Työaika

8 § Yleistä

Sen lisäksi, mitä työaikalaissa ja muissa tämän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin työaikaa rajoittavissa laeissa on säädetty, työaikojen suhteen noudatetaan tähän sopimukseen sisältyviä määräyksiä.

9 § Työaika työaikalain 6 §:n mukaisessa päivätyössä ja kaksivuorotyössä

1 mom. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on osa-aikaisia työntekijöitä lukuun ottamatta 7–8 tuntia vuorokaudessa, ellei kunnallisten toimintojen erityisluonne muuta edellytä ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.


Soveltamisohje

Viikkotyöaika sijoitetaan työvuoroluetteloon esim. seuraavasti:

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

8

8

8

7 3/4

7

Jos kunnallisten toimintojen erityisluonne on sellainen, ettei edellä mainitunlaisen työvuoroluettelon soveltaminen ole tarkoituksenmukaista, voidaan esimerkiksi kaksivuorotyössä tai käytettäessä keskimääräistä viikkotyöaikaa noudattaa muunkinlaista menettelyä.


2 mom. Arkipyhäviikkojen työaika

Uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, milloin se työn luonne huomioon ottaen on mahdollista.

Milloin edellä mainittu päivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, asianomaisen viikon tai työaikajakson työaika on 7 tuntia 45 minuuttia edellä 9 §:n 1 momentissa sanottua viikoittaista työaikaa lyhyempi. Muut arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työaikajakson työaikaa.


Soveltamisohje

Mikäli arkipyhäviikolla on yksi arkipyhä, säännöllinen työaika 31 tuntia toteutuu esim. siten, että viikon kaksi ensimmäistä työpäivää ovat 8 tunnin, kolmas 7 tunnin 45 minuutin ja viimeinen työpäivä 7 tunnin 15 minuutin pituinen.

Mikäli jouluviikolla on kaksi arkipyhää, säännöllinen työaika 23 tuntia 15 minuuttia toteutuu esim. siten, että viikon kaksi ensimmäistä työpäivää on 8 tunnin ja kolmas 7 tunnin 15 minuutin pituinen. Jos arkipyhiä on kolme, säännöllinen työaika 15 tuntia 30 minuuttia toteutuu esim. siten, että viikon ensimmäinen työpäivä on 8 tunnin ja toinen 7 tunnin 30 minuutin pituinen.


3 mom. Tasoittumisjakso

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan vähintään 6 tunnin ja enintään 9 tunnin vuorokautista työaikaa noudattaen järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1 momentissa sanotun mukainen enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työvuoroluettelo, jonka mukaan viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.


Soveltamisohje

Tätä tasoittumisjärjestelmää ei voida käyttää kaksivuorotyössä.


4 mom. Poikkeavat työaikajärjestelyt

Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tilapäisesti tai pysyväisluonteisesti tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, on asiasta sovittava työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Tässä tarkoitetussa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mukaiseksi enintään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin arkipyhäviikon välipäivän "sisääntekeminen", sisääntekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia eikä tämän työehtosopimuksen mukaista sunnuntaityökorvausta.

5 mom. Työaikapankki

Kunnassa tai kuntayhtymässä voidaan ottaa käyttöön työaikapankki sopimalla sen käyttöönotosta ja ehdoista kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, jolla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä.

Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä. 


Soveltamisohje

Sopijaosapuolet ovat antaneet tarkemmat työaikapankkia koskevat ohjeet. Nämä ohjeet eivät ole osa kunnallista tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta.


10 § Vuorotyön määritelmä

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja ennakolta sovituin ajanjaksoin muuttua. Kuitenkin saadaan liikennelaitoksissa sekä katujen ja yleisten teiden puhtaanapitotöissä säännöllinen työaika vuorotyössä järjestää myös siten, ettei vuorojen tarvitse säännöllisesti vaihtua, vaikka niiden onkin ennakolta sovituin ajanjaksoin muututtava. Edellytyksenä tällaiselle järjestelylle on, että tällaiseen työaikajärjestelyyn liittyvistä muista ehdoista on paikallisesti sovittu.

Uima- ja urheiluhalleissa ja muissa niiden kaltaisissa laitoksissa sekä urheilukentillä voidaan säännöllinen työaika vuorotyössä järjestää myös siten, että vuorot eivät aina säännöllisesti vaihdu, vaan menevät esimerkiksi osittain päällekkäin kuitenkin enintään yhden tunnin.


Soveltamisohje

Vuorojen vaihtumisella tarkoitetaan sitä, että esim. aamuvuoroa seuraa välittömästi iltavuoro.

Vuorojen muuttumisella tarkoitetaan sitä, että työntekijän oltua esim. viikon aamuvuorossa hän työskentelee seuraavan viikon iltavuorossa.


Esimerkki

Työ on järjestetty siten, että maanantaista perjantaihin tehdään aamuvuoro kello 7–15 ja iltavuoro kello 15–23 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin vain yksi "vuoro" kello 9–17. Tällöin maanantaista perjantaihin tehty työ on kaksivuorotyötä ja lauantaina sekä sunnuntaina tehty työ on päivätyötä. Edellä esitetyllä on merkitystä mm. vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta maksettaessa.


11 § Varallaolo

1 mom. Vapaamuotoinen varallaolo

Työnantajalla on oikeus järjestää, tarvittaessa ammattiyhdistyksen kanssa siitä sovittuaan, sellaista varallaoloa, jonka aikana työntekijä voi työnantajan määräämissä puitteissa vapaasti valita olinpaikkansa, mutta on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle, mistä hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Työntekijälle maksetaan tällaisesta varallaoloajasta 20–30 %:n suuruinen korvaus, joka lasketaan 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

2 mom. Sopiminen työntekijän kanssa

Mikäli työntekijän työsuhde on alkanut 1.2.2003 tai sen jälkeen, vapaamuotoisesta varallaolosta sovitaan työntekijän kanssa.

3 mom. Asuntovarallaolo

Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oleskeltava asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, hänelle on tällaisesta varallaolosta suoritettava työaikalaissa säädetty korvaus. Rahakorvauksena maksetaan tällaisesta varallaoloajasta 50 %:n suuruinen korvaus 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

Asunnolla tarkoitetaan tässä työntekijän varsinaista asuntoa ja kotia.

4 mom. Varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet

Jos tarkoituksena on muuttaa aikaisempaa varallaolokäytäntöä, neuvotellaan ao. työntekijöiden tai heidän edustajien kanssa varallaoloon liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.


Soveltamisohje

Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.


12 § Työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä

1 mom. Soveltamisala ja säännöllinen työaika

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan työaikalain 6 §:n mukaisesti järjestettyyn työhön, jota suoritetaan kaikkina vuorokauden tunteina viikon jokaisena päivänä ja jossa työvuoron ja vuorokauden säännöllisen työajan pituus on 8 tuntia ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona ja jossa työvuorot säännöllisesti vaihtuvat ja määräajoin muuttuvat.


Soveltamisohje

Tarkoituksenmukaisin vuoden pituinen työajan tasoittumisjakso on 1.5.–30.4., koska vuosiloma tulee antaa ajalla 2.5.–30.4. ja vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan.


2 mom. Vuosityöaika

Vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan seuraavasti:

Vuosilomaoikeus

Vuosityöaika

 

 

 

 

28 vuosilomapäivää

1 678,4 tuntia

= 209,8 työvuoroa

30 vuosilomapäivää

1 664,0 tuntia

= 208,0 työvuoroa

38 vuosilomapäivää

1 606,4 tuntia

= 200,8 työvuoroa

Jos vuosiloman pituus ylittää tai alittaa edellä mainitut vuosiloman pituudet, vuotuinen työaika on kutakin ylittävää vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia edellä mainittuja vuosityöaikoja lyhyempi ja vastaavasti alittavaa vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia pitempi.

Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.

Vuosityöajat koskevat vain koko tasoittumisjakson keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä.

3 mom. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Työvuorokausi alkaa aamuvuoron alkaessa ja työviikko maanantaina aamuvuoron alkaessa.

4 mom. 5-vuorojärjestelmä

Keskimäärin 36 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan 5-vuorojärjestelmällä, tarpeen vaatiessa käytetään 4-vuorojärjestelmää.

Työntekijälle annetaan viikoittaisen vapaa-ajan ja viikon toisen vapaapäivän lisäksi seitsemää säännöllisenä työnä tehtyä työvuoroa kohden yksi ylimääräinen (8 tunnin) vapaapäivä työajan tasaamiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuoden aikana. Viikoittainen vapaa-aika, viikon toinen vapaapäivä ja ylimääräinen vapaapäivä on sisällytettävä vuosittain laadittavaan 5-vuorojärjestelmään.

Tasoittumisjakson aikana tilapäisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle työntekijälle annetaan ylimääräisiä vapaapäiviä edellä 2 kappaleessa sanotuin tavoin. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdista sovitaan paikallisesti.


Soveltamisohje

5-vuorojärjestelmässä yhtä työtä hoitaa viisi henkilöä. Heistä kolme on työssä vuorokauden aikana ja kahdella on vapaapäivä.

Vuosilomat kiertävät.

5-vuorojärjestelmä rakentuu seuraavaan työtuntilaskelmaan:
Mikäli laitos käy koko vuoden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, vuotuinen käyntiaika on 365 x 24 tuntia = 8 760 tuntia.

5-vuorojärjestelmässä yhden vuoron vuotuinen työaika on 8 760 tuntia: 5 = 1 752 tuntia eli 219 työvuoroa.

Koska koko tasoittumisjakson keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle on sovittu vuosiloman pituudesta riippuva vuosityöaika, merkitään esimerkiksi työntekijälle, jonka vuosilomaoikeus on 30 työpäivää ja vuotuinen työaika 1 664 tuntia työvuoroluetteloon työvuoron sijaan vapaata seuraavasti:

1 752 – 1 664 = 88 tuntia = 11 vapaapäivää eli vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 11 = 208 työvuoroa.

Vastaavasti, jos vuosityöaika on 1678,4 tuntia tai 1606,4 tuntia, vapaapäivää merkitään seuraavasti:

1 752 – 1 678,4 = 73,6 tuntia. 72 tuntia = 9 vapaapäivää, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 9 = 210 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan viiden vuoden kuluessa.

1 752 – 1 606,4 = 145,6 tuntia. 18 vapaapäivää = 144 tuntia, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 18 = 201 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan 5 vuoden kuluessa.

Työvuoroluettelo laaditaan käyttäen 20 vuorokauden jaksoja. Kussakin jaksossa on 12 työvuoroa sekä 8 vapaapäivää. Näin laaditussa työvuoroluettelossa tulee kunkin työntekijän viikoittaiseksi keskimääräiseksi työajaksi 33,6 tuntia, joka saadaan kun viikon käyntitunnit jaetaan työntekijöiden lukumäärällä eli 168 : 5 = 33,6 tuntia. Koska viikon keskimääräisen säännöllisen työajan tulee olla 36 tuntia jää keskimääräiseksi työntekijäkohtaiseksi "työvelaksi" 2,4 tuntia viikossa. Edellä mainitun vuoksi vuosilomat sijoitetaan työvuoroluetteloon sekä työvuorojen että vapaapäivien päälle siten, että vuotuiset työajat toteutuvat. Vuotuisen työajan tasoittumiseksi saattaa olla tarpeen teettää täytevuoroja.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön yleiset edellytykset täyttävät muunkinlaiset työvuoroluettelot ovat mahdollisia.

Mikäli henkilö siirtyy pysyvästi kesken tasoittumisjakson muuhun työaikamuotoon tai palvelussuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, työajan vajaus teetetään täytevuoroina ja pitämättömät vapaapäivät pyritään antamaan ennen työaikamuodon vaihtumista tai palvelussuhteen päättymistä. Mikäli pitämättömiä vapaapäiviä ei voida antaa, maksetaan kultakin pitämättömältä vapaapäivältä 35 §:n 1 momentin mukaan laskettu palkka kahdeksalta tunnilta.

Työaikamuodon vaihtuessa tilapäisesti ja siirtymäviikolta työajan jäädessä vajaaksi, varataan työntekijöille mahdollisuus tehdä vajaus arkipäivänä säännöllisenä päivätyönä.


5 mom. Kolmivuorotyölisä ja sen maksaminen

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle suoritetaan jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta kolmivuorotyölisä, jonka suuruus on 7,4 % työntekijän 35 §:n 1 momentin mukaisesta keskituntiansiosta. Ansaitut lisät maksetaan palkkakausittain. Paikallisesti voidaan sopia muusta maksamisajankohdasta käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan.

Kolmivuorotyölisää ei kuitenkaan makseta sellaiselle työntekijälle, joka on tasoittumisjakson aikana työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vähemmän kuin 7 työvuoroa.

Kolmivuorotyölisää ei myöskään makseta jäljempänä 6 momentin mukaisilta poissaoloajoilta.

6 mom. Työajan veroiset poissaolot

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan vuosilomaa lukuun ottamatta sellaiset poissaolopäivät, joilta työntekijällä on oikeus palkkaan sekä kerrallaan enintään 7 kalenteripäivän pituiset työnantajan luvalla pidetyt palkattomat poissaolopäivät.

7 mom. Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan

Vuosityöaikaa pidennetään 1 työvuorolla (8 tunnilla) jokaista muussa työaikamuodossa työskenneltyä 136 tuntia kohti.

Määräys koskee esimerkiksi tilannetta, jossa pääsääntöisesti keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä siirtyy tilapäisesti seisokin vuoksi tekemään päivätyötä. Tilapäisen siirron ajan noudatetaan päivätyötä koskevia määräyksiä.

Jotta vuosityöaikaa pidennetään 16 tunnilla, muussa työaikamuodossa on tullut työskennellä vähintään 272 tuntia.

8 mom. Vuoroylityön ja vuorolisätyön määritelmä ja niiden korvaaminen

Vuoroylityötä on työ, jota tehdään tasoittumisjakson aikana vuorolisätyön lisäksi ja joka ei ole vuorokautista eikä viikoittaista ylityötä.

Vuoroylityöltä maksetaan 100 % korotettu tuntipalkka.


Soveltamisohje

Osan tasoittumisjaksoa (1.5.–30.4.) kolmivuorotyötä tekevän vuoroylityökynnys on myös 104 tuntia tasoittumisjakson aikana.

Vuorolisätyöksi katsotaan työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinä tehdyt työtunnit, joita ei ole ennalta merkitty täytevuoroiksi ja jotka eivät ylitä 104 tuntia tasoittumisjakson kuluessa eivätkä ole vuorokautista tai viikoittaista ylityötä.

Vuorolisätyöajalta maksetaan 65 % korotettu tuntipalkka.


Esimerkki

Kolmivuorotyötä tekevä työskentelee vapaapäivänään lauantaina klo 15–07. Ensimmäiset 8 tuntia ovat vuorolisätyötä (65 %) ja seuraavat 8 tuntia vuorokautista ylityötä (2 t 50 % ja 6 t 100 %). Iltavuorossa klo 15–23 maksetaan iltavuorolisä ja yövuorossa klo 23–07 yövuorolisä, jotka ovat mukana tuntipalkassa, josta lasketaan ylityökorvaus ja sunnuntaityökorvaus (klo 18–07).


9 mom. Työvuoroluettelo

Työvuoroluetteloa on noudatettava, jollei ole perusteltua syytä sen muuttamiseen. Muutokseen on pyrittävä mikäli mahdollista hankkimaan asianomaisen työntekijän suostumus ja asiasta on joka tapauksessa mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee.

Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä tietoon. Työvuorosta pois jäävän tai jääneen tilalle pyritään saamaan ensisijaisesti muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut työntekijä.

10 mom. Vuosiloma

Työntekijä, joka työskentelee pysyvästi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jonka työaika määräytyy vuosityöaikana, ansaitsee täysimääräisen vuosiloman.

13 § Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä

Keskeytyvän kolmivuorotyön piirissä ei sopijaosapuolten tietojen mukaan ole tuntipalkkaisia työntekijöitä, joten määräys on poistettu. Tarvittaessa sovelletaan TTES:n 2017 määräyksiä.

14 § Työaikalain 7 §:n mukainen työaikajärjestelmä

Työaikalain 7 §:ssä tarkoitettua työaikajärjestelmää (jaksotyö) ja siitä johtuvia korvauksia maksettaessa noudatetaan soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä tarpeen vaatiessa paikallisesti neuvotellen, joten jaksotyössä ei sovelleta tämän sopimuksen 9 §:n 2 momentin, 10 §:n ja 15–23 §:n määräyksiä.

Tuntipalkkaisille jaksotyöntekijöille maksettavat kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa mainitut korvaukset palkallisilta poissaoloilta lasketaan 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

Tätä pykälää ei yleensä sovelleta työaikalain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittujen laitosten rakennustöissä tai niiden kone- ja korjauspajoissa eikä lainkaan uima- ja urheiluhalleissa tms. laitoksessa työskentelevään työntekijään. Työlaitoksen kone- tai korjauspajaa ei kuitenkaan katsota edellä tarkoitetuksi pajaksi.

Liikennelaitoksissa tätä pykälää sovelletaan vain sellaisiin työntekijöihin, joiden työaika on tähänkin asti järjestetty työaikalain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti.

15 § Työviikon ja työvuorokauden alkaminen

Työvuorokausi lasketaan alkavaksi päivätyön tai vuorotyössä aamuvuoron säännöllisenä alkamisaikana, siis yleensä kello 7, ja työviikko maanantaina päivätyön tai aamuvuoron säännöllisenä alkamisajankohtana.


Soveltamisohje

Työvuorokauden ja työviikon alkamisajalla on erityistä merkitystä mm. ratkaistaessa sitä mihin vuorokauteen tai viikkoon tehty työaika kuuluu ja onko se vuorokautista vai viikoittaista ylityötä.


16 § Työajan alkaminen ja päättyminen sekä työvuoroluettelo

1 mom. Työajan sijoittaminen

Muussa kuin vuorotyössä sijoitetaan säännöllinen työaika yleensä kello 7 ja 16 väliseksi ajaksi ja jollei toimintojen luonne muuta vaadi 5 työpäivälle viikossa siten, että sunnuntai ja lauantai ovat vapaapäiviä.

2 mom. Työajan siirto

Jos työn laatu tai muut pätevät syyt niin vaativat, voidaan työn alkamis- ja päättymisaika määrätä joko tilapäisesti tai tämän työehtosopimuksen työaikamääräyksiä noudattaen pysyvästi toisinkin. Työajan siirrosta on viimeistään edellisen päivän aamupäivän kuluessa neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa. Pysyvästä työajan siirrosta on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille ja luottamusmiehelle hyvissä ajoin.

Neuvotteluvelvollisuus koskee myös tapauksia, joissa työt järjestetään vähemmän kuin 3 vuorokautta kestäväksi vuorotyöksi. Vuorotyöhön siirtymisestä on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille ja luottamusmiehelle hyvissä ajoin, mikäli vuorotyöhön siirtymisen tarve on työnantajan tiedossa. Muissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä viimeistään edellisenä työpäivänä.

3 mom. Työajan sijoittamista koskeva poikkeus

Työaikalain 26 §:n 1 momentin säännösten estämättä voidaan yleisten teiden ja katujen sekä niillä sijaitsevien laitteiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyötä tehdä myös kello 23 ja 6 välisenä aikana.

4 mom. Työvuoroluettelot

Työnantajan tulee laatia työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaika sekä ruokailu- ja lepoajat. Työvuoroluetteloon merkitään myös vapaapäivät.

5 mom. Työpäivän yhdenjaksoisuus

Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta (lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin) pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä, paitsi niissä töissä, joiden kohdalla on erityistä syytä järjestää toisin.

6 mom. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä tietoon.

17 § Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, viikon muuna aikana työaikalain 31 §:n mukainen viikoittainen vapaa-aika.

Ellei toisin ole sovittu, edellä sanotusta voidaan poiketa, jos työntekijä suostuu varallaoloon viikoittaisen vapaa-aikansa aikana.

18 § Työntekijän tilapäinen kutsuminen työhön vapaapäivänä

Milloin työntekijä joudutaan tilapäisesti kutsumaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä tai työaikalaissa säädetyin edellytyksin hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan, on

  1. ensisijaisesti kutsuttava sellainen työntekijä, joka on vapaaehtoisesti siihen suostunut tai suostuu,
     
  2. pyrittävä vuorottelemaan työhön kutsumisessa siten, ettei jatkuvasti samoja työntekijöitä kutsuta mainittuun työhön, sekä
     
  3. jollei hätätyöstä ole kysymys, pyrittävä välttämään työhön kutsumista, jos siitä on työntekijälle kohtuutonta haittaa.

19 § Päivittäiset lepoajat

1 mom. Lepo- tai ruokailutauko

Työntekijälle on annettava päivittäin työpäivän keskivaiheille sijoittuva 1 tunnin tai paikallisesti sopien vähintään 1/2 tunnin pituinen lepo- tai ruokailutauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan, tai jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työpaikalla.

2 mom. Alle 5 tunnin työpäivä

Milloin työntekijän työvuoron tai päivittäisen työajan pituus on vähemmän kuin 5 tuntia, ei edellä 1 momentissa tarkoitettua ruokailutaukoa tai ateriointitilaisuutta järjestetä. Ruokailutauko (lepotauko) voidaan työntekijälle hänen pyynnöstään antaa näissä normaalia lyhyemmissäkin työvuoroissa, mikäli tehtävien järjestely ei muuta vaadi.

3 mom. Nuoret työntekijät

Alle 18-vuotiaiden työntekijäin lepoaikojen suhteen noudatetaan lisäksi, mitä nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa on säädetty.

4 mom. Lepo- tai kahvitauot

Työntekijälle annetaan säännöllisenä työaikana kaksi 15 minuutin pituista lepo- tai kahvitaukoa ja ne sijoitetaan aamu- ja iltapäivän keskivaiheille. Jos ylityö alkaa välittömästi säännöllisen työajan päättymisen jälkeen ja kestää vähintään 2 tuntia, annetaan työntekijälle työn siitä kärsimättä ennen ylityön alkamista ja sen jatkuessa noin 2 tunnin väliajoin enintään 15 minuutin pituinen lepo- tai kahvitauko.

Jos 9 § 4 momentin mukaisesti on sovittu siitä, että päivittäinen säännöllinen työaika alittaa 7 tuntia (esim. 6 t 15 min), mutta on vähintään 4 tuntia, annetaan päivän aikana ainoastaan 1 lepo- tai kahvitauko.

Tauot luetaan työaikaan kuuluviksi ja ne sisältävät myös matkoihin kuluvat ajat.

20 § Ylityö

1 mom. Yleistä

Ylityötä teetettäessä ja maksettaessa siitä korotettua palkkaa noudatetaan jäljempänä mainituin poikkeuksin työaikalain ja muiden ylityön teettämistä rajoittavien lakien säännöksiä.

2 mom. Ylityön teettäminen

Ylityö on, mikäli mahdollista, järjestettävä niin, että se liittyy välittömästi säännölliseen työaikaan.

3 mom. Työmatkakorvaukset yli- ja hätätyössä

Milloin yli- tai hätätyö alkaa taikka päättyy sellaisena aikana, ettei työntekijällä ole mahdollisuutta käyttää yleisiä kulkuneuvoja, työnantaja järjestää työhön- tai kotiinkuljetuksen tahi korvaa todelliset matkakulut, jos sitä työmatkan pituuden huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena.

4 mom. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään edellä 9 ja 12  §:ssä mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi.

Osa-aikaisen työntekijän vuorokautista ylityötä on työaikalain mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävä työaika.

Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Vuorokautisesta ylityöstä, jota tehdään sen jälkeen kun työehtosopimuksen mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän täyttymisestä on kulunut vähintään 2 tuntia, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

5 mom. Viikoittainen ylityö

Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään edellä 9 §:ssä mainitun säännöllisen täyden viikoittaisen työajan enimmäismäärän lisäksi ja joka ei ole 4 momentissa määriteltyä vuorokautista ylityötä.

Työntekijälle maksetaan viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikkoylityöstä, jota tehdään arkimaanantaina kello 00 ja 7 välisenä aikana, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Arkipyhäviikolla lyhennetyn viikoittaisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan edellä 2 kappaleessa mainittu korotettu palkka lukuun ottamatta sellaisia ylittäviä työtunteja, joilta maksetaan 20 §:n 4 momentin mukainen tai 23 §:n 1 momentin taikka 2 momentin 3 kappaleen määräysten mukainen korotettu palkka.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työvuoroluettelossa asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Jos kolmivuorotyötä tekevä työntekijä siirtyy kesken työviikkoa säännönmukaisesta työvuorostaan pysyvästi toiseen tai vaihtaa työaikamuotoa, katsotaan siirtymisviikolla viikoittaisiksi ylityötunneiksi ne tunnit, jotka ylittävät sillä viikolla enemmän työtunteja sisältävän työvuoroluettelon tai työaikamuodon mukaisen 9 §:ssä, 12 §:ssä tai 13 §:ssä mainitun viikoittaisen työajan ja jotka eivät ole vuorokautista ylityötä.


Soveltamisohje

Siihen palkan perusosaan, josta ylityökorotus lasketaan, kuuluvat myös henkilökohtaiset-, työkokemus- ja työolosuhdelisät sekä vuorotyökorotus, ilta- ja yötyölisät.


21 § Tossuraha

Työntekijälle, joka kutsutaan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään työhön tai ylityöhön, joka aloitetaan vähintään 2 tuntia säännöllisen työajan päättymisen jälkeen, suoritetaan korvauksena työmatkaan käytetystä ajasta 1 tunnin palkka 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan. Tätä korvausta ei kuitenkaan suoriteta silloin, kun työntekijän kanssa on sovittu varallaolosta tai kysymyksessä on säännöllisenä työaikana tehty hätätyö.

22 § Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen

Milloin työntekijä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisen vapaa-aikansa aikana, suoritetaan tästä korvaus työaikalain 32 §:n mukaisesti.

23 § Sunnuntaityö

1 mom. Päivätyö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, pääsiäislauantaina, vapunpäivänä, juhannusaattona, itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona kello 00–24 tehdystä muusta kuin vuorotyöstä maksetaan:

  • 100 % korotettu palkka niiltä kalenterivuorokauden ensimmäisiltä työtunneilta, joilta maksetaan jäljempänä 27 §:ssä mainittu arkipyhäkorvaus ja
     
  • muulloin 200 % korotettu palkka.

Edellä sanotut korvaukset sisältävät korvauksen mahdollisesta vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä.


Soveltamisohje

Sunnuntaina ja esim. loppiaisena, joka sattuu lauantaiksi, maksetaan kello 00–24 välisenä aikana tehdystä työstä 200 % korotettu palkka. Tämä kolminkertainen tuntipalkka maksetaan sekä säännölliseltä työajalta että ylityöstä, eikä ylityötä korvata erikseen.

Arkipyhäkorvaukseen oikeuttavina päivinä kello 00–24 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan ensimmäisiltä 5,15 tunnilta arkipyhäkorvaus sekä 100 % korotettu tuntipalkka. Tämän ylittäviltä työtunneilta maksetaan 200 % korotettu palkka. Edellä mainitut kolminkertaiset tuntipalkat maksetaan sekä säännölliseltä työajalta että ylityöstä, eikä ylityötä korvata erikseen.

Arkipyhäkorvaukseen oikeuttavat päivät ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto ja muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä (27 §).


2 mom. Vuorotyö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, juhannusaattona ja itsenäisyyspäivänä tehdystä vuorotyöstä maksetaan 100 % korotettu palkka. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi maksettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.

Sunnuntai- ja juhlapäivien sekä juhannusaaton lasketaan alkavan niitä edeltävinä päivinä kello 18 ja päättyvän sunnuntai- tai juhlapäivänä kello 24.

Pääsiäislauantaina kello 00–24 sekä juhannuspäivältä ja lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona tehdystä vuorotyöstä maksetaan 200 % korotettu palkka sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona tehdystä vuorotyöstä 100 %:lla korotettu palkka. Edellä mainitut korotetut palkat sisältävät korvauksen mahdollisesta vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä sekä edellä 1 kappaleessa sanotun korotuksen.

Jouluaaton lasketaan alkavan sitä edeltävänä päivänä kello 18 ja päättyvän mainittuna aattopäivänä kello 24.

24 § Ilta- ja yötyölisä sekä vuorotyökorotus

1 mom. Ilta- ja yötyölisä

Työntekijälle maksetaan muussa kuin vuorotyössä työstä, jota tehdään kello 18–22, 15 %:n suuruista iltatyölisää ja kello 22–7 30 %:n suuruista yötyölisää, jotka lasketaan 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

2 mom. Vuorotyökorotus

Työntekijälle maksetaan vuorotyössä jokaiselta iltavuorossa tehdyltä työtunnilta 15 % ja yövuorossa tehdyltä työtunnilta 30 % korotettua palkkaa.


Soveltamisohje

Vuorotyökorotus, ilta- ja yötyölisät otetaan huomioon palkan perusosassa mm. lauantaityökorotusta sekä ylityö-, vuoroylityö-, vuorolisätyö- ja sunnuntaityökorvauksia laskettaessa.


25 § Lauantaityökorotus

Lauantaina edellä 15 §:ssä tarkoitetun työvuorokauden tai vuorotyössä aamuvuoron alkamisen jälkeen tehdyiltä työtunneilta, joilta ei makseta 20 §:n tai 23 §:n mukaista korotettua palkkaa, maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.

26 § Poikkeuksellisen työajan korotus

Tilapäisesti poikkeukselliseen aikaan tehdyiltä järjestelyltään enintään 5 vuorokautta kestäviltä muilta kuin vuorotyön tunneilta, joilta ei makseta 20 §:n, 23 §:n tai 25 §:n mukaista korotettua palkkaa, maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.


Esimerkki

Säännöllinen työaika on sijoitettu ajaksi kello 7–16. Työaika siirretään tehtäväksi kello 10–19. Tällöin 20 %:lla korotettua palkkaa maksetaan ajalta kello 16–19 siis kolmelta tunnilta.


27 § Arkipyhäkorvaus

1 mom. Arkipyhäkorvauksen maksaminen

Pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta ja muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, vapunpäivältä, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, joulupäivältä ja tapaninpäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 5 tunnin 9 minuutin palkka laskettuna 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan riippumatta siitä, onko työntekijä ollut edellä mainittuina päivinä työssä vai vapaana.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan edellä 1 kappaleessa mainitusta poiketen arkipyhäkorvaus sen tuntimäärän mukaan, jolla työaika lyhenee 1 kappaleessa mainitun päivän vuoksi.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työssäolon ajalta arkipyhäkorvauspäivänä kello 00–24 ensimmäiseltä 5 tunnin 9 minuutin työssäoloajalta.

2 mom. Rajoitukset

Arkipyhäkorvausta ei kuitenkaan makseta, mikäli työntekijä on ollut arkipyhäkorvauspäivää edeltävänä tai sen jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä työstä poissa luvatta tai työnantajan luvalla palkatta kummankin edellä mainituista päivistä.


Soveltamisohje

Arkipyhäkorvaus maksetaan täysimääräisenä niin kauan kuin sairausajalta maksetaan palkkaa, vaikka sairausajalta maksettaisiin osapalkkaa.