Haku

Työmarkkinavuosi on lähtenyt niin kunta-alan kuin keskusjärjestöjen osalta vilkkaasti liikkeelle. Suomen suurimman työmarkkinatoimialan, kunta-alan, sopimusjärjestelmässä on tällä hetkellä yli 30 pysyvää ja sopimuskaudelle asetettua KT:n vetämää neuvotteluryhmää, joissa ovat edustettuina KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijat.

Viime sopimuskierroksella tehtiin historiallinen työmarkkinaratkaisu, vaikka ratkaisun vaikutuksia työpaikkojen arkeen saa vielä odotella. KT ja pääsopijajärjestöt SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sopivat uudesta työ- ja virkaehtosopimuksesta, Sote-sopimuksesta.

Hyvinvointialueuudistus etenee nyt vääjäämättä eduskunnassa. Näyttää vahvasti siltä, että valmista on tällä kertaa tulossa. Kesälomien jälkeen astutaan sote-uudistusten historiassa kulkemattomalle tielle – suunnittelusta toteutukseen. Soteliiderit-hanke tarjoaa jatkossakin tukea sote-työnantajille ja hanke on uudessa vaiheessa entistäkin ajankohtaisempi.

Julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua opettajasijaisen kesäpalkasta. Siinä on kuitenkin sivuutettu vallitseva työlainsäädäntö. Ilman lainsäädännön huomioimista ei keskustelu ole mielekästä. Samalla on mahdotonta ymmärtää sitä, ettei kunta voi vaikuttaa kesäpalkan kohdistumiseen. Syitä on kaksi.

Työvoimapula vaivaa laajasti sote-alaa ja ongelma on siirtymässä kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille. Huolimatta hyvinvointialueiden isommista hartioista henkilöstön saatavuuden ja palvelutarpeiden ongelmat eivät ole katoamassa.

Uuden edessä meillä ei ole varmuutta siitä, miten asiat tulevat menemään. On oletuksia ja ristiriitaisia käsityksiä. On siedettävä epävarmuutta. Onko hyvinvointialueuudistus menestys vai jotain epämääräistä? Toteutuvatko nopean uudistusaikataulun uhat? Saavutetaanko uudistuksessa ne tavoitteet, joita sille on asetettu?

Sote-alalle saatiin pitkään kaivattu työrauha valtakunnansovittelijan johdolla. Bulevardin tuoleja tiuhaan kuluttanut KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas summaa ajatukset siitä, mitä tulikaan sovittua ja miten työpaikoilla mennään eteenpäin.

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työntekijöiden työkyvyn edistämisessä. Ollakseen toimivaa ja vaikuttavaa työterveyshuoltoyhteistyön tulisi olla suunnitelmallista, tavoitteellista, työpaikan tarpeista kumpuavaa ja sitä on seurattava ja arvioitava. Hyvä työterveyshuollon yhteistyö on siis samanlaista kuin minkä tahansa yhteistyö, jolle on asetettu yhteisiä tavoitteita.

Hallituksen aikeena on lakkauttaa aikuiskoulutustuki, mikä huolestuttaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia. Esitys perustuu virheellisiin käsityksiin aikuiskoulutustuesta.

TE-uudistuksen kynnyksellä on tarpeen kysyä, mitä sellaista kuntavetoisilta työvoimaviranomaisilta odotetaan, johon valtio toimijana ei ole pystynyt vastaamaan.