På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kuntatyönantajien tueksi.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Kertyykö tartuntatautilain 48 a §:n mukaiselta palkanmaksun keskeytyksen ajalta vuosilomaa?

Ei kerry.

Kyse ei ole muusta työ- tai virkavapaasta, joten KVTES:n IV luvun 4 §:n 9 kohtaa ei sovelleta.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Tuleeko työntekijälle antaa vuosilomaa lomakaudella 2.5.2022–30.9.2022?

Työntekijälle tai viranhaltijalle tulee antaa vuosiloma KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 8 §:n mukaisesti.

Palkanmaksun keskeytys keskeytetään vuosiloman ajaksi ja vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka.

Jos työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole vuosiloman päättyessä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole tarjota hänelle muuta työtä (ks. tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentti), työntekijä tai viranhaltija palaa palkanmaksun keskeytykselle vuosiloman jälkeen.

 

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Työntekijälle määrätään vuosiloma kesälomakaudelle KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti palkanmaksun keskeytyksen ajalle. Työntekijän palkanmaksun keskeytys jatkuu vuosiloman jälkeen. Tuleeko työntekijälle maksaa lomaraha?

KVTES:n IV luvun 18 § 3 momentin mukaan lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija tai työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten virantoimituksesta tai työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä.

Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos

  • viranhaltija tai työntekijä jättää ei noudata irtisanomisaikaa noudattamatta
  • viranhaltija on pantu viralta
  • viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta
  • palvelussuhde puretaan tai työsuhde purkautuu.

Työntekijällä on pätevä syy olla pois töistä, kun hänellä ei omaa ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa ja työnantaja on tästä syystä keskeyttänyt palkanmaksun. Tällaisessa tapauksessa KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momenttia ei sovelleta. Työntekijälle tulee maksaa lomaraha KVTES:n mukaisesti.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työnantaja on keskeyttänyt työntekijän palkanmaksun tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Työnantaja ja työntekijä sopivat vuosilomasta ajalle 21.2.–27.2.2022. Työntekijä sairastuu ja toimittaa työnantajalle todistuksen työkyvyttömyydestä ajalle 22.2.–24.2.2022. Miten tilanteessa tulee toimia?

Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, noudatetaan KVTES:n IV luvun 11 §:n määräystä sekä KVTES:n V luvun sairauslomaa koskevia määräyksiä (KVTES V luku 1 § ja 2 §).

KVTES:n IV luvun 11 §:n 1 momentin mukaan, jos viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua.

Jos työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella ja hänelle on myönnetty palkanmaksun keskeytyksen ajalle vuosilomaa, ja jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, hän voi pyytää vuosilomansa siirtoa. Jos vuosiloma siirretään, työntekijä palaa palkanmaksun keskeytykselle eikä hänelle makseta sairausloman ajalta palkkaa. Työkyvyttömyyden aikainen vuosiloma siirretään myöhäisempään ajankohtaan.

KVTES:n IV luvun 11 § 2 momentin mukaan työnantajan pyynnöstä viranhaltija ja työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai työnantajan harkinnan mukaan osoittamaan työkyvyttömyytensä muulla luotettavalla tavalla (terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus).

KVTES:n IV luvun 11 § 3 momentin mukaan edellä 1 momentin perusteella siirretyt kesälomaan kuuluvat vuosilomapäivät annetaan lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos siirretyn loman antaminen ei ole mahdollista edellä sanotun mukaisesti, niin siirretty loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, ellei työnantajan ja viranhaltijan tai työntekijän kesken sovita loman antamisesta tätä ennen. Loma annetaan kuitenkin viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jääneestä lomasta maksetaan lomakorvaus 16 §:n mukaan.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työnantaja on keskeyttänyt työntekijän palkanmaksun tartuntatautilain 48 a §:n perusteella. Työntekijä hakee vuosilomaa palkanmaksun keskeytyksen ajalle. Kuinka tilanteessa tulee toimia?

Työnantajan tulee noudattaa myös mahdollisen tartuntatautilain 48 a §:ään perustuvan palkanmaksun keskeytyksen aikana KVTES:n vuosilomaa koskevia määräyksiä. Työnantajan on hyvä huomioida, että määräyksiä tulee noudattaa (esimerkiksi vuosiloma vahvistaa) myös silloin, jos palkanmaksu on ollut keskeytyneenä jo pidemmän aikaa.

Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan KVTES:n IV luvun 7 §:n perusteella ja ehdoin.

Työnantaja ja työtekijä voivat sopia vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 8 §:n edellytysten mukaisesti.

Työnantajan tulee antaa työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi. Katso KVTES:n IV luku 9 §:

"Työnantajan on selvitettävä viranhaltijoille/työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä viranhaltijalle/työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden/viranhaltijoiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa."

Työnantajan on hyvä muistaa myös KVTES:n IV luvun 10 §:

“Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä viranhaltijalle/työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista."

Palkanmaksun keskeytys keskeytetään vuosiloman ajaksi ja vuosiloman ajalta maksetaan KVTES:n IV luvun määräysten mukainen vuosilomapalkka.

Esimerkki 1:

Työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella niin, että palkanmaksu on keskeytettynä myös lomakauden aikana (2.5.–30.9.). Työnantaja keskeyttää palkanmaksun keskeytyksen ja määrää työntekijän KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti vuosilomalle 4.5.–1.6.2022. Työnantaja ilmoittaa asiasta työntekijälle kuukautta ennen vuosiloman alkamista KVTES:n IV luvun 10 §:n mukaisesti. Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka. Palkanmaksun keskeytys jatkuu vuosiloman jälkeen, jos palkanmaksun keskeytyksen edellytykset täyttyvät.

Esimerkki 2:

Työnantaja ja työntekijä, jonka palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n perusteella, sopivat KVTES:n IV luvun 8 §:n mukaisesti, että työntekijä pitää lomakaudella ajalla 6.6.–19.6.2022 kymmenen vuosilomapäivää ja loput vuosilomasta pidetään työnantajan ja työntekijän sopimana myöhempänä ajankohtana 30.4.2023 mennessä.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työnantaja keskeyttää työntekijän palkanmaksun tartuntatautilain 48 a §:n perustella. Samana päivänä, kun palkanmaksun keskeytyksen tulisi alkaa, työntekijä toimittaa työnantajalle lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä. Maksetaanko työntekijälle sairausajan palkka?

Työoikeudessa on vakiintunut niin sanottu aikaprioriteettisääntö. Säännön mukaan työntekijän tai viranhaltijan poissaolo johtuu ensinnä alkaneesta syystä. Poissaolon vaikutuksia ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on tullut voimaan ensimmäisenä. Jos tämä poissaolon syy lakkaa, arvioidaan tilannetta jäljelle jäävän syyn perusteella.

Poissaoloperustetta arvioidaan työntekijä- ja viranhaltijakohtaisesti. Poissaolon ensisijaisuus ratkaistaan yleensä sen perusteella, mikä poissaolo on alkanut ensin. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä tai viranhaltija on jäänyt pois työstä.

Jos palkanmaksun keskeytys ja sairausloma alkavat samana päivänä, KT:n näkemyksen mukaan ratkaiseva merkitys voidaan antaa sille, onko palkanmaksun keskeytys ehtinyt alkaa ennen sairastumista. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä. Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa työntekijä sairastuu samana päivänä, kun palkanmaksun keskeytys alkaa. Jos palkanmaksun keskeytyksestä on ennen sairastumista ilmoitettu työntekijälle ja keskeytys on ehtinyt alkaa ennen sairastumista, palkanmaksun keskeytys toteutetaan ilmoitetusta ajankohdasta alkaen.

Jos kuitenkin sairastuminen ja palkanmaksun keskeytys ovat täysin yhtäaikaisia, tai jos sairastumisen tarkasta alkamishetkestä ei saada varmuutta, suosittelee KT noudattamaan tilanteessa yleistä työntekijän suojelun periaatetta. Tällaisessa tilanteessa tulisi valita työntekijälle edullisin vaihtoehto, eli palkanmaksun keskeytyksen sijasta sairausloma.

Sairausajan palkkaa maksetaan KVTES:n V luvun määräysten mukaisesti.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Isossa osassa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tartuntatautiviranomaiset eivät enää tee koronaan sairastuneille erityspäätöksiä. Kuinka työnantajien tulee sairastuneiden kohdalla toimia?

Monet alueet ovat päättäneet, että niiden tartuntatautiviranomaiset asettavat koronaan sairastuneita vain poikkeustapauksissa viralliseen tartuntatautilain 63 §:n mukaiseen eritykseen. Sen sijaan alueiden terveysviranomaiset ovat ohjeistaneet, että flunssaoireista kärsivän henkilön tulisi pysyä kotona, kunnes oireet ovat helpottaneet. Ylimääräisiä kontakteja tulisi välttää noin 5 vuorokautta oireiden alkamisesta.

Jos työntekijät eivät enää saa virallisia eristyspäätöksiä, työnantaja joutuu arvioimaan työstä poissaoloa työkyvyttömyyden kautta.

KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

KVTES:n V luvun 1 § 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.

Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Työntekijä on saanut koronan kotitestistä positiivisen tuloksen. Työntekijällä ei ole oireita. Kuinka työnantajan tulee tässä tilanteessa toimia?

KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

KVTES:n V luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. (sanajärjestys muutettu) Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.

Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.

Työnantajan tulee riskiarvioinnin perusteella arvioida, voiko työntekijä kotitestin positiivisesta tuloksesta huolimatta tulla työpaikalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksen mukaan koronapositiivisen tulisi pysyä kotona, kunnes hän on ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Työnantaja pystyy tarjoamaan ilman tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaa suojaa olevalle työntekijälle vain lyhyitä sijaisuuksia. Kuinka palkanmaksun osalta toimitaan?

Tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan, jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

SOTE-sopimuksen (ks. myös KVTES:n II luku 10 §) II luvun 10 §:n mukaan, jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

  1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
  2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
  3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
  4. toiseen virkaan siirtymishetki.

Työnantajan on hyvä huomioida, että jokainen muun työn tekemistä koskeva lyhytkin työjakso on itsenäinen tilanne Työnantajan ja työntekijän tulee sopia jokaisesta lyhyestä työstä erikseen.

SOTE-sopimuksen II luvun 10 §:ää voi soveltaa vasta, kun tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi. Lisäksi työskentelyn tulee jatkua yhtenäisesti kahdeksan viikkoa, jotta SOTE-sopimuksen II luvun 10 §:n 2 kohtaa voidaan soveltaa.

Näin ollen, jos työnantajalla on tarjota vain muutaman päivän mittaisia lyhyitä sijaisuuksia, kyseisiä sijaisuuksia ei voida huomioida aikana, joka laskettaisiin SOTE-sopimuksen II luvun 10 §:n 2 kohdan tarkoittamaan kahdeksan viikon ajanjaksoon. Jotta sijaisuus voitaisiin huomioida kahdeksan viikon laskennassa, sijaisuuden tulisi kestää vähintään kaksi viikkoa.

Esimerkki

Työnantaja tarjoaa ilman tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa olevalle työntekijälle muita työtehtäviä seuraavasti. Työntekijä ottaa tarjotut muut työtehtävät vastaan.

  • 1.2–4.2.2022
  • 7.2.–16.2.2022
  • 28.2–4.3.2022

Kyseisiä työjaksoja ei huomioida SOTE-sopimuksen II luvun 10 §:n 2 kohdan tarkoittaman kahdeksan viikon laskennassa. Työntekijä saa edellä mainituilta työpäiviltä normaalin palkkansa. Väliajat työntekijän palkanmaksu on keskeytetty tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin perusteella.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Pitääkö työnantajan edelleen pitää luetteloa työssään koronalle altistuneista työntekijöistä, kun tartunnan lähteitä on vaikea tunnistaa?

Sosiaali- ja terveysministeriön (13.1.2022) mukaan työsuojelua koskeva lainsäädäntö ei ole muuttunut ja koronan luokitus on edelleen pysynyt samana, eli periaatteessa ohjeet ovat samat kuin aikaisemminkin.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja myös työntekijöiden oikeusturvasta: jos työntekijä sairastuu työssä tapahtuneesta altistumisesta, se voidaan lukea ammattitaudiksi. Kun työpaikalla on kartoitettu altistumistilanteet ja altistuneet, on työterveyshuollon helppo myös jäljittää yksittäisenkin sairastuneen työntekijän työssä altistumista.

Työpaikoilla täytyy kuitenkin myös ottaa huomioon realiteetit ja miettiä, kuinka paljon on järkevää käyttää työpaikan resursseja altistuneiden selvittämiseen ja onko se ylipäätään mahdollista kaikissa tilanteissa.

Työsuojelun vastuualueet ovat ohjeistaneet selvittämään työpaikoilla tapahtuneita altistumisia työpaikan tilanteen ja resurssien mukaisesti.

Niissä tilanteissa, joissa tiedetään, että työpaikalla on ollut Covid-19-positiivinen henkilö joko asiakkaana tai työntekijänä, voidaan kartoittaa tälle henkilölle altistuneet.

Mahdollisuuksien mukaan voidaan myös arvioida, onko työntekijän tartunta peräisin työpaikalta. Tällä hetkellä tätä ei aina pystytä selvittämään.

Altistumista arvioidessa otetaan edelleen huomioon kaikki siihen vaikuttavat tekijät kuten kontaktin läheisyys ja/tai etäisyys ja kesto, mahdollisesti käytetyt suojaimet, tila, jossa on oleskeltu, sekä sen ilmanvaihto-olosuhteet jne.

Tutustu aiemmin annettuun vastaukseen usein kysyttyyn kysymykseen Milloin työnantajan on pidettävä luetteloa työtekijöistä, jotka ovat altistuneet työssään vaarallisille biologisille tekijöille (ml. korona) ja mitä tietoja luetteloon pitää kirjata? (1.11.2021).


Vastaus on julkaistu 25.1.2022 ja sitä on päivitetty 22.4.2022.

UKK
KVTES
OVTES
LS
TS
TTES
Näyttelijät
Muusikot
SOTE-sopimus

Miten työpaikoilla on suojattava henkilöstöä koronalle altistumiselta ja tartunnoilta?

THL:n yleinen maskisuositus poistui 14.4.2022, mutta se ei koske työpaikkoja ja työskentelytilanteita, joissa maskien käyttö perustuu työsuojeluun ja asiakasturvallisuuteen. Näistä vastaa työnantaja ja ohjeistaa Työterveyslaitos.

Koronalta suojautuminen

  1. Ota koronarokotukset. Ne suojaavat vakavalta taudilta.
  2. Jos sairastut, pysy kotona, kunnes olet terve. Tee tarvittaessa kotitesti.
  3. Muista hygienia: kädet, maski, turvaväli ja ilmanvaihto.

 Työpaikalla koronalta suojautuminen perustuu tehtyyn riskien arviointiin. Riskinarvioinnin pohjalta arvioidaan tarvittavat suojaustoimenpiteet ja käytettävät suojaimet.

Kriittisten toimintojen huomioiminen

Operatiivisen toiminnan varmistamiseksi kannattaa kiinnittää huomiota kriittisten toimintaprosessien turvaamiseen. Suojautumistoimenpiteinä voi harkita myös FFP2-suojainten käyttöä.

FFP2-hengityksensuojain suojaa käyttäjäänsä myös ilmavälitteisesti leviävää omikronia vastaan paremmin kuin kirurginen maski. Erityisesti rokottamattomien kannattaa harkita FFP2:n käyttöä. Hengityksensuojaimen pitää istua kasvoilla hyvin ja sitä pitää osata käyttää oikein.

Lisätietoja maskeista ja hengityksensuojaimista löytyy Työterveyslaitoksen Korona ja työ -verkkosivuilta.

FFP2-maskit ovat tehokkaampia vain oikein käytettynä (muun muassa Ylen 11.1.2022 lähetys). Maski tulee pukea tiiviisti, jotta suojaushyöty saavutetaan. Silloin myös sen kanssa työskentely (hengittäminen ja puhuminen) on huomattavasti työläämpää.

Jos FFP2-maskien käyttöä edellytetään, riskinarvioinnissa on otettava huomioon, miten ne tulee pukea ja käyttää oikeaoppisesti sekä huolehtia siitä, että ne asettuvat tiiviisti kasvoille. Myös maskien soveltuvuus käytettäväksi pitkäaikaisesti useita tunteja tai esimerkiksi puhetyössä tulee arvioida osana riskien arviointia.


Vastaus on julkaistu 25.1.2022 ja sitä on päivitetty 22.4.2022.

UKK
KVTES
OVTES
LS
SOTE-sopimus

Henkilöstöllämme on paljon sairauspoissaoloja. Koronaepidemian pahentumisen vuoksi julkisuudessa on esitetty, että terveydenhuollon kuormitusta tulisi välttää. Voiko työnantaja antaa työntekijän olla pois töistä omalla ilmoituksellaan?

Jokainen työnantaja harkitsee itse, minkälainen käytäntö on toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisin.

KVTES:n V luvun 1 §:n mukaisesti työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta estynyt hoitamasta virkaansa tai työtään.

Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää kestävässä tai, toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella, tätä pitemmässäkin työkyvyttömyydessä. Muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus.

Työnantaja voi paikallisesti omalla päätöksellään mahdollistaa työntekijän poissaolon lyhyissä sairaustapauksissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuen. Työnantajilla on mahdollisuus harkita omailmoituskäytännön pidentämistä koko sairausvakuutuslain omavastuuajan kattavaksi. Sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää (ns. omavastuuaika).

Jos sairausloman myöntämiskäytäntöä muutetaan esimerkiksi määräajaksi, on käytäntöä koskevaan päätökseen hyvä kirjata, että sairausloman myöntäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan aina vaatia hyväksyttävän lääkärintodistuksen koko sairausloman ajaksi KVTES:n V luvun 1 §:n mukaisesti. Sairauspoissaolo edellyttää aina työnantajan hyväksyntää.

Työnantaja voi harkita, onko mahdollista, ettei nykyisessä koronaepidemiatilanteessa työntekijältä tai viranhaltijalta edellytetä käyntiä terveydenhuollon yksikössä vaan hänet ohjataan tarvittaessa ottamaan puhelimitse yhteyttä työterveyshuoltoon ohjeiden saamiseksi. Näin voidaan ehkäistä taudin leviämistä ja terveydenhuollon rajallisten resurssien kuormittamista.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Miten palkanmaksun osalta toimitaan tilanteessa, jossa tartuntatautilain 48 a §:n suojaa vailla oleva työntekijä suostuu työnantajan tarjoaman muun työn vastaanottamiseen?

Tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan, jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

SOTE-sopimuksen (ks. myös KVTES:n II luku 10 §) II luvun 10 §:n mukaan jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. )

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat;

  1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
  2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
  3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
  4. toiseen virkaan siirtymishetki.

Kun työnantaja tarjoaa ilman tartuntatautilain 48a §:n tarkoittamaa suojaa olevalle työntekijälle muuta matalammin palkattua työtä, KT:n näkemyksen mukaan kyse ei ole siitä, että työntekijä hakeutuisi omasta pyynnöstään vähemmän vaativampaan tehtävään. Jos työntekijä ottaa hänelle tarjotun matalammin palkatun työn vastaan, KT:n näkemyksen mukaan siirtyminen muihin tehtäviin perustuu lainsäädäntöön. Näin ollen KT:n tulkinnan mukaan ko. tilanteessa ei voida soveltaa SOTE-sopimuksen II luvun 10 § 3 kohtaa.

A) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on suurempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan muutosajankohdasta lukien (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 1 kohta) (ks myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 1 kohta).

B) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on pienempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan 8 viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 2 kohta) (ks. myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).


Vastaus on julkaistu 24.1.2022 ja sitä on päivitetty 31.1.2022.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Kuinka palkkauksen kanssa tulee toimia, jos työnantaja siirtää yksipuolisesti työntekijän, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, muihin tehtäviin?

KVTES:n I luvun 10 § 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste (KVTES:n I luku 10 § 2 momentin soveltamisohje).

Jos työnantaja siirtää työntekijän, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, muihin tehtäviin KVTES:n I luvun 10 §:n perusteella, KT:n näkemyksen mukaan kyseessä on työnantajan aloitteesta tehty siirto. Tällöin työntekijän palkka ei muutu 8 viikon siirron aikana (ks. SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1momentti 2 kohta ja KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Voiko työntekijä työskennellä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä, jos hänellä ei ole rokotesuojaa ja jos hän esittää työnantajalle negatiivisen koronatestituloksen?

Vain sellainen henkilö, jolla on lääketieteellinen este ottaa koronarokotus, voi työskennellä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä esittämällä työnantajalle ennen työvuoron alkua enintään 72 tuntia vanhan negatiivisen koronatestituloksen.

Jos henkilöllä ei ole lääketieteellistä syytä olla ottamatta koronarokotetta, hän ei voi työskennellä negatiivisen koronatestituloksen turvin tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä. Kyseisen työntekijän tulee osoittaa työnantajalle luotettava selvitys joko rokotesuojasta tai alle kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetusta koronataudista.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Hallituksen esityksessä 230/2021 vp (s. 31) on todettu seuraavasti:

"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lääketieteellisesti päteviä syitä covid-19-rokotteen jättämiseen väliin on hyvin vähän. Lääketieteellinen syy henkilön rokottamattomuudelle arvioitaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti ja tällainen syy voisi olla esimerkiksi se, että henkilö olisi saanut harvinaisen vakavan allergisen reaktion rokotuksen jälkeen, eikä vaihtoehtoista rokotetta olisi tarjolla. Tällöin henkilön rokotesarja olisi jäänyt kesken. Työntekijän tulisi esittää luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voisi covid-19-rokotetta ottaa. Lääketieteellisen syyn vuoksi covid-19-todistuksen saamiseksi tehtävät testit on säädetty maksuttomiksi tartuntatautilain 58 k §:n nojalla”

Työnantajan tulee huomioida sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 37/2021 vp (s. 7):

"Valiokunta korostaa, että jos lääketieteellisestä syystä rokottamatta jäänyt työntekijä ei halua osoittaa covid-19-suojaa säännöllisellä testaamisella, työnantajan tulee kohdella häntä yhdenvertaisesti muusta syystä rokottamattomien henkilöiden kanssa. Näissä tilanteissa tulee työnantajan tarjota myös lääketieteellisestä syistä rokottamattomalle työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Lisäksi valiokunta painottaa, että tilanteessa, jossa työnantajalla on erityinen syy käyttää myös covid-19-taudilta suojaamatonta henkilöä ehdotetun säännöksen tarkoittamissa tehtävissä, ei testiä voida myöskään edellyttää lääketieteellisestä syystä rokottamattomalta henkilöltä. Tällöin työnantajan tulee kuitenkin edellä kuvatuilla muilla tavoin huolehtia riittävästä terveysturvallisuudesta asiakkaiden ja potilaiden sekä henkilökunnan terveyden turvaamiseksi.”