Palkkausrakenne

Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain. Valtaosa kokonaisansioista muodostuu kuitenkin kaikilla sopimusaloilla tehtäväkohtaisesta palkasta.

Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain

Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan ja palveluaikaan sidotut lisät nimensä mukaisesti työkokemusvuosiin.

Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon ja lääkärien päivystyskorvaukset ylityökorvauksiin.

Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset
KVTES 84,7 5,2 1,3 7,6 1,2
Opetusala 76,9 12,6 0,7 7,8 2,0
Tekniset 80,4 6,2 4,3 5,8 3,3
Lääkärit 65,7 4,0 2,5 7,4 20,4

Tulospalkkiot kunta-alalla vuonna 2018

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 25 kuntasektorin työnantajaa (6 %) maksoi henkilöstölleen tulospalkkioita henkilöstölleen lokakuussa 2018.

Tulospalkkiota maksettiin noin 27 000 henkilölle. Tämä on 6,5 % kuntatyönantajien henkilöstöstä.

Tulospalkkion suuruus oli keskimäärin 929 €/henkilö/vuosi.

Tulospalkkiot olivat 0,21 % palkkasummasta.

Palkkioista 76 % maksettiin KVTES:n sopimusalalla työskenteleville. Seuraavaksi eniten tulospalkkioita maksettiin opetusalalla (11 % henkilöstöstä). Lääkäreistä 7 % sai tulospalkkioita ja teknisten sopimuksessa 5 % työntekijöistä.

Mitä eri ansiokäsitteillä tarkoitetaan?