Edunvalvonta korostuu tänä vuonna

Työmarkkinavuosi on lähtenyt niin kunta-alan kuin keskusjärjestöjen osalta vilkkaasti liikkeelle. Suomen suurimman työmarkkinatoimialan, kunta-alan, sopimusjärjestelmässä on tällä hetkellä yli 30 pysyvää ja sopimuskaudelle asetettua KT:n vetämää neuvotteluryhmää, joissa ovat edustettuina KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijat. Työ- ja virkaehtosopimusasioiden ohella osapuolet ovat asettaneet useita työelämän kehittämistyöryhmiä. Kunta-alan pääneuvotteluryhmä johtaa neuvottelutoimintaa.

Kunta-alalla on vahva jatkuvan neuvottelutoiminnan perinne, jonka mukaan työryhmissä valmistellaan sopimuskauden aikana sopimusmuutoksia. Jatkuvan neuvottelun tavoite on yleensä varsinaisissa sopimusneuvotteluissa, jotka käynnistyvät kunta-alalla taas loppuvuodesta. Isona haasteena on muun muassa neuvotella työ- ja virkaehtosopimusten sekä aiesopimusten mukaisesta neuvottelujärjestelmän uudistamisesta, jonka taustalla on myös Marinin hallituksen sote-uudistus. 

Kuntasektorilla ovat työmarkkinoiden ehkä laajimmat mahdollisuudet sopia paikallisesti toisin valtakunnallisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin nähden. Sopimusten mukaisesti kunnissa ja kuntayhtymissä neuvotellaan ja jaetaan 1.4. paikallinen järjestelyerä, jonka suuruus on 0,8 %. Suhteellisen suuri paikallinen erä antaa hyvät mahdollisuudet edistää paikallista palkitsemista ja korjata palkkausepäkohtia.

Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käynnistyvät

Vaikka edelliset neuvottelut päättyivät kunta-alalla vasta viime juhannuksen alla, Suomen työmarkkinamallin mukaisten liitto- ja toimialakohtaisten neuvottelujen pitkä juna ja prosessi käynnistyvät jälleen kuluvana vuonna. Ennen kunta-alaa sopimusneuvottelut alkavat teollisuuden sopimusaloilla.

Tulevat sopimusneuvottelut ovat ratkaisevassa asemassa sen suhteen, miten Suomi pääsee koronakriisistä takaisin kasvu-uralle ja kuinka hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta välttämätöntä työllisyysastetta kyetään nostamaan.

Julkisessa taloudessa on joka tapauksessa edessä vuosia kestävä talouden sopeutus ja tuottavuuden parantaminen sen jälkeen, kun rokotukset toivottavasti saavat viruksen leviämisen ja siihen sairastumisen rajattua ja minimoitua. 

Kuntatalouteen ei ole syntynyt määräaikaisten ja velalla rahoitettujen koronatukien myötä uutta jakovaraa. Pitää muistaa, että kuntatalous oli jo ennen koronaa historiallisen heikossa kunnossa.

Sote-uudistus on jälleen ratkaisuvaiheessa

Marinin hallituksen yli tuhatsivuinen esitys sote-uudistukseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Suomen historian suurimman hallintoremontin ja henkilöstön liikkeenluovutuksen aikataulu on erittäin tiukka. Toteutuessaan sote-uudistus muuttaa KT:n asemaa merkittävällä tavalla. 

Osana sote-lainsäädäntöpakettia on esitys kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä. Sen mukaan KT:sta tulisi kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös hyvinvointialueiden valtakunnallinen työnantajaorganisaatio. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat yhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat voisivat liittyä uuden KT:n jäseneksi.

KT antaa sote-uudistuksessa monialaista muutostukea henkilöstöä luovuttaville ja vastaanottaville työnantajille kunnissa ja kuntayhtymissä, väliaikaishallinnossa ja rakenteilla olevilla hyvinvointialueilla. Muutoinkin tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja viestintää keskeisiin asiakkaisiin ja sidosryhmiin.

Työmarkkinakeskusjärjestöt vaikuttavat lainsäädännön valmisteluun

Suomen suurimman työmarkkinatoimialan työnantajaorganisaation ohella KT toimii työnantajakeskusjärjestönä. KT on tällä hetkellä työmarkkinakeskusjärjestönä mukana yli sadassa kaksi- ja kolmikantaisessa työryhmässä sekä muissa organisaatioissa kuntatyönantajien edunvalvojana. 

Vaikka työmarkkinakeskusjärjestöt eivät enää tee keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja, niiden merkitys erityisesti työlainsäädännön sekä eläke- ja sosiaalivakuutuslainsäädännön valmistelussa on edelleen keskeinen.

Eläkejärjestelmien yhdistämisessä odotetaan päätöstä

KT:n pitkäaikainen tavoite yhdistää yksityisen sektorin ja kunta-alan eläkejärjestelmät on tulossa ratkaisuvaiheeseen. Eläkejärjestelmien yhdistäminen on kirjattu myös Marinin hallituksen ohjelmaan. Kuntatyönantajien eläkevakuutusmaksu on edelleen noin 4 prosenttiyksikköä kalliimpi kuin yksityisillä työnantajilla. KT:n nimeämät edustajat esittivät Kevan hallinnossa työnantajamaksun alentamista, mutta jäimme äänestyksessä vähemmistöön.

Kuluvana vuonna käynnistyvät myös keskusjärjestöjen neuvottelut työnantajien ja palkansaajien yksityisen sektorin eläkemaksun (Tyel) suuruudesta vuodesta 2022 eteenpäin. Tyel-maksut muodostavat myös kunta-alan työnantajien ja palkansaajien eläkevakuutusmaksujen perustan.

Keinoja haetaan työllisyysasteen nostamiseen 

Työllisyysasteen nostamisen tärkeys on entisestään korostunut koronakriisin heikentäessä kansantalouden ja julkisen talouden tilaa. KT on mukana useissa kolmikantaisissa työryhmissä, joissa etsitään keinoja työllisyysasteen nostamiseksi.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden poistumisen siirtymävaihe on tärkeä toteuttaa niin, että työvoimapalvelujen lisäresursointi ja rakenneuudistus voidaan sovittaa siirtymävaiheen kanssa yhteen.