Palkkausrakenne

Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain. Valtaosa kokonaisansioista muodostuu kuitenkin kaikilla sopimusaloilla tehtäväkohtaisesta palkasta.

Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain

Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan ja palveluaikaan sidotut lisät nimensä mukaisesti työkokemusvuosiin.

Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon ja lääkärien päivystyskorvaukset ylityökorvauksiin.

Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset
KVTES 84,8 5,0 1,3 7,7 1,2
Opetusala 79,0 10,8 0,9 7,5 1,9
Tekniset 80,3 5,9 4,4 5,9 3,5
Lääkärit 66,5 3,9 2,6 7,5 19,5

Tulospalkkiot kunta-alalla vuonna 2019

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 18 kuntasektorin työnantajaa (4 %) maksoi henkilöstölleen tulospalkkioita lokakuussa 2019.

Tulospalkkiota maksettiin noin 27 000 henkilölle. Tämä on 6,4 % kuntatyönantajien henkilöstöstä.

Tulospalkkion suuruus oli keskimäärin 637 €/henkilö/vuosi.

Tulospalkkiot olivat 0,14 % palkkasummasta.

Palkkioista 82 % maksettiin KVTES:n sopimusalalla työskenteleville. Seuraavaksi eniten tulospalkkioita sai opetushenkilöstö ja lääkärit (7 % henkilöstöstä). Tulospalkkioista 4 % maksettiin teknisten sopimuksessa.

Mitä eri ansiokäsitteillä tarkoitetaan?