Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES

Miten riskiryhmiin kuuluvaa työntekijää suojellaan koronavirukselta?

Työnantajan otettava huomioon normaalit työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteet ja lojaliteettivelvoitteensa. Hoitava lääkäri tai työterveyshuolto arvioi tarvittaessa, onko covid-19-taudin riskiryhmään kuuluvan henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio.

Tarvittaessa työntekijät ja viranhaltijat siirretään etätöihin tai vapautetaan kokonaan työvelvoitteesta.

Mikäli palkansaaja on lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun määräysten mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työpaikoille ohjeet siitä, miten koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille alttiiden riskit arvioidaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ryhmät, jotka ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ryhmiin luetaan ikääntyneiden lisäksi henkilöt, joilla on sellainen vakava perussairaus, joka merkittävästi huonontaa keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Muualla verkossa


Kysymys on julkaistu 18.3.2020 ja siihen annettua vastausta on päivitetty 27.3. ja 6.4.2020.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES

Miten työnantajan on otettava koronavirus huomioon työpaikan riskien arvioinnissa?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Tarpeellisten toimenpiteiden riittävyyttä on arvioitava jatkuvasti ja säännönmukaisesti.

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikan vaarojen selvitys ja riskien arviointi on päivitetty huomioiden koronavirusepidemiatilanne. Työantajan tulee laatia tarvittavat ohjeet ja menettelytavat koronatilanteeseen liittyen (esimerkiksi valmiusryhmä, puhtaus, hygienia, henkilönsuojaimet).

Koronavirusepidemian aikana on arvioitava, onko riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus.

Terveydenhuollossa on erityisesti huomioitava aerosoleja tuottavat toimenpiteet.

Työnantaja voi käyttää riskienarvioinnissa apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

Muualla verkossa

UKK
KVTES

Voiko työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momenttia soveltaa koronapandemian vuoksi?

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivän ajan hänen ollessa estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

KT on ottanut kantaa määräyksen soveltamiseen 17.3.2020 antamissaan ja 18.3.2020 päivittämissään ohjeissa valmiuslakiin liittyen. KT:n tulkinnan mukaan määräyksen edellytykset täyttyvät koronapandemian vuoksi ainakin hallituksen linjauksen mukaan suljetuissa yksiköissä.

Määräys koskee työnteon estymistä työsopimuksen osapuolista riippumattomista syistä. Työnantajan sinänsä pitää varautua toimintaan kuuluviin normaaleihin häiriöihin kuten tavallisiin sairaudesta johtuviin poissaoloihin.

Neljäntoista päivän määräaika lasketaan ensisijaisesti työnteon esteen alkamisesta (esim. 18.3.). Mikäli palkansaajalle järjestyy esimerkiksi viikoksi töitä toisessa työpisteessä, aika lasketaan tämän työn päättymisestä. Myös esimerkiksi työ- tai virkavapaan päättyessä aika lasketaan siitä ajankohdasta, jolloin palkansaajan olisi pitänyt palata töihin. Määräys koskee myös määräaikaisia työsuhteita.

Työntekijät on hyvä ohjeistaa ilmoittautumaan TE-toimistoon työttömiksi työnhakijoiksi hyvissä ajoin ennen palkattoman ajan alkamista. Kyseessä ei ole irtisanominen. Te-toimisto, työttömyyskassat ja Kela tarvitsevat todistuksen työnantajan aloittamista toimenpiteistä. Todistuksesta tulee ilmetä päivämäärä, josta palkaton aika alkaa.

UKK
KVTES

Voiko työntekijä kieltäytyä työnantajan hänelle koronapandemian vuoksi osoittamasta muusta työstä?

KVTES:n I luvun 10 §:n mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina.

Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Työvelvoitettuja koskevan työmääräyksen antaa työvoimaviranomainen. Velvoitteesta ei voi kieltäytyä.

 

UKK
KVTES

Työntekijä palaa ulkomailta ja jää 14 vuorokaudeksi kotiin. Työntekijän kanssa ei ole mahdollista sopia etätyön tekemisestä ns. itsekaranteenin aikana. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkka?

Työntekijän ns. itsekaranteeni johtuu viranomaisisten linjauksista tai työnantajan määräyksestä. Näistä on annettu tietoa valtioneuvoston tiedotteessa 140/2020, jossa määrätään ulkomailta palaavat ohjattavaksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Kelan verkkosivuilla julkaistun tartuntatautipäivärahaa koskevan ohjeen mukaan työnantajan suositus tai määräys kotiin jäämisestä ei ole peruste tartuntatautipäivärahan myöntämiselle.

Koska palvelussuhteessa olevan työnteko estyy työnantajan antaman määräyksen vuoksi, suositellaan, että työnantajan maksaa palvelussuhteessa olevalle palkan.

UKK
KVTES

Ulkoministeriö suositti 12.3.2020, että kaikkea matkustamista ulkomaille vältetään. Työntekijä lähti suosituksen antamisen jälkeen ulkomaille ja palattuaan Suomeen jäi kotiin 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Työntekijän kanssa ei ole mahdollista sopia etätyön tekemisestä ns. itsekaranteenin aikana. Tuleeko työnantajan maksaa työntekijälle palkka?

Työnantaja harkitsee tapauskohtaisesti, maksaako se työntekijälle palkkaa tällaisissa olosuhteissa.

Työntekijää sitoo yleinen lojaliteettivelvollisuus, jonka lähtökohtana on se, että työntekijä välttää toimintaa, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia työnantajalle. Tapauksessa voi tulla huomioitavaksi se, että työntekijä on matkustusrajoituksista huolimatta ja tietoisena ns. itsekaranteeniin joutumisesta poistunut maasta.

 

UKK
OVTES

Jos koulutuksen järjestäjä haluaa jatkaa koulutuksen järjestämistä koronapandemian aikana, niin onko se mahdollista?

KT:n ohjeiden mukaan ”kansalaisopistot ja muun vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosten tilat suljetaan ja toiminta keskeytetään hallituksen linjauksen mukaisesti koronapandemian vuoksi. Opetustyön luonteen vuoksi opetusta ei ole mahdollisuutta järjestää etätöinä”. Jos koulutuksen järjestäjä haluaa jatkaa koulutuksen järjestämistä, niin onko se mahdollista?

Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen tilat on määrätty suljetuiksi ajalle 18.3.−13.4.2020 eikä kyseisenä aikana koulutuksen järjestäjällä ole velvoitteita opetuksen järjestämiselle.

KT:n oletuksena oli, että opetuksen järjestäminen muutoin kuin lähiopetuksena ei ole mahdollista. Jos koulutuksenjärjestäjä katsoo, että vapaan sivistystyön opetusta tai taiteen perusopetusta on tässä poikkeustilanteessakin mahdollista järjestää esimerkiksi etäopetusjärjestelyin, voi koulutuksenjärjestäjä niin tehdä. Asian päättää koulutuksenjärjestäjä. Tällöin opettajien palvelussuhteenehdot määräytyvät koulutuksenjärjestäjän omien paikallisten ratkaisujen mukaan.