2018– 2019

OVTES

2018–2019

Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus

5 § Palkka eri kalleusluokissa

1 mom.           

Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja erikseen II kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu.


Soveltamisohje

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.


2 mom.           

Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaikkakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu.


Soveltamisohje

Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialliseksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa, tai jos hän opettaa saman verran useammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välittömät toimintaohjeet.


6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä

1 mom.           

Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tämän luvun, asianomaisen osion ja sen liitteen mukaisesti.

2 mom.          

Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtäviensä/nimikkeensä perusteella rinnastaa.

3 mom.           

Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus. Palkka-asteikossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.


Soveltamisohje

1  Tehtäväkuvaus

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, joka kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtäväkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvaukset valmistellaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään.

Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksia pidetään ajan tasalla. Kun tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).

2  Vaativuustekijät

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Työn edellyttämä osaaminen

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka tosistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.

Työn edellyttämät yhteistyötaidot

Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.

3  Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja

3.1 Koulutus

Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimikkeen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuksen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuksessa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.

3.2 Lisätehtävä ja -vastuu

Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (3 momentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole.

3.3 Esimiesasema

Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

4  Arviointijärjestelmä

Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille.

Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein.

Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella.

Kokonaisarviointi perustuu

  • kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),
     
  • vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
     
  • tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä- ja vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3)
     
  • arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).

Toimivaltainen viranomainen voi rajata KVTES:n palkkausluvun 17 §:n mukaiset työnantajan edustajat arviointijärjestelmän ulkopuolelle.

Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.

5  Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyksessä ovat erilliset ryhmät.

Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutunnuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.

Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa esimerkiksi sijaisuuksia jatkettaessa.

6  Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.


4 mom.           

Poistettu

7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan

Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

  1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi tai
     
  2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
     
  3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos viranhaltija hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtymistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona
     
  4. toiseen virkaan siirtymishetki

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta, ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.


Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittelemaan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle.


8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla

1 mom.             

Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (kelpoisuusasetuksen 986/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6–20 %.


Soveltamisohje

Jos em. asetuksessa edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta.

Osion C liitteen 1 mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä olevan opettajan epäpätevyysalennus lasketaan palkkaliitteen mukaisen palveluvuodet sisältävän taulukon alarajasta.


2 mom.           

1 momentissa mainitun asetuksen 13 d §:n tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 c §:n nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovelletaan tämän pykälän 1 momenttia.


Soveltamisohje

Edellä mainitun asetuskohdan mukaan muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällaiselta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja.


9 § Erivapauden vaikutus palkkaan

Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/­virkasuhteeseen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalennusta.

10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä

1 mom.           

Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnusta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tarkistus tehdään vähintään koulutuksen edellyttämään palkka-asteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun viranhaltija on esittänyt selvityksen tutkinnon/päte­vyyden saavuttamisesta.


Soveltamisohje

Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 §:ssä lueteltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä sellaisia ulkomaisia tutkintoja, jotka on tunnustettu tai rinnastettu tunnustamis- tai rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon.


2 mom.           

Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustelluksi.

11 § Henkilökohtainen lisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää viranhaltijan työsuorituksen arvioinnin perusteella, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä on määrätty.


Soveltamisohje

Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), sitä ei ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Opettajana toimimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen vuosisidonnaisessa lisässä, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin.


12 § Vuosisidonnainen lisä

1 mom.           

Viranhaltijalle maksetaan vuosisidonnaista lisää siten, kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu.

2 mom.           

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen hinnoittelutunnuksen ao. kalleusluokan peruspalkan ja aiempien vuosisidonnaisten lisien summasta.


Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 5 % = 1,05) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella.

Päätoimisella tuntiopettajalla laskennassa käytetään painotettua peruspalkkaa, jos palkka on laskettu painottamalla. Mikäli vuosisidonnaisen lisän määräytymisperusteet eroavat toisistaan, määräytyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä päätoiminen tuntiopettaja antaa eniten. Mikäli tunteja on yhtä paljon, sovelletaan opettajan kannalta edullisempaa määräystä.

Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan alennetusta peruspalkasta.


13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika

1 mom.           

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan aikaan luetaan, jollei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhaltija/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa

  1. kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa opettajan/rehtorin tehtävissä,
     
  2. kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä
     
  3. yrittäjän työssä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä enintään yhteensä viisi (5) vuotta.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työkokemus, josta on nykyisessä tehtävässä hyötyä, esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä.


2 mom.           

Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai päätoimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja.

3 mom.           

Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde tai yrittäjän työ katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika/yrittäjäaika ennen 1.1.1990 katsotaan kuitenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia.

14 § Vuosisidonnainen lisä ja eläke

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi ei katsota aikaa, jolta henkilö on ansainnut ja saa eläkettä. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä.


Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän kertyminen katkeaa henkilön jäätyä vanhuuseläkkeelle. Palvelussuhteessa vuosisidonnaisen lisän kertyminen alkaa alusta, jos henkilö saa samanaikaisesti vanhuuseläkettä.


15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus

Eri palvelusaikoja/yrittäjäaikaa vuosisidonnaista lisää varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus/yrittäjäaika katsotaan yhdeksi kuukaudeksi.

16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset

1 mom.           

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo/työskentely on ollut keskeytyneenä.


Soveltamisohje

Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä eteenpäin. Jos em. vähennyksiä kohdistuu eri palvelussuhteisiin/työskentelyaikaan, vähennettävä aika saadaan laskemalla eri palvelussuhteista/työskentelyajasta vähennettävät päivät yhteen.


2 mom.           

Palvelusaikaan/työskentelyaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virkavapaa-aika, työvapaa tai vastaava vapaa seuraavissa:

  1. viranhaltija/henkilö on saanut palkkaetuja äitiysvapaan/sairausloman ajalta,
     
  2. viranhaltija/henkilö on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,
     
  3. viranhaltija/henkilö on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan,

Soveltamisohje

Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, aikaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavasta ajasta.


  1. viranhaltija/henkilö on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön,
     
  2. koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja
     
  3. muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkavapaalla/työvapaalla/poissa enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna virkavapaan/työvapaan myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.

17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen

1 mom.           

Vuosisidonnaisen lisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen lisään on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myöhemmin, vuosisidonnainen lisä myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna.

Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa vuosisidonnaista lisää.

2 mom.           

Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.


Soveltamisohje

Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista / työkokemusajasta, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä.


18 § Palvelulisän siirtymäsäännös

1 mom.           

Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhteessa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voimassa olevien määräysten mukaisesti.


Soveltamisohje

Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän perusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukaisesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman todistuksen perusteella.


2 mom.           

Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yhtäjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katkennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuhteeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimassa olevia määräyksiä.

19 § Syrjäseutulisä

Viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 19 §:n mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 § Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa

Yleissivistävän koulun viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 20 §:n mukaisesti maksettu kehitysaluelisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 a § Rekrytointilisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa rekrytointilisää, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 15 §:ssä on määrätty.

21 § Varsinainen palkka

1 mom.           

Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

  1. tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet)
  2. henkilökohtainen lisä (11 §)
  3. vuosisidonnainen lisä (12–18 §)
  4. syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 §)
  5. rekrytointilisä (20 a §)
  6. koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide- ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)
  7. siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet).

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä. Osion C liitteen 1 mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä 1500 tunnin vuosityöaika vastaa täyttä työaikaa.

1 momentin luettelosta poiketen kohtien 1–2 asemesta käsitteinä käytetään osiossa E palkkaa.


2 mom.           

Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuuluminen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan.

22 § Tukiopetuspalkkio

Tukiopetustunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

23 § Oppilaan ohjauksen palkkio

Oppilaan ohjauksen tunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

24 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta palkkio, joka on 30 % oman viran ylituntipalkkiosta.

25 § Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio

Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle palkka-liitteen mukainen palkkio, ellei tämän sopimuksen liitteissä ole sovittu toisin. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.

26 § Ylituntipalkkio

1 mom.           

Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu.

2 mom.           

Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

Ao. liitteen mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka

x

0,83

viran opetusvelvollisuus


Soveltamisohje

Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella.


3 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyä vuosisidonnaista lisää, henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mainittuja palkkatekijöitä. Laskennassa käytetty opetusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan huojennus.

4 mom.           

Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoitettuna lukuvuoden kaikille työviikoille.


Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytyksenä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla koulun/oppilaitoksen opetustyöviikoilla keskimäärin laskettuna vähintään yksi.

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitok­sissa 38.


5 mom.           

Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta.


Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.


27 § Kertatuntipalkkio

Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu.


Soveltamisohje

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38.


28 § Palkkioiden pyöristäminen

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tarkkuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin.

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom.           

Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.

2 mom.           

Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimituksessa.

3 mom.           

Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos em. palkkion tai erityistehtävän korvauksen maksaminen edellyttää selvitystä tehdystä työstä, palkkio maksetaan kuitenkin viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen palkanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitussa aikataulussa.

4 mom.           

Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsinainen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, joka saatuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kunnassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, maksetaan varsinainen palkka 1–2 momentin mukaisesti. Ylituntipalkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan 3 momentin mukaisesti.

30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa

Jos määräaikaisen viran haltijan palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää, palkkaus maksetaan tuntipalkkiona tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta vuosisidonnaista lisää eikä henkilökohtaista lisää.