LS
2018–2019
-
LS 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien
- Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja
- Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta
- Yleinen osa
- Liite 1 Terveyskeskusten lääkärit
- Liite 2 Terveyskeskusten hammaslääkärit
- Liite 3 Sairaalalääkärit
- Liite 4 Sairaalahammaslääkärit
- Liite 5 Kunnalliset eläinlääkärit
- Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluettelo
- Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo 1.1.2019
- Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo
LS 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien
Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) piirissä on 17 300 kunnissa tai kuntayhtymissä työskentelevää lääkäriä.
Heistä 10 000 työskentelee sairaaloissa ja 4 200 terveyskeskuksissa.
Hammaslääkäreinä työskentelee 2 500 ja eläinlääkäreinä noin 500 lääkäriä.
Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-558-8
Yleiskirjeet
Ohjeet
Usein kysyttyä
Työnantaja on ottanut käyttöön laajennetun toiminnan. Lääkärille tai hammaslääkärille on suunniteltu seuraavaksi 6 kuukaudeksi 2 laajennetun toiminnan vuoroa joka kuukausi. Hänelle maksetaan osana varsinaista palkkaa laajennetun toiminnan korvausta 6 prosenttia hänen tehtäväkohtaisesta palkastaan. Laajennettuun toimintaan osallistuva lääkäri tai hammaslääkäri on sairauslomalla yhden päivän, johon osuu yksi iltavastaanottovuoro ja toinen lääkäri sijaistaa häntä tehden vuoron. Miten tilanne tulisi ratkaista?
Tilanteeseen voi olla erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeää on, että työnantaja on miettinyt etukäteen omassa työyhteisössään toimivat ratkaisumallit tällaisia tilanteita varten.
Etukäteen on mietittävä muun muassa,
- miten tällaisissa tilanteissa toimitaan
- millaiset korvaukset mahdollisesti maksetaan sijaistavalle lääkärille
- millaisia vaikutuksia sijaisjärjestelyllä on mahdollisesti muuhun vastaanottotoimintaan.
Toimintatavat on käytävä työpaikalla läpi luottamusmiehen kanssa ja oltava kaikkien kyseiseen toimintaan osallistuvien tiedossa.
Jos esimerkiksi sijaisena toimii työnantajan palveluksessa oleva toinen lääkäri, joka tekee sairastuneen lääkärin laajennetun toiminnan vuoron omien työvuorojensa lisäksi, syntyy hänelle todennäköisesti lisä- tai ylityötä kyseisellä viikolla tai jaksolla. Lisä- ja ylityössä on kuitenkin huomioitava se, että se vaatii viranhaltijan suostumuksen. Jos käytössä on työaikajakso, lisä- ja ylityön muodostuminen voidaan tosin havaita vasta työaikajakson lopussa.
Yksi vaihtoehto voisi olla työvuoroluettelon muuttaminen säännöllisen työajan puitteissa, jolloin ei synny lisä- tai ylityötä. Työvuoroluettelon muuttaminen vaatii lääkärisopimuksen mukaisesti perustellun syyn. Näitä ovat muun muassa toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esimerkiksi potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Kun työvuoroluetteloa muutetaan, tulee sen vaikutukset muun muassa korvauksiin olla mietittyinä etukäteen.
Sairastuneelle lääkärille tai hammaslääkärille maksetaan sairausloman ajalta hänen varsinainen palkkansa, jossa on mukana laajennetun toiminnan korvaus.
Miten lasketaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosilomapalkka?
Lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 1 momentin 1 momentin mukaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.
Määräys koskee myös hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.
Vuosilomapalkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta/omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla.
Laskennassa ei oteta huomioon kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.
Jos palvelussuhde on alkanut 1.4. tai sen jälkeen meneillään olevan lomanmääräytymisvuoden aikana, ei vuosilomapalkkaan tule korotusta, koska edellisenä lomanmääräytymisvuonna ei ole maksettu tämän palvelussuhteen ajalta em. palkkioita.
Esimerkki
Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.
Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %
Terveyskeskuslääkärille vahvistetaan vuosilomaa 4 täyttä viikkoa (5.7.2021–1.8.2021). Hänen varsinainen palkkansa on 5 750 €/kk. Vuosiloma-ajan palkkaa maksetaan ((5 750 €/31) x 28) x 122 % = 6 336,13 €.
Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.
Miten lasketaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin palkka palkallisen virkavapaan ajalta?
Palkallisen virkavapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta (lääkärisopimuksen II luvun 3 §).
Määräys koskee myös omalääkäreitä sekä hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.
Virkavapaa-ajan palkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta tai omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla.
Laskennassa ei oteta huomioon kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.
Esimerkki
Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.
Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %
Terveyskeskuslääkäri on palkallisella virkavapaalla viikon, jonka ajalta hänelle maksetaan varsinaista palkkaa 1 345 €, jota korotetaan.
Palkallisen sairausloman ajalta maksettava palkka = 1 345 € +(1 345 € x 22 %) = 1 345 € + 295,90 € = 1 640,90 €
Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.
Miten lasketaan palkallisen virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta eläinlääkäriopiskelijalle maksettava palkka?
Eläinlääkäriopiskelijalle maksettava palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta lasketaan hänen omasta varsinaisesta palkastaan. Häneen ei sovelleta LS:n yleisen osan 8 §:n 2 momenttia.