TE-uudistuksessa on paljon pelissä

TE-uudistuksen kynnyksellä on tarpeen kysyä, mitä sellaista kuntavetoisilta työvoimaviranomaisilta odotetaan, johon valtio toimijana ei ole pystynyt vastaamaan.

Suomessa työllisyys on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Tämän vuoden kesäkuussa työllisyysprosentti oli 74, kun esimerkiksi vastaavana ajankohta 2015 Sipilän hallituksen käynnistäessä toimintansa se oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi. Kehityksen ei anneta kuitenkaan pysähtyä tähän: pääministeri Orpon hallitus on asettanut pitkänaikavälin tavoitteeksi 80 prosentin työllisyysasteen. Ilman tätä valtiontaloutta on vaikea saada kestävälle pohjalle.

Vaikka julkisilla työvoimapalveluilla voidaan vain rajallisesti vaikuttaa työllisyysasteeseen, on myönnettävä TE-toimistojen onnistuneen tehtävässään. Miksi siis TE24-uudistuksella lähdetään vaihtamaan ”voittavaa joukkuetta”? Mitä sellaista kuntavetoisilta työvoimaviranomaisilta odotetaan, johon valtio toimijana ei ole pystynyt vastaamaan?

Huolimatta myönteisestä työllisyyskehityksestä on samanaikaisesti työttömyysaste pysynyt kohtalaisen korkeana. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinotoimistoissa on ollut runsaasti vaikeasti täytettäviä avoimia työpaikkoja. Työn tarjonta ja työnhakijat eivät siis kohtaa toisiaan. Työnantajilla on tarjota työtehtäviä, mutta työnhakijoissa ei ole sellaisia, jotka pystyisivät suoriutumaan niistä. Vastaavasti työnhakijoilla puuttuu sellaista osaamista, josta työmarkkinoilla olisi kysyntää.

Näiden ongelman ratkaiseminen heijastuisi myönteisesti julkiseen talouden kestävyyteen. Kun työllisyys vahvistuu, verotulot kasvavat ja samalla työllistyneiden riippuvuus sosiaalietuuksista vähenee. Työvoimapalveluiden siirrossa kuntiin eli TE24-uudistuksella on siis paljon pelissä.

TE24-uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä edistämällä samanaikaisesti työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Tässä yhtälössä työvoiman kysynnän edistäminen on ollut työvoimapalveluiden piirissä marginaalisessa asemassa. Tämä edellyttää jatkossa uudenlaisia asiakaslähtöisiä palveluja sekä työnantajille että työnhakijoille – yhdessä tai erikseen.

Vaikka uudessa laissa palvelujen sisältöön ei tehtykään muutoksia, avaa kunnallinen palvelurakenne nämä mahdollisuudet uudenlaiseen työllisyyden edistämiseen paikallisella tasolla.  Työvoimapalveluiden siirtäminen kuntiin toimii näin kokonaisuudistuksen ensimmäisenä vaiheena. Työvoimapalvelut muuttuvat osaksi laajempaa palveluiden kokonaisuutta, jolloin niistä on haettavissa synergiaetuja. Asiakaslähtöisten työvoimapalveluiden odotetaan vahvistavan myös kuntien elinvoimaa ja yritysten kilpailukykyä.

Kaikkia tarvitaan työmarkkinoilla

TE-toimistojen työnvälityspalvelut ovat vähintäänkin kohtuullisesti onnistuneet niiden työnhakijoiden kanssa, joiden osaaminen ja työkyky vastaavat työmarkkinoilla tarjolla olevia työtehtäviä. Kuntiin on siirtymässä siis merkittävää osaamista niin sanotun kitkatyöttömyyden torjumiseksi. Tärkeää on, että myös jatkossa työttömäksi jääneet, tai vasta työttömyysuhan alla olevat työnhakijat, löytävät nopeasti uuden työpaikan. 

Sen sijaan palvelujärjestelmämme on tähän mennessä varsin puutteellisesti pystynyt auttamaan vaikeammin työllistyviä työmarkkinoille. He ovat työnhakijoita, joiden elämäntilanne, osaaminen ja työpanos on vaikeammin hyödynnettävissä työmarkkinoilla. TE24-uudistuksessa uusien työvoimaviranomaisten odotetaan pystyvän tuomaan tähän uudenlaista tehokkuutta, jotta työllisyysaste voisi nousta. 

Hyvä uutinen on, että juuri tässä kohderyhmässä kunnilla on paljon annettavaa. Työllisyyden edistämisen kuntakokeiluissa kunnat ovat päässet sovittamaan yhteen eri toimialojen palveluita julkiseen työvoimapalveluun ja pystyneet näin sujuvoittamaan kokonaisvaltaisiin palveluihin pääsyä. Työnhakijoiden työllistymisen tuen lisäksi on voitu tukea heidän työllistymisedellytyksiään. Tällaiset kunnissa kehitetyt toimintamallit ovat myös sovellettavissa työttömyyden alkuvaiheeseen, kun ne kohdennetaan työnhakijoihin, joilla on kohonnut riski työttömyyden pitkittymiseen.

Työvoimapalvelut osaksi elinvoimapalveluja

TE-toimistojen tarjoamat työnantajapalvelut ovat pitkälle rajoittuneet rekrytoinnin tukeen eli auttaneet työnantajia löytämään etsimäänsä työvoimaa jo olemassa oleviin työpaikkoihin. Työnantajat ovat voineet ilmoittaa avoimista työpaikoista, saada apua työntekijäehdokkainen etsimiseen ja ehdolle asettamiseen sekä tarvittaessa saada palkkatukea. Henkilöstön vähentämistilanteissa TE-toimistojen muutosturvapalvelut ovat tukeneet työnantajaa tämän lakisääteisissä tehtävissä.

Työvoimapalveluilla on pystytty edistämään uusien työpaikkojen syntymistä vain vähän. TE24-uudistuksessa kuntapalvelujen kokonaisvaltainen hyödyntäminen tarjoaa tähän mahdollisuuden, kun julkiset työvoimapalvelut liitetään osaksi elinvoimapalveluja. 

Valtion tarjoamat elinkeinopalvelut ovat olleet huonosti tunnettuja sekä kaukana kuntien elinvoimapalveluista. Tulevaisuudessa teollisuus- ja toimitilojen kaavoitus ja rakentaminen, yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelut, rekrytoinnin tukipalvelut ja koulutuspalvelut löytyvät kaikki kunnan palveluvalikoimasta. Tällöin työvoimapalveluiden sekä kuntien elinkeinopalvelujen ja kehitysyhtiöiden yhteistyö työvoimapalveluiden kanssa on merkittävästi yksinkertaisempaa ja tarjoaa myös työnantajalle houkuttelevan yhteistyökumppanin.

Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.