Uutinen
Muutamiin ammatteihin on alueellisesti vaikea löytää päteviä hakijoita

Kuntasektorin työvoimavaje pysynyt vähäisenä

Kuntasektorilla kokonaan hoitamatta olevien vakanssien osuus alan henkilöstöstä on melko pieni. KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien ja varhaiskasvatuksen työvoimavaje on vähäinen.

Lapset opettelevat kirjoittamaan. Kuva: Pixabay / Pexels.

 Vuoden 2019 marraskuun tietojen perusteella työvoimavajetta on suhteellisesti enemmän sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa kuin terveydenhuollossa.

Kaikkiaan työvoimavaje sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattiryhmissä oli keskimäärin 2,2 prosenttia. Yhteensä tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä näissä vakansseissa oli viime vuoden lopulla 2 800 henkilön vaje. Uusien vakanssien tarve oli 1 080, mikä oli 0,9 % ammattiryhmien yhteismäärästä. 

KT selvittää kunta-alalla tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien ja varhaiskasvatuksen työvoimatilannetta joka toinen vuosi. Viimeisin selvitys koskee marraskuun 2019 tilannetta. Se kattaa noin 65 prosenttia näissä ammattiryhmissä työskentelevästä kunnallisesta henkilöstöstä. Tiedustelu ei koskenut lääkäreitä eikä hammaslääkäreitä.

Suurimmat vajeet lastentarhanopettajista ja puheterapeuteista

Lukumääräisesti eniten työvoimavajetta kunta-alalla oli lastentarhanopettajista (vaje 5,2 % eli 602 henkilöä) sekä sosiaalipalveluissa työskentelevien lähihoitajien, lastenhoitajien, kodinhoitajien ja kehitysvammahoitajien ammattiryhmässä (2,3 %, 556 henkilöä). Työvoimavaje oli lukumääräisesti suurta myös terveyspalveluissa työskentelevien lähihoitajien ja perushoitajien (2,5 %, 441 henkilöä) sekä sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien parissa (1,2 %, 411 henkilöä). 

Suhteellisesti eniten työvoimavajetta oli puheterapeuteista, joiden vaje oli yksitoista prosenttia (54 henkilöä). Seuraavina tulivat lastensuojelussa työskentelevät sosiaalityöntekijät (vaje 9,2 % eli 115 henkilöä), psykologit (5,7 %, 108henkilöä), erityislastentarhanopettajat (5,5 %, 51 henkilöä), lastentarhanopettajat (5,2 %, 602 henkilöä) ja sosiaalityöntekijät/erityissosiaalityöntekijät (4,4 %, 80 henkilöä).

Pätevistä hakijoista alakohtaista pulaa

Tiedustelun aikaan avoinna olleista vakansseista noin 45 prosenttia oli hoitamatta sen takia, että hakuprosessi oli käynnissä tai kesken. Noin 52 prosenttia vakansseista oli avoinna, koska hausta huolimatta tehtävään ei ollut saatu sopivaa henkilöä.

Sopivien henkilöiden saaminen tehtäviin vaihteli ammattiryhmittäin. Erityislastentarhanopettajien hoitamatta olevista vakansseista 81 prosenttia johtui siitä, ettei tehtävän ollut löytynyt pätevää henkilöä. Lastentarhanopettajilla luku oli 70 prosenttia. Sairaanhoitajien ammattiryhmässä vain 18 prosenttia hoitamatta olleista vakansseista johtui tästä syystä.

Hallitusohjelma uhkaa lisätä työvoimavajetta

Vastaajien arvion mukaan kunta-alan työvoimavaje pysyy huonona tai erittäin huonona niissä ammattiryhmissä, joissa vaje on jo nyt suurinta. Hallitusohjelmassa on myös useita kohtia, jotka toteutuessaan tarkoittavat useiden tuhansien lisähenkilöiden tarvetta. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitus ja perusterveydenhuollon hoitotakuu.

Kuntasektorin työvoimavaje keskittyy selvästi tiettyihin ammattiryhmiin. Toisaalta eräissä ammattiryhmissä ei työvoimavajetta ole juuri lainkaan tai se on hyvin pieni. Esimerkiksi kätilöiden, ylihoitajien ja johtavien hoitajien, henkilökohtaisten avustajien, omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien ja hoitoapulaisten vakanssit ovat täynnä. Alueellinen vaihtelu voi olla suurta.

Sijaisuuksien hoitajiksi kaivataan päteviä

Työvoimatilanteen suurimpana ongelmana vastaajat näkivät sen, ettei avoinna oleviin vakansseihin ole tietyissä ammattiryhmissä riittävästi päteviä, kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Avoimia vakansseja joudutaan hoitamaan määräaikaisesti epäpätevällä henkilöstöllä. Sijaisuuksiin on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä lähes mahdoton saada pätevää henkilöstöä.

Ongelma koskee erityisesti sosiaalityöntekijöitä. Vaikeuksia on myös rekrytoida päteviä lastentarhanopettajia ja erityislastentarhanopettajia. Osaksi tilannetta selittävät näitä ryhmiä koskevat tiukat kelpoisuussäännökset sekä riittämätön koulutustarjonta.

Vuonna 2004 tiedusteluun sisältyvien ammattiryhmien työvoimavaje oli 2,1 prosenttia. Vuonna 2008 työvoimavaje kohosi viiteen prosenttiin, mutta luku laski vuoteen 2012 tultaessa 3,2 prosenttiin. Edellisessä, vuoden 2017 tiedustelussa työvoimavaje oli kaksi prosenttia eli kokonaisuutena lähes saman verran kuin nyt tässä loppuvuoden 2019 tilannetta kuvaavassa tiedustelussa.

Tiedusteluun vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien työssä olevan henkilöstön lukumäärä ja työvoimavaje marraskuussa 2019 verrattuna marraskuuhun 2017

Ammattiryhmä

Työvoimavaje marraskuussa 2019

 

lkm

%

Vaje kasvanut marraskuusta 2017

Puheterapeutti

54

11,0

Sosiaalityöntekijä lastensuojelussa

115

9,2

Psykologi

108

5,7

Erityislastentarhanopettaja

51

5,5

Lastentarhanopettaja

602

5,2

Sosiaalityöntekijä, erityissosiaalityöntekijä

80

4,4

Hammashuoltaja, suuhygienisti

15

2,3

Hoiva-avustaja

5

2,2

Hammashoitaja

33

1,6

Sosiaaliohjaaja

39

1,6

Koulukuraattori

9

1,5

Röntgenhoitaja

25

1,4

Laboratoriohoitaja, bioanalyytikko

24

1,3

Sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja

411

1,2

Koulunkäyntiavustaja

66

1,1

Välinehuoltaja

9

0,7

Kätilö

4

0,2

Vaje pysynyt samana marraskuusta 2017

Lähihoitaja, perushoitaja tms. terveyspalveluissa

441

2,5

Osastonsihteeri

35

0,9

Vaje vähentynyt marraskuusta 2017

Johtava sosiaalityöntekijä

12

3,4

Lähihoitaja, lastenhoitaja, kodinhoitaja, kehitysvammahoitaja tms. sosiaalipalveluissa

556

2,3

Muu ammattihenkilö kuin sosiaalityöntekijä lastensuojelussa

21

1,4

Ylihoitaja, johtava hoitaja

3

1,1

Osastonhoitaja

24

1,0

Fysioterapeutti

21

0,8

Terveydenhoitaja

21

0,6

Henkilökohtainen avustaja

2

0,4

Perhepäivähoitaja omassa kodissa

2

0,2

Yhteensä

2 786

2,2

Tilastot

Yhteystiedot

Anne Hotti

Anne Hotti

johtava työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2324
Matkapuhelin:
+358 50 527 1092
Sähköposti:
Anne.Hotti@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus