aikaa. Erikoistumiskoulutuksen sisältöä tulisikin arvioida uusiksi. Tarvitaanko jokaisella erikoisalalla 9 kuukauden jakso terveyskeskuksissa?

Ruskoahon mukaan yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen määrä ja asema pitäisi arvioida. Riittääkö työssä oppiminen ja työkokemus yleislääkärille, vai onko terveyskeskuslääkärien oltava erikoislääkäreitä?

– Yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta olisi lisättävä merkittävästi, jos terveyskeskuslääkäreistä halutaan erikoislääkäreitä. Monella muullakin erikoisalalla olisi tarvetta nostaa erikoistumispaikkojen määrää tulevaisuuden tarpeita vastaamiseksi, sanoo Ruskoaho.

Muualla verkossa

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus