Usein kysyttyä

Tällaisessa tilanteessa lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta. Palkka pidätetään lakkopäiviltä.

Esimerkki lomarahan laskemisesta

Työntekijän vuosilomaoikeus on 38 vuosilomapäivää ja hänelle on vahvistettu viiden päivän loma maanantaista 11.10.2020 sunnuntaihin 18.10.2020. Lakko alkaa maanantaina 19.10.2020 eli välittömästi vahvistetun loman jälkeen.

KVTES:n IV luvun 18 § 1 momentin perusteella täyden lomarahan suuruus on 1 800,00 euroa.

Tässä tapauksessa lomarahan suuruus määräytyy niin, että lomarahaa ei makseta työntekijän loman osalta KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momentin mukaisesti. Tätä sopimuskohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa loma alkaa välittömästi lakon jälkeen tai lakko alkaa välittömästi loman päättymisen jälkeen.

Näin ollen vähennettävän lomarahan määrä lasketaan sopimusmääräykseen kirjatulla kaavalla eli

lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät / ansaitun vuosiloman pituus x lomarahan kokonaismäärä =
5 / 38 x 1 800,00 = 236,84 euroa.

Jos edellä mainittu työntekijä on lakossa maanantain 19.10.2020 ja tiistain 20.10.2020, palkka pidätetään kahden päivän osalta. Jos työntekijä on lakossa maanantain 19.10. ja tiistain 20.10., maksetaan lokakuulta 29/31 työntekijän varsinaisesta palkasta. Katso KVTES:n II luvun 19 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje.

Vastaus on julkaistu 6.11.2018 ja sivua on päivitetty 15.4.2021.

Työsuhteisia työntekijöitä koskeva lakko tai muu työtaistelutoimenpide (esimerkiksi poliittinen lakko), joka ei kohdistu voimassaoleviin työehtosopimuksiin, ei ole työrauhavelvollisuuden vastainen eli se on laillinen toimenpide. Viranhaltijoiden osalta poliittiset työtaistelut ovat laittomia.

Poliittista työtaistelua ei koske laissa säädetty kahden viikon ennakkoilmoitusvelvollisuus.

Työvuoroluettelo suunnitellaan täyteen säännölliseen työaikaan.

Työvuoroluetteloon ei suunnitella ylityötä, mutta ylitöiden tekemisestä voidaan toki erikseen sopia.

Pelkkä työvuoroluettelon tiedoksi antaminen ei tarkoita, että työntekijä on suostunut ylityöhön. Työnantajan tulee tarvittaessa osoittaa, että ylityöstä on sovittu.

Mikäli työntekijä ei ylityökieltoon vedoten suostu ylityöhön, tätä ei voitane katsoa työstä kieltäytymiseksi.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Kun työntekijä on sitoutunut tarvittaessa varallaoloon, on hän samalla sitoutunut tekemään ylityötä, kun hän tulee varallaolosta töihin.

Ylityökiellon aikana on syytä varmistaa, että työntekijä tietää sen, että varallaolositoumus sisältää ylityösuostumuksen.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Kun työntekijä sopii varallaolosta, sitoutuu hän samalla tekemään ylityötä, kun hän tulee varallaolosta töihin.

Ylityökiellon aikana on syytä varmistaa, että työntekijä tietää sen, että varallaolositoumus sisältää ylityösuostumuksen.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Työnantajan oikeus muuttaa yksipuolisesti työvuoroluetteloa toiminnallisin syin perustuu KVTES:n työaikaluvun 28 §:ään eikä edellytä työaikalaissa tarkoitetun hätätyön edellytysten täyttymistä.

Mikäli työnantaja muuttaa työvuoroluetteloa työnjohto-oikeutensa nojalla, on työntekijän työvuoroluettelon muutoksen hyväksyessään kuitattava se normaalin käytännön mukaisesti esimerkiksi allekirjoittamalla muutettu työvuoroluettelo.

Katso myös työtuomioistuimen ratkaisusta TT 2013:14 työvoiman muutokseen ja toiminnan turvaamiseen liittyvät perusteet.

Kuntatyönantaja-lehden 2/2013 artikkelissa avataan tarkemmin  tätä kysymystä. Artikkelin mukaan "Saatuaan tiedon työtaistelun päättymisestä sairaanhoitopiiri ryhtyi välittömästi järjestelemään töitä ja työvuoroja sekä potilaiden hoitoa. Siinä otettiin huomioon muun muassa käytettävissä oleva henkilökunta sekä valmius järjestää potilaiden hoito ja muu toiminta parhaalla mahdollisella tavalla."
 
Päinvastaisessa tilanteessa tällä tarkoitetaan sitä, että käytettävissä olevan henkilökunta huomioon ottaen välttämätön toiminta järjestetään. Jos tämä ei muuten onnistu, niin työvuoroja muutetaan.

Työnantajalla oli työtaistelun päätyttyä oikeus muuttaa työvuoroluetteloita, Kuntatyönantaja-lehti 2/2013 >

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Lisätöiden teettäminen on mahdollista työ- ja virkaehtosopimusten määrittelemin tavoin. Työtaisteluilmoitus ei koske lisätyön teettämistä tai tekemistä.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Työnantaja harkitsee, onko työntekijälähtöinen vuoronvaihto tai ylityön tekeminen työnantajalle mahdollista.

Tämä on mahdollista KVTES:n I luvun 10 §:n mukaisesti.

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Viranhaltijat eivät ilmoitusten mukaisesti kuulu ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piiriin.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Työnantaja päättää palvelujen antamisesta ja hoidon tarpeesta ottaen huomioon lainsäännökset, lääketieteelliset periaatteet ja hoitokäytännöt erilaisissa olosuhteissa.
 
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (STM:n tiedote 10.10.2007) potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveydenhuollossa on työtaistelun aikana huolehdittava ainakin seuraavista toiminnoista:
 

• potilaat, jotka ovat välittömän tai kiireellisen (1–7 vrk) tutkimuksen ja hoidon tarpeessa
   
• potilaat, joiden terveydentila ilman välittömästi tai kiireellisesti suoritettua tutkimusta tai hoitoa oleellisesti heikkenee tai siinä voi syntyä palautumattomia muutoksia
   
• potilaat, joiden terveydentila edellyttää tutkimuksien tai hoidon jatkamista keskeytyksettä asianmukaisessa hoitopaikassa.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Työaikalain 19 §:ssä on säädetty hätätyöstä seuraavasti:

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan.

Hätätyö antaa oikeuden jättää tilapäisesti noudattamatta muun muassa työaikalaissa säädettyjä lepoaikoja ja työajan enimmäismäärää. KVTES:n III luvun 17 §:n mukaan tällaisissa työaikalain 19 §:n mukaisissa tilanteissa ja edellytyksin saa säännöllisiä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan ylityökorvausmääräysten mukaisesti.

Mikäli syntyy tilanteita, joissa hätätyön käytön edellytykset täyttyvät, hätätyö on mahdollista.

Vastaus on julkaistu 1.10.2018 ja sitä on päivitetty 17.3.2021.

Työtaistelun aikaisista palvelussuhteen ehdoista ja työtaistelun rajoista voidaan keskustella/ sopia paikallisesti. Kyse ei ole kuitenkaan paikallisesta virka- ja työehtosopimuksesta.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Työnantajan tieto työntekijän liiton jäsenyydestä perustuu aina työntekijän vapaaehtoiseen ilmoitukseen.

Jäsenyystieto annetaan työnantajalle vain ay-maksun perintää varten, eikä sitä tule käyttää muihin tarkoituksiin.

Työntekijä voi halutessaan ilmoittaa, kuuluuko hän työtaistelun piiriin. Työntekijä ilmoittaa työnantajalle, mikäli ei suostu tekemään ylitöitä tai vaihtamaan työvuoroa.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Esimiehen on syytä harkita tarkasti, onko uusien vuosilomien tai harkinnanvaraisten palkattomien vapaiden myöntäminen toiminnan turvaamisen näkökulmasta mahdollista ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >