På svenska

Palkkausrakenne

Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain. Valtaosa kokonaisansioista muodostuu kuitenkin kaikilla sopimusaloilla tehtäväkohtaisesta palkasta.

Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain

Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan ja palveluaikaan sidotut lisät nimensä mukaisesti työkokemusvuosiin.

Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon ja lääkärien päivystyskorvaukset ylityökorvauksiin.

Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset
SOTE-sopimus 79,9 4,6 1,2 10,8 3,4
KVTES 90,4 5,3 1,6 2,2 0,5
Opetusala 82,1 9,3 1,0 6,0 1,5
Tekniset 81,3 6,1 4,2 5,1 3,2
Lääkärit 65,8 3,7 2,5 6,6 21,4

Tulospalkkiot kunta-alalla vuonna 2023

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 13 kuntasektorin työnantajaa (3,6 %) maksoi henkilöstölleen tulospalkkioita vuonna 2023.

Tulospalkkiota maksettiin noin 1 500 henkilölle eli noin prosentille kuntatyönantajien henkilöstöstä.

Tulospalkkion suuruus oli keskimäärin 1 100 €/henkilö/vuosi.

Tulospalkkiot olivat yhteensä 0,3 % kokoaikaisten ja pääpalvelussuhteessa olevien palkkasummasta. 


Mitä eri ansiokäsitteillä tarkoitetaan?

Tehtäväkohtainen palkka / tasopalkka
 

Tehtäväkohtainen palkka / tasopalkka määräytyy kunkin sopimusalan mukaisten palkkamääräysten perusteella. Se määritetään paikallisesti työn vaativuuden arvioinnin perusteella (OVTES, TS) tai uuden tasopalkkamallin määräysten mukaisesti (KVTES).

Varsinainen palkka

Varsinainen palkka sisältää tehtäväkohtaisen palkan tai tasopalkan lisäksi mahdolliset tasolisät, palvelusaikaan sidotut palkanlisät ja muut henkilökohtaiset lisät. Henkilökohtaisten lisien perusteena ovat henkilökohtaiset työtulokset, ammatinhallinta ja henkilökohtaiset taidot.

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan esimerkiksi maksettaessa palkkaa vuosiloman, sairausloman tai vanhempainvapaan ajalta.
 

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansioon luetaan varsinaisen palkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksettavat työaikakorvaukset kuten ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhälisät. Opettajille säännöllisesti maksettavat ylituntipalkkiot tilastoidaan myös säännöllisen työajan ansioon.

Tulospalkkio kuuluu säännöllisen työajan ansiokäsitteeseen, mutta jää käytännössä tilastoinnin ulkopuolelle, koska tulospalkkiot maksetaan yleensä vuosittain kertakorvauksena.
 

Kokonaisansio

Kokonaisansio muodostuu säännöllisen työajan ansioista sekä lisä- ja ylityön korvauksista. Lääkärien päivystyskorvaukset tilastoidaan ylityökorvauksiksi.

Lomaraha

Lomaraha ei sisälly edellä mainittuihin ansiokäsitteisiin. Sen suuruus määräytyy lähinnä palveluvuosien määrän perusteella ja se voi olla noin 50–70 prosenttia henkilön kuukausipalkasta.

Muita käsitteitä

Ansiokehitys muodostuu sopimuskorotuksista ja sopimuskauden aikana tapahtuvista liukumasta.
 
Palkkaliukumalla tarkoitetaan toteutuneen ansiokehityksen ja sopimuskorotusten erotusta. Liukuma voi olla rakennemuutosta, palvelussuhteen pituuden perusteella maksettavien lisien kertymää tai sopimuskorotukset ylittäviä palkantarkistuksia.
 
Välittömiä työvoimakustannuksia ovat työnantajan maksamat palkkakustannukset.
 
Välillisiin työvoimakustannuksiin lasketaan työnantajan maksamat palkkoihin perustuvat sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus-  ja eläkevakuutusmaksut, jotka suoritetaan mm. Kelalle ja Kevalle.