Opettajat

5 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)

6 § Opetusvelvollisuus

1. Opettaja on velvollinen opettamaan seuraavan opetustuntien määrän vuodessa:
    

• yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen sekä matemaattisluonnontieteellisen aineen opettaja 530 tuntia
   
• muut 580 tuntia.
   

2. Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat erilaiset, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.
    
3. Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus lasketaan 45 minuutin mukaan. Opetustunteina suoritettavaan työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertaus, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokouksiin.

7 § Muu työvelvollisuus

1. Opettajan muun työvelvollisuuden määrä on 350 tuntia työvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen johdosta matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 75 tuntia vuodessa muuhun työvelvollisuuteen.

Jos opetusvelvollisuus määrätään pienemmäksi kuin 6 §:ssä on mainittu, lisätään muuta työvelvollisuutta 1 ½ tuntia jokaista vähennettyä opetustuntia kohden. Opetusvelvollisuus voidaan opettajan suostumuksin vahvistaa myös suuremmaksi työvuodeksi kerrallaan, jolloin muuta työvelvollisuutta vähennetään 1 ½ tuntia jokaista lisättyä opetustuntia kohden. Tällöin muu työvelvollisuus on vähintään 200 tuntia työvuodessa.

Tarvittaessa opettaja voi opettaa 150 tuntia vuotuista opetustuntimäärää enemmän. Ylimääräisestä opetuksesta sovitaan opettajan kanssa. Ylimääräinen opetus korvataan tuntipalkkiona ja yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen kuukausipalkka luvulla 103. 

2. Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus lasketaan 60 minuutin mukaan.
    
3. Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opiston erityisluonteen takia yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen kehittäminen, opiskelijan ohjaus, opistolaiskuntatoimintaan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.

8 §  Loppiaisen vaikutus opetustyövelvollisuuteen

Kansalais- ja työväenopiston päätoimisen opettajan työ- ja opetusvelvollisuutta vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen takia laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaavin osin.

9 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 Apulaisrehtorin tehtävät

Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntimääräänsä vähintään 400 tunniksi. Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetustuntien määrä on alle 11 000 ja jossa päätoimisia opettajia on vähintään neljä, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 300 tunniksi. Jos opistossa on yli 5 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntimäärää, jos hallinnollisten tehtävien määrä antaa alentamiseen erittäin pätevät perusteet, vähintään 200 tunniksi.

2 Erityistehtävät

Jos opettajalle on määrätty erityistehtäviä, jotka rajoittavat opetustuntien pitämistä, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntimäärää vähintään 400 tunniksi.

3 Osastonjohtaja

Jos opettaja on määrätty osastonjohtajaksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntimääräänsä vähintään 400 tunniksi. Jos osastonjohtajaksi määrätyn opettajan hallinnollisten tehtävien määrä antaa alentamiselle erittäin pätevät perusteet, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 150 tunniksi.  

Jos kuitenkin osastossa on yli 2 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa osastonjohtajan opetustuntien määrän vähintään 150 tunniksi, mikäli hallinnollisten tehtävien määrä antaa siihen erittäin pätevät perusteet.

4 Opetusalan johtava opettaja

Jos opistossa on vähintään 11 000 opetustuntia vuodessa, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 200 tunniksi, jos opettaja toimii oman opetusalansa johtavana opettajana, jolle opistossa on erityisesti keskitetty opetusalansa opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen sekä tuntiopettajien ohjaus.

10 § Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin, apulaisrehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät yleisen osan mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat: 

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen vähimmäisperuspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle -periaatteella.

Jos rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan tästä alennetusta vähimmäisperuspalkasta.