På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Mitä seikkoja työnantajan tulee huomioida, kun työpaikalla mietitään erilaisia työnteon muotoja koronapandemian jälkeen?

Koronaepidemian tilanteen muuttuessa ja rokotekattavuuden noustessa työpaikoilla voidaan alkaa pohtimaan erilaisia työskentelymuotoja kuten läsnätyötä, etätyötä tai hybridityötä. Työnantajan tulee erilaisia työskentelymuotoja harkitessaan keskustella asiasta henkilöstön kanssa.

Ennen paluuta läsnä- tai hybridityöhön työnantajan on päivitettävä työpaikan riskienarviointi. Riskinarvioinnin perusteella työpaikalla päätetään tarvittavista toimenpiteistä ja päivitetään työpaikalla noudatettavaa ohjeistusta (esimerkiksi turvavälit, henkilösuojaimet, puhtaus ja hygienia).

Lisätietoa riskien arvioinnista löytyy KT:n verkkosivuilta. 

Jos työ organisoidaan hybridi- tai etätyönä, työnantajan on luotava periaatteet ja toimintatavat, joita työskentelyssä noudatetaan.

Läsnätyöhön palaamista mietittäessä ja työskentelyperiaatteita luotaessa työnantajan kannattaa tutustua myös esimerkiksi KT:n ja Työterveyslaitoksen seuraaviin ohjeistuksiin:

Muualla verkossa

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Milloin työnantajan on pidettävä luetteloa työtekijöistä, jotka ovat altistuneet työssään vaarallisille biologisille tekijöille (ml. korona) ja mitä tietoja luetteloon pitää kirjata?

Työturvallisuuslain (738/2002) 40 a §:n mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa työntekijöistä, jotka ovat työssään altistuneet ihmisille vakavan vaaran tai vakavan sairauden aiheuttaville biologisille tekijöille. Korona on tällainen biologinen tekijä.

Altistuneiden työntekijöiden luetteloon on merkittävä (valtioneuvoston asetus 747/2020)

  1. altistuneen työntekijän nimi ja ammatti
  2. työpaikan toimiala ja se, mitä työtä on tehty
  3. tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä siltä osin, kun on tiedossa
  4. kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui.

Millaisissa tilanteissa työntekijä voi työssään altistua koronalle?

Työsuojeluhallinnon 18.2.2021 päivätyn ohjeen mukaan työssä altistuminen ei edellytä sairastumista, vaan tilannetta, jossa työntekijällä on ollut tosiasiallinen mahdollisuus saada tartunta työssään joko asiakkailta, potilailta, lapsilta, oppilailta tai työtoverilta tai keiltä tahansa muilta henkilöiltä, joiden kohtaaminen liittyy työhön tai työtehtäviin. Altistuminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Covid19-virukselle altistumiseen vaikuttavat esimerkiksi suojainten tai maskien käyttö, tilan koko, ilmanvaihto, etäisyys ja kohtaamisen kesto.

Pelkästään maskin käyttö tai käyttämättömyys ei välttämättä kerro, onko altistusta tapahtunut.

Työpaikalla altistuneet selvitetään viipymättä organisaation sisällä työnantajan tai esihenkilön toimesta. Työnantajan edustaja tai esihenkilö kirjaa altistuneiden työntekijöiden tiedot ylös organisaatiossa sovitulla tavalla. Tämä ei edellytä tartuntatautilääkärin tekemää virallista karanteenipäätöstä, vaan tieto siitä riittää, että altistuminen on tapahtunut työpaikalla tai työtä tehdessä.

Jos työyhteisössä jollakin on Covid19-tartunta, työssä tapahtuneeksi altistukseksi voidaan katsoa esimerkiksi kohtaamiset sosiaalitiloissa ja kahvihuoneessa tai työskentely tuotantolinjalla vierekkäin. Jos työkaveria ei ole kohdannut työpäivän aikana vaan esimerkiksi illalla kuntosalilla, ei altistuminen silloin johdu työstä, eikä sitä kirjata tähän luetteloon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ohjeessaan kuvannut tilanteet, joissa altistuminen on voinut tapahtua.

Aiheesta Kuntatyönantaja-lehdessä

Muualla verkossa aiheeseen liittyviä ohjeita

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Miten koronavirus tulee huomioida työpaikan riskien arvioinnissa?

Työnantajan velvoitteista on määräyksiä muun muassa työturvallisuuslaissa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan henkilöstön turvallisuudesta ja terveydestä työssä (työturvallisuuslaki 8 §). Lisäksi työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistumista terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle (työturvallisuuslaki 40 §). COVID-19-taudin aiheuttava koronavirus luetaan biologisiin vaaratekijöihin.

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla (ks. työturvallisuuslaki 10 §).

Työterveyslaitos (TTL) toteaa ohjeessaan, että mikäli työpaikan toimintaan voi liittyä altistumista koronavirukselle, on työnantajan määriteltävä työntekijöiden altistumisen todennäköisyys ja tartunnan aiheuttaman taudin seurausten vakavuus. Näiden perusteella työpaikalla voidaan arvioida työntekijöihin kohdistuvan riskin suuruutta sekä suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan pienentää. Työnantajan on arvioitava työn tekemisen riskit myös etätyössä ja hybridityössä.

Lisäksi Työterveyslaitos on ohjeistanut tarkemmin, miten tartuntariskin todennäköisyyttä arvioidaan. Työterveyslaitos on tehnyt koronatartunnan riskin todennäköisyyden arvioinnin tueksi tarkistuslistan.

On myös olennaista, että osana todennäköisyyden arviointia otetaan huomioon alueelliset rajoitukset ja suositukset.

Työterveyslaitoksen mukaan työpaikalla tulisi miettiä sitä järeämpiä toimenpiteitä, mitä suurempi tartuntariski on. Jos merkittäviä todennäköisyyksiä altistumiselle ei työpaikalla ole, riittää hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä oireisten työntekijöiden ohjaaminen terveydenhuoltoon.

Työterveyslaitoksen mukaan paras suojautumiskeino koronavirusta vastaan on työntekijöiden mahdollisimman kattava rokottautuminen, jonka johdosta koronatartunnan todennäköisyys ja taudin seurausten vakavuus pienenevät merkittävästi. Riskinarvioinnissa tämä tarkoittaisi riskitason ja tarvittavien hallintatoimenpiteiden pienentymistä rokotettujen kohdalla. Samalla tulisi kuitenkin huomioida päätöksen vaikutus rokottamattomiin ja niihin, joilla ei ole rokotussuojaa.

Jos työpaikalla ei riskinarvion mukaan ole päästy riittävään rokotekattavuuteen, voidaan riskin todennäköisyyttä arvioida Työterveyslaitoksen ohjeen mukaisilla lisäkysymyksillä. On suositeltavaa, että riskin todennäköisyyttä arvioidaan lisäkysymysten avulla joka tapauksessa, vaikka työnantajalla olisikin rokotekattavuus tiedossaan.

Työnantajalla ei ole oikeutta saada tietoa työntekijöiden rokottautumisesta, mutta työnantaja voi kannustaa rokotteen ottamiseen ja keskustella suullisesti rokotustilanteesta. Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kertoa rokotuksista työnantajalle. 

Kaikilla ikäryhmillä on nyt ollut mahdollisuus saada täysi rokotussarja, joten työnantaja voi suunnitella työhönpaluuta ja päivittää riskinarvioinnin. Työntekijän vastuulla on ottaa esiin esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa mahdollinen terveydellinen tilansa, kuten kuulumisensa riskiryhmään, jos työntekijä ajattelee sen edellyttävän erityisjärjestelyitä työtehtävissään. Tällöin myös työterveyshuoltoa voidaan käyttää apuna riskin ja toimenpiteiden selvittämisessä kyseisessä yksittäisessä tapauksessa. 

Työterveyslaitoksen mukaan voi joissakin tilanteissa, rokotustiedon puutteellisuuden vuoksi, olla tarpeen tarkastella riskinarvioinnin avulla tiedon puutteen merkitystä työn turvallisuudelle. 


Työsuojeluhallinto on todennut, että jos vaarojen arvioinnissa todetaan, että rokottamattomuudesta aiheutuisi vaaraa, tulisi työnantajan ensisijaisesti pyrkiä järjestelemään työtehtäviä niin, että työntekijälle pystytään tarjoamaan työntekijän työsopimuksen mukaista työtä. Ellei tällaista työtä voida tarjota, tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota muutoin työntekijän osaamista ja kokemusta vastaavaa työtä, johon tämä voitaisi kohtuudella kouluttaa ja, jota työntekijä voisi tehdä turvallisesti.

Työnantajan on noudatettava työtehtävien järjestelyssä työsopimuslakia ja lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta sekä kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia. Työnantajan on hyvä huomioida myös muun muassa KVTES:n I luvun 10 §:n määräys koskien kahdeksan (8) viikon siirtoa. Työnantajan ja sen edustajan on hyvä ottaa huomioon myös rikoslain 47 luvun 1 §:n määräys työturvallisuusrikoksesta ja työturvallisuuslain 63 §:n määräys työturvallisuusrikkomuksesta.

Riskinarvioinnin perusteella työpaikalla päätetään tarvittavista toimenpiteistä, kuten turvaväleistä tai maskien käyttämisestä. Työterveyslaitos on ohjeissaan suositellut riskinarvioinnin perusteella toimenpiteitä tartuntariskin vähentämiseksi. Ensisijaisesti työntekijöille kannattaa suositella rokotuksen ottamista. Vaarat tulisi myös poistaa teknisillä tai organisatorisilla järjestelyillä ja mikäli etätöiden, työpaikan tila- ja työaikajärjestelyiden tai muiden toimenpiteiden avulla ei saavuteta hyväksyttävää riskitasoa, voidaan työpaikoilla ottaa käyttöön maskit tai hengityksensuojaimet. 
Mikäli työnantaja määrää maskit tai hengityksensuojaimet käyttöön, työnantaja hankkii nämä ja huolehtii, että maskeja ja suojaimia on riittävästi saatavilla. Työntekijöiden on noudatettava työnantajan riskinarvioinnin perusteella antamaa määräystä maskien ja suojainten käytöstä.

Työnantajan on valvottava työturvallisuusmääräysten noudattamista ja huolehtia työntekijöiden kouluttamisesta maskien tai suojainten asianmukaiseen käyttöön. 


Ohje on julkaistu 2.9.2021 ja sitä on päivitetty 1.11.2021.

UKK
KVTES

Miten riskiryhmiin kuuluvaa työntekijää suojellaan koronavirukselta?

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ryhmät, jotka ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ryhmiin luetaan ikääntyneiden lisäksi henkilöt, joilla on sellainen vakava perussairaus, joka merkittävästi huonontaa keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

    Työnantajan on koronavirusepidemian aikana arvioitava, onko työntekijän tai viranhaltijan riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna.

    Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus. Jos tartuntariskin arvioidaan olevan merkittävästi kohonnut, on työnantajan ryhdyttävä työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Työnantajan on tarvittaessa käytettävä riskien arvioinnissa apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

    Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työpaikoille ohjeet siitä, miten koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille alttiiden riskit arvioidaan.

    Jos henkilöllä on todettu olevan korkea riski saada vakava koronavirusinfektio, työnantajan on yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioitava, kuinka työntekijä tai viranhaltija voi työskennellä turvallisesti.

    Ensisijaisesti työskentely pyritään järjestämään niin, että lähikontakteja voidaan välttää (esimerkiksi työtapojen muuttaminen).

    Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat mahdollisuuksien mukaan sopia etätyön tekemisestä. Jos etätyö ei ole mahdollista, työnantajan on arvioitava, onko työskentely suojavarusteiden avulla mahdollista. Työnantaja voi myös järjestellä työtehtäviä niin, että kontaktien välttäminen on mahdollista. Lisäksi työntekijälle tai viranhaltijalle voidaan järjestää koulutusta.

    Muualla verkossa


    Kysymys on julkaistu 18.3.2020 ja siihen annettua vastausta on päivitetty 27.3.2020, 6.4.2020, 9.4.2020 ja 23.9.2021.

    UKK
    KVTES

    Pitääkö työnantajan maksaa palkkaa työntekijälle, joka ei voi tehdä omaa työtään koronavirusepidemian aikana, koska hän kuuluu riskiryhmään?

    Jos henkilö kuuluu sairautensa vuoksi riskiryhmään ja sairastumisen koronavirustautiin arvioidaan voivan aiheuttaa vakavan uhan hänen terveydelleen, häntä ei tule sijoittaa sellaisiin tehtäviin, joihin liittyy suuri altistumisriski.

    Työnantaja voi edellyttää työterveyshuollon lausuntoa työntekijän sopivuudesta työhönsä koronaepidemian aikana. Työterveyslaitoksen työterveyshuolloille antamien ohjeiden mukaan työhönsopivuuslausuntoon kirjataan tällaisessa tapauksessa "rajoituksin sopiva" sekä määräaika. Lisätietoja kohtaan kirjataan rajoitukset ja suositukset (esimerkiksi se, että tartuntavaaran välttämiseksi suositellaan etätöitä tai sijoittamista tehtäviin, joissa ei ole lähikontaktia muihin ihmisiin).

    Jos riskiryhmään kuuluvan työntekijän työskentely normaaleissa työtehtävissään ei ole edes suojavarustein mahdollista, työnantaja voi järjestellä työntekijän nykyisiä tehtäviä direktio-oikeutensa mahdollistamissa rajoissa. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa työsopimuksesta poikkeavista tehtävistä.

    KVTES:n I luvun 10 §:n nojalla työnantaja voi yksipuolisestikin tilapäisesti siirtää työntekijän tämän työsopimuksesta poikkeaviin tehtäviin enintään 8 viikon ajaksi. Tehtävien pitää kuitenkin olla työntekijälle sopivia tämän koulutus ja työkokemus huomioon ottaen. Tilapäisen siirron aikana työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan hänen oma tehtäväkohtainen palkkansa KVTES:n II luvun 10 §:n mukaisesti.

    Viranhaltijan kohdalla kyseeseen voi tulla virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen viranhaltijalain 23 §:n mukaisesti tai toiseen virkasuhteeseen siirtäminen viranhaltijalain 24 §:n mukaisesti.

    Mikäli palkansaaja on lääkärintodistuksen mukaan sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi työkyvytön omaan työhönsä, hänelle maksetaan sairausajan palkkaa KVTES:n V luvun määräysten mukaan. Lääkärin arvioitavaksi jää, milloin hän kirjoittaa työkyvyttömyystodistuksen.

    Mikäli työnantaja ei voi järjestellä tai muuttaa työntekijän tehtäviä eikä työntekijällä ole osoittaa lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä työntekoon, voidaan työntekijälle osoittaa myös koulutusta. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa lomien tai muiden vapaiden pitämisestä.

    Jos mikään näistä vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, työnantajan on työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteensa vuoksi vapautettava työntekijä työntekovelvoitteesta. Se, maksetaanko työstävapautusajalta palkkaa, riippuu siitä, katsotaanko työnteon esteen johtuvan pääosin työnantajasta vai työntekijästä. Viime kädessä palkanmaksua koskevat riidat ratkaistaan tuomioistuimessa. KT:lla ei ole tiedossaan asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä.


    Vastaus on julkaistu 14.4.2020 ja sitä on päivitetty 23.9.2021.

    UKK
    KVTES

    Voiko työntekijä kieltäytyä asiakastyöstä, jos hänellä ei ole mahdollisuutta riittävään ja asianmukaiseen suojautumiseen?

    Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on noudatettava määräyksiä ja ohjeita, joita työnantaja on toimivaltansa mukaisesti antanut. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää, turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

    Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

    Työntekijän on viipymättä ilmoitettava ensisijaisesti työnantajalleen, ja myös tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle, jos hän havaitsee työssään seikan, esimerkiksi suojautumisvarusteiden puuttumisen, joka voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

    Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

    Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työstä pidättäytyminen ei saa kuitenkaan rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä.

    Vaarallisesta työstä pidättäytymisen aikana työntekijä on velvollinen tekemään muuta työsopimuksen mukaista työtä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

    Jos työnantaja arvioi, että työstä pidättäytyminen on ollut perusteetonta, työntekijään voi kohdistua työoikeudellisia seuraamuksia, kuten varoitus tai irtisanominen.

    Aluehallintovirasto on antanut vastauksen kysymykseen siitä, voiko työntekijä kieltäytyä asiakaspalvelutyöstä, jos työnantaja ei hanki koronalta suojaavia henkilönsuojaimia.

    Työsuojeluun liittyviä ohjeita muualla verkossa


    Vastaus on julkaistu 14.4.2020 ja sitä on päivitetty 23.9.2021.

    UKK
    KVTES

    Voiko työnantaja sallia kasvomaskin käyttämisen työpaikalla tai työtehtävissä, vaikka työnantaja ei sitä edellyttäisikään?

    Työnantaja voi direktio-oikeutensa perusteella määritellä, miten ja millaisilla varusteilla työtä tehdään.

    Työnantajaa ei toisaalta edellytetä rajoittamaan hengityssuojainten käyttöä, mikäli työntekijä tai viranhaltija sellaista haluaa käyttää.

    Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Käytettäessä kasvomaskeja on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa maskin oikeaan pukemiseen, sen hävittämiseen sekä tehostettuun käsihygieniaan.


    Vastaus on julkaistu 23.9.2021 ja sitä on päivitetty 23.9.2021.

    UKK
    KVTES

    Missä tilanteissa työnantajan on hankittava työntekijälle ja/tai viranhaltijalle kasvosuojain?

    Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden ja viranhaltijoiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (työturvallisuuslaki 8 §). Työpaikoilla työnantajan velvollisuus on riskien arvioinnin perusteella arvioida, tarvitseeko työntekijöiden ja viranhaltijoiden käyttää suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja (ks. työturvallisuuslaki 15 §).

    Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan työntekijöiden ja viranhaltijoiden turvallisuuden varmistamiseksi on ensisijaisesti käytettävä teknisiä toimia ja työjärjestelyjä.

    Työnantajan on tehtävä riskien arviointi ja pidettävä se ajan tasalla. Jos hengityksensuojainten tai kasvomaskin käyttöön päädytään riskien arvioinnin pohjalta, pitää työnantajan hankkia suojaimet ja maskit sekä ohjata ja valvoa niiden käyttämistä.

    Työterveyslaitoksen mukaan työnantajan on otettava huomioon hengityssuojaimen tai kasvomaskin käyttöä mahdollisesti rajoittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Työympäristön korkea lämpötila sekä muun muassa iän tuomat fysiologiset muutokset, hengitystie-, sydän- ja verenkiertosairaudet saattavat vaikeuttaa kasvomaskien ja hengityksensuojainten käyttöä. Työterveyshuolto voi tarvittaessa selvittää terveystarkastuksella, voiko työntekijältä edellyttää suojainten tai kasvomaskin käyttöä, ja auttaa työnantajaa sopivan suojaimen valinnassa.

    Työntekijällä ja viranhaltijalla on puolestaan velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita annettujen ohjeiden mukaisesti, jollei työntekijällä tai viranhaltijalla ole terveydellistä estettä hengityssuojaimen tai maskin käyttöön.

    Jos työnantaja pitää kasvomaskien tai hengityksensuojainten käyttöä tarpeellisena työssä, kertakäyttöiset kasvomaskit suositellaan laittamaan käytön jälkeen sekajätteisiin. Useaan kertaan käytettävillä kasvomaskeilla on oltava työpaikalla paikka, josta ne menevät pesuun.

    Riskinarviota tehdessä ja kasvomaskin käyttöä harkitessa työnantajan kannattaa seurata myös alueellisista tautitilannetta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta sekä alueellisten viranomaisten tiedotteita.


    Vastaus on julkaistu 21.8.2020 ja sitä on täydennetty 28.9.2020, 26.10.2020 ja 23.9.2021.

    UKK
    KVTES
    OVTES
    LS
    TS
    TTES
    Näyttelijät
    Muusikot
    SOTE-sopimus

    Voiko työnantaja edellyttää työntekijältä tai viranhaltijalta koronarokotusta?

    Koronavirusrokote on tartuntatautilain 45 §:n tarkoittama vapaaehtoinen rokote. Valtioneuvosto onkin tartuntatautilain 54 §:n nojalla 23.12.2020 antanut valtioneuvoston asetuksen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista 22.12.2020/1105. Asetuksessa säädetään muun muassa rokotusjärjestyksestä.

    Koska koronarokote on vapaaehtoinen rokote, työnantaja ei voi edellyttää työntekijältä tai viranhaltijalta koronarokotteen ottamista. 

    Kunta-alan työmarkkinaosapuolet kannustavat kuntasektorin henkilöstöä ottamaan koronarokotuksen mahdollisimman laajasti suojaksi koronatautia ja sen muunnoksia vastaan. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt kannustavat yhteisessä kannanotossaan työpaikkoja keskustelemaan yhteistoiminnassa rokottautumisen merkityksestä osana työpaikan riskien arviointia ja terveysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan koronarokotus on tehokkain suojautumiskeino työntekijöiden, asiakkaiden ja väestön suojeluun. Osapuolet pitävät tärkeänä, että mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä ottaa koronarokotteen ja edistää näin kattavan rokotesuojan toteutumista.

    Katso myös KT:n vastaukset seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin:

    UKK
    KVTES
    OVTES
    LS
    TS
    TTES
    Näyttelijät
    Muusikot
    SOTE-sopimus

    Voiko työnantaja kysyä, onko työntekijä tai viranhaltija ottanut koronarokotteen?

    Koronavirusrokote on tartuntatautilain 45 §:n tarkoittama vapaaehtoinen rokote. Valtioneuvosto onkin tartuntatautilain 54 §:n nojalla 23.12.2020 antanut valtioneuvoston asetuksen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista (22.12.2020/1105). Asetuksessa säädetään muun muassa rokotusjärjestyksestä.

    Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Kyseisen säännöksen 2 momentin mukaan tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.

    Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa erikseen säädetään.

    Työnantajan tulee muistaa, että terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 5 § 2 momentti).

    Tietosuojavaltuutettu on verkkosivuillaan ottanut kantaa kysymykseen siitä, voiko työnantaja käsitellä työntekijöiden koronarokotetietoja. Tietosuojavaltuutetun verkkosivuilla vastataan kysymykseen seuraavasti:

    "Terveystiedot kuuluvat tietosuoja-asetuksessa määriteltyihin erityisiin henkilötietoryhmiin. Työntekijän terveydentilatietojen käsittelyn tulee olla työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellista. Työnantajan tulee huolellisesti harkita tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos se on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Terveydentilatietojen käsittely on sallittua myös, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa, että hänen työkykyisyyttään selvitetään terveydentilatietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja sellaisissa tilanteissa, joista erikseen säädetään muualla laissa."

    •  Vastaus kysymykseen "Voiko työnantaja käsitellä työntekijöiden koronarokotetietoja?" tietosuojavaltuutetun sivuilla >

    Työsuojeluhallinnon verkkosivujen mukaan

    "COVID-19-pandemian aikana työnantaja voi käsitellä tietoa työntekijän ottamasta koronarokotuksesta työelämän tietosuojalain 3 §:n tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti, jos tieto on tarpeellinen työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien tai työtehtävien erityisluonteen vuoksi. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi riskiryhmien kanssa työskentelevien työntekijöiden kohdalla.  On hyvä huomata, että tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella. Tieto rokottamisesta tulee kerätä työntekijältä itseltään tai hänen luvallaan ulkopuoliselta toimijalta. Työterveyshuolto voi myös antaa tilastollista tietoa työntekijöiden rokotuskattavuudesta työpaikalla."

    Täyden rokotussarjan antama suoja on erinomainen. Koronarokotteet estävät myös virusinfektiota, viruksen erittymistä sekä tarttumista ihmisestä toiseen. Esimerkiksi sellaisissa yksiköissä, joissa hoidetaan lääketieteelliseen riskinarvioon perustuen vakavalle koronavirustaudille alttiita riskihenkilöitä, on henkilöstön mahdollisimman korkea rokotekattavuus merkittävä asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävä tekijä. Tällaisessa tilanteessa tieto työntekijän rokotussuojasta voi olla tarpeellinen työtehtävän erityisluonteen vuoksi.

    Lisäksi julkisuudessa liikkuu erilaisia arvioita siitä, voiko työnantaja tiedustella sitä, onko työntekijä tai viranhaltija ottanut koronarokotteen.

    Rokotustiedot ovat yksityisyyden suojaan kuuluvia terveydentilaa koskevia henkilötietoja. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän/viranhaltijan rokotussuojaa koskevia tietoja vain työntekijän/viranhaltijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain, työterveyshuoltolain, EU:n tietosuoja-asetuksen sekä tietosuojalain mukaisesti.

    Työnantaja ei saa käsitellä työntekijän rokotustietoja ilman työntekijän lupaa. Tietoja ei myöskään saa käsitellä työpaikalla julkisesti.

    KT:n näkemyksen mukaan sellainen työnantajan edustaja, joka saa yksityisyydensuojasta työelämässä annetun lain 5 §:n mukaan käsitellä työntekijän/viranhaltijan terveystietoja, voi keskustella työntekijän/viranhaltijan kanssa suullisesti siitä, onko kyseinen henkilö ottanut koronarokotteen. KT:n käsityksen mukaan rokotetietoa ei saa millään lailla muuttaa kirjalliseen muotoon.

    KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhteisessä kannanotossaan kannustaneet työpaikkoja keskustelemaan yhteistoiminnassa rokottautumisen merkityksestä osana työpaikan riskien arviointia ja terveysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.

    Huomioiden myös tietosuojavaltuutetun kannan työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota koronarokotetiedon tarpeellisuuteen (esimerkiksi työtehtävän erityisluonteen vuoksi) harkitessaan koronarokotetiedon kysymistä työntekijältä/viranhaltijalta.

    Työnantaja ei voi edellyttää, että työntekijä tai viranhaltija luovuttaa työnantajalle rokotetietojaan vaan tietojen antaminen on vapaaehtoista. KT:n käsityksen mukaan työnantaja voi kysyä rokotetietoa vain työntekijältä tai viranhaltijalta itseltään. Jos työntekijä tai viranhaltija on antanut tiedon rokotuksestaan työnantajalle, työnantajan täytyy käsitellä tietoa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaisesti.

    Jos työntekijä tai viranhaltija ei anna työnantajalle tietoa rokottautumisesta, KT:n näkemyksen mukaan siitä ei saa aiheutua työntekijälle/viranhaltijalle seuraamuksia. Työntekijältä/viranhaltijalta ei tule myöskään tiedustella hänen perusteluitaan tai näkemyksiään koronarokotteen ottamiseen/ottamattomuuteen liittyen.

    Asia on tulkinnanvarainen eikä KT:lla ole tiedossaan asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä. Kyse on lainsäädännön soveltamista, josta työnantaja tekee itse päätöksen. Työnantaja kantaa itse vastuun tekemästään laintulkinnasta.

    UKK
    KVTES

    Alueemme koronarajoitusten vuoksi joudumme sulkemaan toimintojamme. Mitä toimenpiteitä työnantaja voi tehdä henkilöstöä koskien?

    Jos työnantaja esimerkiksi joutuu sulkemaan toimintoja tai tekemään muita palvelutuotantoon ja henkilöstöön liittyviä järjestelyjä alueen koronatilanteen heikentymisen vuoksi, työnantaja voi tilanteeseensa ja arvioonsa perustuen ryhtyä esimerkiksi seuraaviin toimenpiteisiin:

    Etätyö

    Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä antaneet valtakunnallisen etätyösuosituksen (pdf) 23.10.2020.Suosituksen voimassaoloa on 17.6.2021 jatkettu kesän yli. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja valtiovarainministeriön (VM) mukaan etätyösuositusta on perusteltua jatkaa kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla.

    KT suosittelee hyödyntämään etätyötä laajasti sellaisissa tehtävissä, joissa se on mahdollista. Ennen etätyöhön siirtymistä organisaation sisällä tulisi keskustella etätyötä koskevista käytännöistä ja periaatteista. Etätyötä koskevat ohjeet ja käytännöt on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.

    Lisätietoa hyvistä käytännöistä löytyy KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhdessä kokoamasta etätyöraportista, joka on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 4/2020. Se on laadittu kuntaorganisaatioiden tueksi, kun nämä linjaavat ja miettivät etätöiden hyödyntämistä.

    Työnantajan on hyvä huomioida, että etätyöstä on sovittava työntekijän ja viranhaltijan kanssa. Ennen etätyön aloittamista osapuolilla on hyvä olla yhteinen käsitys siitä, mitä etätyöskentely tarkoittaa: esimerkiksi mitä tehdään ja missä sekä kuinka työaikaa seurataan. Työnantajan on lisäksi hyvä varmistua siitä, ettei työntekijän työntekopiste tai pysyväisluonteinen toimipaikka etätyön myötä muutu.

    Työtehtävien järjestelyt ja tilapäinen siirto muihin työtehtäviin

    Työnantaja voi järjestellä työntekijän nykyisiä tehtäviä direktio-oikeutensa mahdollistamissa rajoissa. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa työsopimuksesta poikkeavista tehtävistä.

    Jos työnantaja joutuu sulkemaan toimintojaan tilapäisesti mutta tarvitsee työvoimaa muualla, se voi siirtää työntekijöitään määräaikaisesti muihin työtehtäviin KVTES:n I luvun 10 § 1 momentin nojalla. Ensisijaisesti siirrosta kuitenkin pyritään sopimaan työntekijän kanssa.

    KVTES:n 10 § 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

    Työntekijä voidaan siirtää pidemmäksi ajaksi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä, vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste (KVTES:n I luku 10 § 2 momentti).

    Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä siirtäessään heitä muihin tehtäviin.

    Kunnallisen viranhaltijalain 23 §:n perusteella työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin direktio-oikeudensa perusteella, kun toiminnan uudelleenjärjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta, ennen kuin päätös tehdään.

    Myös viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen voi olla mahdollista, mikäli kunnallisen viranhaltijalain 24 §:n edellytykset täyttyvät.

    Sekä työntekijöitä että viranhaltijoita koskevilla järjestelyillä voi olla vaikutusta palkkaukseen. Mikäli tehtävät muuttuvat olennaisesti, myös palkkausta muutetaan sopimusmääräysten mukaisesti, (ks. KVTES II luku 10 §).

    Lue vastaukset myös seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin

    Koulutus

    Jos työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle tai viranhaltijalle työtä toimipisteiden sulkemisesta vuoksi, työnantaja voi mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan järjestää työntekijälle tai viranhaltijalle työnantajan tarpeen mukaista koulutusta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta koulutuksen tarjoamiseen pois lukien esimerkiksi lomauttamiseen ja irtisanomiseen liittyvät tilanteet.

    Vuosilomista ja muista vapaista sopiminen

    Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti. Työnantaja voi sopia työntekijän tai viranhaltijan kanssa lomien tai muiden vapaiden pitämisestä KVTES:n  IV luvun 8 §:n mukaisesti.

    Lomautus

    Mahdollisesti tehtävät toimenpiteet voivat johtaa siihen, että työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä tilapäisesti vähentyvät. Tällöin voidaan joutua pohtimaan lomauttamista.

    KVTES:n VIII luvun 1 §:n mukaan viranhaltijan ja työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Lomautusperusteet on määritelty viranhaltijoita koskien kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 30 §:ssä ja työntekijöiden osalta työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä.  Työnantajan on hyvä huomioida, että KVTES:ssa on sovittu lainsäädäntöä pidemmästä kuukauden (1 kk) lomautusilmoitusajasta (KVTES VIII luku 2 §).

    Ennen lomautuspäätöksen tekemistä tulee käydä yhteistoimintamenettely.

    Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentti

    Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.

    Kyseessä on poikkeussäännös, jota tulee tulkita ja soveltaa suppeasti. Työnantajan on aina pystyttävä arvioimaan paikallinen tilanne ja perustelemaan paikallisella tasolla poikkeussäännöksen soveltamisedellytysten olemassaolo.

    Jos toimipisteiden sulkeminen johtuu työnantajan omasta päätöksestä, KT:n tulkinnan mukaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momenttia ei todennäköisesti voitaisi soveltaa. KT:n näkemyksen mukaan kyse ei tällöin ole työnantajasta tai työntekijästä riippumattomasta syystä. Sen sijaan, jos toimipisteiden sulkeminen perustuu esimerkiksi Aluehallintoviraston päätökseen, työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentti voi mahdollisesti tulla sovellettavaksi.

    KT:n tiedossa ei ole asiaan liittyvää oikeuskäytäntöä.


    Sivu on julkaistu 3.12.2020, ja sitä on päivitetty 1.2.2021 ja 4.8.2021.

    UKK
    KVTES

    Työntekijä on määrätty viranomaisen päätöksellä tartuntatautilain 60 §:n mukaiseen karanteeniin. Saako työnantaja teettää työntekijällä työtä karanteenin aikana?

    Tartuntatautilain (1227/2016) 60 §:n 1 momentin mukaan jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäillään altistuneen yleisvaaralliselle tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillylle tartuntataudille.

    Työntekijän ja/tai viranhaltijan on ilmoitettava karanteenista työnantajalleen. Hän ei saa mennä työpaikalle viranomaisen määräämän karanteenin aikana.

    Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia etätyöstä työntekijän ja/tai viranhaltijan kanssa karanteenin ajaksi. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle ja/tai viranhaltijalle palkan.

    Jos etätöiden tekeminen ei ole karanteeniaikana mahdollista, kyseessä on työntekijän ja/tai viranhaltijan luvallinen poissaolo, jonka ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos henkilö on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin eikä hän työskentele karanteenin aikana, hänellä on oikeus hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa (ks. tartuntatautilain 82 §).


    Vastaus on julkaistu 21.8.2020 ja sitä on päivitetty 4.8.2021.

    UKK
    KVTES

    Voidaanko määräaikaisessa työsuhteessa olevan kanssa sopia lomauttamisesta?

    Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

    Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia kantoja siihen, voidaanko määräaikaisen työntekijän kanssa sopia lomauttamisesta.


    Esimerkkejä oikeuskirjallisuudesta koskien lomauttamisesta sopimista määräaikaisen kanssa


    Sellainen määräaikainen työntekijä, jonka työsopimuksessa on molemminpuolinen irtisanomisehto, voidaan lomauttaa irtisanomisen vaihtoehtona, kun työ on työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla pysyvästi ja olennaisesti vähentynyt (ei siis vain tilapäisesti).


    Työsopimuksen molemminpuolista irtisanomisehtoa ja määräaikaisen lomauttamista koskeva oikeustapaus

    Tapauksessa KKO 2006:4 määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden työsopimuksissa oli ehto, jonka mukaan sopimus oli molemmin puolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kyseistä ehtoa ei pidetty kiellettynä. Työnantajalla ei kuitenkaan ollut tällaistenkaan määräaikaisten sopimusten perusteella oikeutta lomauttaa työntekijöitä työn tilapäisen vähentymisen perusteella.


    Edellä mainitun perusteella KT arvioi, että kunnat eivät voi sopia määräaikaisen työntekijän kanssa lomautuksesta koronavirusepidemian vuoksi. Määräaikainen voidaan lomauttaa vain työsopimuslaissa (ja kunnallisessa viranhaltijalaissa) erikseen mainituilla perusteilla. Viime kädessä arvion tekee työnantaja. 


    Vastaus on julkaistu 27.4.2020 ja sitä on päivitetty 4.8.2021.

    UKK
    KVTES

    Kunnalla on tarve siirtää omaa henkilöstöään kuntavaalien 2021 vaalitoimitsijoiksi. Voiko kunta tehdä siirron ilman työntekijän suostumusta vallitseva koronatilanne huomioiden?

    KT suosittelee, että ensisijaisesti työntekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa sovitaan toimimisesta kuntavaalien vaalitoimitsijoina.

    Tarvittaessa työnantaja voi soveltaa työntekijöiden kohdalla KVTES:n I luvun 10 §:ää. KVTES:n I luvun 10 §:n 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

    Työnantajan on hyvä huomioida, että määräystä voidaan soveltaa vain työntekijöihin ja siirrossa tulee huomioida vaatimus työntekijän koulutuksen ja työkokemuksen huomioimisesta. KT:n arvion mukaan vaalitoimitsijoiksi voidaan tarvittaessa siirtää esimerkiksi hallinnon tehtävissä työskenteleviä työntekijöitä. Huomioitavaa on, että työntekijän kanssa on voitu työsopimuksellakin sopia siitä, että hän on tarvittaessa käytettävissä myös muihin tehtäviin.

    Viranhaltijalain 23 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Vaalien organisointia voidaan mahdollisesti pitää tällaisena muuna perusteltuna syynä, jos vaalitoimitsijoita ei muutoin ole riittävästi saatavilla.

    Vaalitoimitsijan tehtävistä sovittaessa tai niihin määrättäessä on muistettava, että häneen sovelletaan myös vaalitoimitsijan tehtävissä ko. tehtävässä sovellettavaa virka- ja työehtosopimusta. Näin toimitaan esimerkiksi työaikamääräysten osalta. Työvuoroluettelo tulee antaa tiedoksi sopimusmääräyksiä noudattaen, työvuoroluettelon muuttaminen edellyttää suostumusta tai perusteltua syytä ja säännöllinen työaika määräytyy sopimusten mukaisesti. Ylityön tekeminen siten edellyttää ylityösuostumusta, ja muutoinkin työaikakorvausten maksamisessa on noudatettava sopimusmääräyksiä.

    Oikeusministeriö on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa valmistellut ohjeet kuntavaaleihin varautumiseen koronaepidemian aikana. Ohjeistuksen mukaan ennakkoäänestystä hoitavia vaalitoimitsijoita tulee suojata muun muassa läpinäkyvällä muoviseinäkkeellä. Lisäksi ohjeistuksen mukaan vaalitoimitsijoiden tulee käyttää maskia, jos se ei kohtuuttomasti vaikeuta hengitystä. Jos maskin käyttö ei ole mahdollista, tulee käyttää visiiriä. Oikeusministeriö on laatinut omat erilliset ohjeet kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille.

    Työnantajan tulee tutustua oikeusministeriön ja THL:n ohjeistukseen vaalien turvallista järjestämistä.

    Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta vallitsevassa koronatilanteessa myös silloin, kun he työskentelevät vaalitoimitsijoina. Työnantajan tulee riskien arvioinnin perusteella arvioida, tarvitseeko työntekijöiden käyttää työtehtävissään suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja (ks. työturvallisuuslaki 15 §). Työnantajan on tarvittaessa hyödynnettävätyöterveyshuollon asiantuntemusta riskien arvioinnissa. Työnantajan pitää toimenpiteissään huomioida myös toimenpiteiden kohteena olevan työntekijän tai viranhaltijan mahdolliset terveydelliset esteet vaalitoimitsijana työskentelyyn. Myös koronarokotteet, niiden saatavuus ja mahdollinen kohdennus vaalitoimitsijoihin, voivat vaikuttaa tilanteen arvioimiseen.

    Työnantajan tulee perehdyttää työntekijät turvallisuusohjeisiin sekä ohjata ja valvoa turvallisuusohjeiden ja -käytäntöjen noudattamista.

    Muita ohjeita kuntavaaliesta ja työturvallisuudesta koronapandemian aikana

    UKK
    KVTES

    Työntekijälle on annettu 1.10. lomautusilmoitus, jonka mukaan hänet lomautetaan 16.11.–30.11. Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri päättää työntekijän tartuntatautilain 63 §:n perustuvasta eristämisestä ajalle 16.11.–26.11. Miten toimitaan?

    Tartuntatautilain 63 §:n 1 momentin mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteinen, tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön eristämisestä terveydenhuollon toimintayksikköön enintään kahden kuukaudeksi. Eristämispäätöksen voi tehdä, jos henkilö on sairastunut tai hänen voidaan perustelluin syin epäillä sairastuneen yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin ja taudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä leviämistä voida estää muilla toimenpiteillä.

    Päätöksen tehneen lääkärin on annettava eristettävälle henkilölle ja häntä hoitaville työntekijöille tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömät ohjeet.

    Viranhaltijalla ja/tai työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n ja 63 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on KVTES:n V luvun 2 §:n 8 momentin mukaan oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin 2 §:ssä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Palkkaan sovelletaan 4 §:n määräyksiä.

    Työnantajan on hyvä ottaa huomioon KVTES:n V luvun 2 §:n 8 momentin soveltamisohje:

    "Tämän momentin mukainen palkallinen poissaoloaika vähentää 2 §:n 1 momentin mukaisia palkallisen sairausloman enimmäismääriä."

    Kunnallisen esimiehen työsuhdeoppaan (2021, s. 55) ja Kunnallisen esimiehen virkasuhdeoppaan (2021, s .76–77) mukaan lomautuksen ja työ- tai virkavapaan osuessa samaan aikaan työntekijän tai viranhaltijan "työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensimmäisenä." Lomautustilanteessa ratkaisevaa on lomautusilmoituksen tiedoksiantamishetki.

    Työntekijälle on annettu lomautusilmoitus 1.10. eli ennen tartuntatautilain 63 §:n päätöksen ajankohtaa. KT:n näkemyksen mukaan tässä esimerkkitapauksessa työntekijän poissaolon katsotaan myös tartuntatautilain 63 §:n mukaisen eristämispäätöksen ajalta perustuvan lomautukseen.

    Työntekijät ja viranhaltijat voivat tiedustella työttömyyskassastaan tai Kelasta sitä, miten lomautus ja tartuntatautilain 60 §:n mukainen karanteeni vaikuttavat heidän työttömyysturvaansa tai tartuntatautipäivärahaansa.

    KT:lla ei ole tiedossaan oikeuskäytäntöä, jossa olisi käsitelty lomautuksen ja eristämispäätöksen sijoittumista samalle ajanjaksolle. Työnantaja viime kädessä vastaa tekemästään päätöksestä.


    Vastaus on julkaistu 12.11.2020 ja sitä on päivitetty 4.8.2021.