Haku

Sote-uudistus on edennyt seuraavaan vaiheeseen – toimeenpanoon. Kaikki alueet ovat saaneet koottua VATE-toimielimen ja sen yhteyteen erilaisia ryhmiä sekä ensimmäisen määräaikaisen yhteistoimintaelimen. Toimeenpano tehdään alueilla, hyvässä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Valtakunnallisesti toimeenpanoa koordinoidaan verkostoissa, joita organisoivat ministeriöt ja KT. Myös muut tahot tarjoavat tukea muutokseen.

Helsinki Pride -viikko 28.6.–4.7. muistuttaa meitä yleisemminkin monimuotoisuuden tärkeydestä ja sen arvostamisesta. Monimuotoisuuden arvostaminen nousee työpaikoilla esille esimerkiksi rekrytoinnissa ja monimuotoisuuden johtamisessa. 

Työvoimapula vaivaa laajasti sote-alaa ja ongelma on siirtymässä kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille. Huolimatta hyvinvointialueiden isommista hartioista henkilöstön saatavuuden ja palvelutarpeiden ongelmat eivät ole katoamassa.

Julkinen arvo tarkoittaa julkisesta toiminnasta ja palvelutuotannosta syntyvää arvoa yhteiskunnalle, yksilöille, yhteisöille ja elinkeinoelämälle. Keskustelua julkisesta arvosta – siis siitä, mitä toiminnalla saadaan aikaan – käydään liian vähän. Julkista arvoa tarkastellaan liian usein vain siitä aiheutuvien kustannusten tai menojen kautta, tai vasta siinä vaiheessa, kun sitä on tarjolla jo liian vähän.

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työntekijöiden työkyvyn edistämisessä. Ollakseen toimivaa ja vaikuttavaa työterveyshuoltoyhteistyön tulisi olla suunnitelmallista, tavoitteellista, työpaikan tarpeista kumpuavaa ja sitä on seurattava ja arvioitava. Hyvä työterveyshuollon yhteistyö on siis samanlaista kuin minkä tahansa yhteistyö, jolle on asetettu yhteisiä tavoitteita.

Hallituksen aikeena on lakkauttaa aikuiskoulutustuki, mikä huolestuttaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia. Esitys perustuu virheellisiin käsityksiin aikuiskoulutustuesta.

Viestinnällä vaikutetaan, luodaan mielikuvia ja parhaimmillaan muutetaan maailmaa. Siksi kannattaakin pysähtyä hetkeksi pohtimaan, minkälaista tarinaa julkisesta työstä haluamme kertoa.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteet työpaikalla kuluttavat voimavaroja ja vaikuttavat haitallisesti organisaation toimintaan, työilmapiiriin ja työnantajamaineeseen. Tilanteet voivat pitkittyessään aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sitä kautta tuottavuuden ja tuloksellisuuden laskua, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. On kaikkien etu, että häirintään puututaan. Puutuminen on myös työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Työ- ja elinkeinoministeriö kysyi alkusyksystä 2021 miltei kahdelta tuhannelta palkansaajalta kokemuksia työstä. Suurin yllätys itselleni, miten vähän vastaukset muuttuivat aiempiin vuosiin verrattuna. Monen kysymyksen kohdalla oli kuin aikasarjat olisivat jatkuneet samansuuntaisina ja koronapandemiaa ei olisi ollutkaan. Monen tiedustelun pulma on, että tiedon keräämiseksi tehdään huomattava määrä työtä, mutta tulosten analysointiin ja jatkotutkimuksiin hyvin vähän. Miten työolobarometria varten kerättyä tietoa voisi vielä hyödyntää?

Sote-alalle saatiin pitkään kaivattu työrauha valtakunnansovittelijan johdolla. Bulevardin tuoleja tiuhaan kuluttanut KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas summaa ajatukset siitä, mitä tulikaan sovittua ja miten työpaikoilla mennään eteenpäin.