Palkkausrakenne

Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain. Valtaosa kokonaisansioista muodostuu kuitenkin kaikilla sopimusaloilla tehtäväkohtaisesta palkasta.

Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain

Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan ja palveluaikaan sidotut lisät nimensä mukaisesti työkokemusvuosiin.

Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon ja lääkärien päivystyskorvaukset ylityökorvauksiin.

Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset
KVTES 84,7 5,3 1,3 7,7 1,0
Opetusala 77,0 12,8 0,8 7,8 1,6
Tekniset 79,8 6,4 4,5 5,9 3,4
Lääkärit 66,8 4,2 2,5 7,2 19,3

Tulospalkkiot kunta-alalla vuonna 2017

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 25 kuntasektorin työnantajaa (6 %) maksoi henkilöstölleen tulospalkkioita henkilöstölleen lokakuussa 2017.

Tulospalkkiota maksettiin noin 40 000 henkilölle. Tämä on 9,5 % kuntatyönantajien henkilöstöstä.

Tulospalkkion suuruus oli keskimäärin 608 €/henkilö/vuosi.

Tulospalkkiot olivat 0,15 % palkkasummasta.

Palkkioista 79 % maksettiin KVTES:n sopimusalalla työskenteleville. Seuraavaksi eniten tulospalkkioita maksettiin opetusalalla (12 % henkilöstöstä). Lääkäreistä 7 % sai tulospalkkioita ja teknisten sopimuksessa 3 % työntekijöistä.

Mitä eri ansiokäsitteillä tarkoitetaan?