Yleiskirje
8/16
Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 2017 (TS-17)

Kunnallisella teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen ns. kilpailukykysopimus.

Kilpailukykysopimus alentaa kunnallisten työnantajien työvoimakustannuksia, mutta vaikutukset kuntatalouteen ovat lyhyellä aikavälillä kiristäviä, sillä sopimuksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä.

Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.

Allekirjoituspöytäkirja on tämän yleiskirjeen liitteenä 1.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä TS-sopijajärjestöjen kanssa ja osapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

TS-14:n palkankorotus joulukuussa 2016

TS-14 12 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 §:n mukaista erillislisää korotetaan 1.12.2016 lukien 0,47 prosentilla. Palkankorotuksesta on sovittu vuonna 2015. Tätä palkankorotusta on selostettu KT:n yleiskirjeessä 13/2015.

TS-17

Palkkaryhmien tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat

Vähimmäispalkat eivät muutu sopimuskaudella.

Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat (€/kk) 1.2.2017 lukien

Palkkaryhmä I​ ​1 673,29
Palkkaryhmä II ​ ​1 851,77
Palkkaryhmä III​ ​3 054,08

TS-17:n soveltamisalalla KVTES:n työaikaluvun ja vuosilomaluvun noudattamisesta

TS-17 Yleisessä luvussa on sovittu 4 §:ssä KVTES:n määräysten noudattamisesta, jonka mukaan KVTES:n mm. työaikaluvun ja vuosilomaluvun määräyksiä noudatetaan sellaisina, kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei TS-17 sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovittu.

KVTES:n muuttuneita sopimusmääräyksiä ja niiden soveltamisohjeita on selostettu KT:n yleiskirjeessä 4/2016.

Lomarahan vähentäminen

Kilpailukykysopimuksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 osalta on sovittu erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Erillinen virka- ja työehtosopimus on yleiskirjeen liitteenä 2.

KVTES 2017 sopimuskirjan IV luvun 18 § 1 momentin lomarahaprosentteja (6 %, 5 % ja 4 %) ei ole muutettu. Huomioitava on, että KVTES 2017 vuosilomaluvun 18 §:ssä on edelleen vähentämättömät lomarahaprosentit, koska vähennyksistä on sovittu erillisellä määräaikaisella virka- ja työehtosopimuksella.

Erillinen virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuoden 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta koskee vain niitä lomanmääräytymisvuosia, joista tässä erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa on erikseen sovittu. KVTES 2017 -sopimuskirjaan on IV luvun 18 §:ään selvyyden vuoksi lisätty pöytäkirjamerkintä:

”Lomaraha määräytyy tämän sopimuskauden aikana allekirjoituspöytäkirjan ja erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti (Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuoden 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta).”

Erillistä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan TS-17 osalta lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017 ja 2017–2018 ansaittavaan lomarahaan.

Erillisen virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n mukaan:

"Viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on

  1. 4,2 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan tapauksissa,
     
  2. 3,5 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan tapauksissa,
     
  3. 2,8 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 3 kohdan tapauksissa,

lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.”

Lomanmääräytymisvuoden 2018–2019 osalta ansaittavaan lomarahaan sovelletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin, mm. kuntien, lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja.

Lomanmääräytymisvuosien lomarahaprosentit

 

TS-14
(KVTES 2014–2016)

(–31.1.2017)

LMV
2016–2017

(1.2.2017–)

LMV
2017–2018

 

LMV
2018–2019

 

1. 6 % 4,2 % 4,2 % 4,2 %
2. 5 % 3,5 % 3,5 % 3,5 %
3. 4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 %

Erillinen virka- ja työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017. Näin ollen, mikäli palvelussuhde päättyy 31.1.2017 mennessä vuosilomaetuudet määräytyvät 31.1.2017 voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaan. Lomarahaa ei vähennetä.

Jos palvelussuhde päättyy 1.2.2017 tai sen jälkeen, niin vuosilomaetuudet määräytyvät lomanmääräytymisvuodelta 2016–2017 erillisen tämän yleiskirjeen liitteenä 2 olevan virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Lomanmääräytymisvuoden 2016–2017 lomarahaa vähennetään koko lomanmääräytymisvuodelta, mikäli palvelussuhde jatkuu 1.2.2017 jälkeenkin.

Esimerkki 1

Lomanmääräytymisvuosi 2015–2016

  • Lomaraha maksetaan kaikilta osin noudattaen KVTES 2014–2016 mukaisia määräyksiä, maksuajankohdasta riippumatta. Lomarahaa ei siis vähennetä.

Esimerkki 2

Lomanmääräytymisvuosi 2016–2017

A.  Palvelussuhde päättyy ennen 1.2.2017 (esimerkiksi 30.11.2016).

  • Lomaraha maksetaan kaikilta osin noudattaen KVTES 2014–2016 mukaisia määräyksiä, maksuajankohdasta riippumatta. Lomarahaa ei siis vähennetä.

B.  Palvelussuhde päättyy 1.2.2017 tai sen jälkeen (esimerkiksi 1.3.2017). 

  • Lomaraha maksetaan kaikilta osin (koko lomanmääräytymisvuoden osalta) noudattaen erillissopimuksen määräyksiä, maksuajankohdasta riippumatta. Lomarahaa siis vähennetään.

C.  Mikäli palvelussuhde jatkuu katkeamatta 1.2.2017 tai alkaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen

  • lomanmääräytymisvuodelta 2016–2017 ansaittava lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan (koko lomanmääräytymisvuoden osalta) erillissopimuksen määräysten mukaisesti vähennettynä, maksuajankohdasta riippumatta. Lomarahaa siis vähennetään.

D.  Palvelussuhde päättyy 31.12.2016 ja jatkuu välittömästi 1.1.2017 lukien siten, että palvelussuhde on voimassa vielä 1.2.2017.

  • Koska palvelussuhde jatkuu katkeamatta, niin lomaraha maksetaan kaikilta osin (koko lomanmääräytymisvuoden osalta) noudattaen erillissopimuksen määräyksiä, riippumatta siitä minä ajankohtana lomaraha maksetaan. Lomarahaa siis vähennetään.

Esimerkki 3 

Lomanmääräytymisvuosi 2017–2018

  • Lomaraha maksetaan kaikilta osin noudattaen erillissopimuksen määräyksiä, riippumatta siitä minä ajankohtana lomaraha maksetaan. Lomarahaa siis vähennetään.

Esimerkki 4

Lomanmääräytymisvuosi 2018–2019

  • Lomaraha maksetaan kaikilta osin noudattaen erillissopimuksen määräyksiä, riippumatta siitä minä ajankohtana lomaraha maksetaan. Lomarahaa siis vähennetään.

Säännöllisen työajan pidentämisestä johtuvat muutokset

KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty. Muutokset vaikuttavat myös TS:n soveltamisalan piirissä oleviin viranhaltijoihin/työntekijöihin. Tehtäväkohtainen palkka ei tästä syystä muutu. Työaika pitenee Kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa ansiotasoa muuttamatta.

Työaikoja koskevat sopimusmuutokset tulevat voimaan 1.2.2017 lukien.

KVTES:n työaikaluvun yleistyöajan, toimistotyöajan sekä 37 tunnin työajan säännöllinen työaika pitenee 30 minuuttia viikossa. Jaksotyöajan säännöllinen työaika pitenee vastaavasti 1 tunnilla 2 viikon jaksossa, 1 tunnilla 30 minuutilla 3 viikon jaksossa ja 2 tuntia neljän viikon jaksossa. Muutoksen yhteydessä myös arkipyhälyhennyksen pituutta on kunkin työaikamuodon kohdalla muutettu. Myös ylityörajoja on muutettu.

Säännöllinen työaika (täysi työaika), arkipyhälyhennys ja ylityöraja (vk/jakso):

Työaikamuoto

 

KVTES 2014–2016

TS-14

KVTES 2017

TS-17

Yleistyöaika
 

 

 

 

Säännöllinen työaika
​38 t 15 min / vk

Arkipyhälyhennys
7 t 39 min

Ylityöraja
38 t 15 min / vk

Säännöllinen työaika
38 t 45 min / vk

Arkipyhälyhennys
7 t 45 min

Ylityöraja
38 t 45 min / vk

Toimistotyöaika

 

 


 

Säännöllinen työaika
​36 t 15 min / vk

Arkipyhälyhennys
7 t 15 min

Ylityöraja
38 t 15 min / vk

Säännöllinen työaika
​36 t 45 min / vk

Arkipyhälyhennys
7 t 21 min

Ylityöraja
38 t 45 min / vk

Jaksotyöaika

 

 

 

 

 

 

Säännöllinen työaika

​ ̶   76 t 30 min / 2 vk

​ ̶  114 t 45 min / 3 vk

​ ̶  153 t / 4 vk

Arkipyhälyhennys
7 t 39 min

Ylityöraja 38 t 15 min / vk (ennalta tiedetty keskeytys)

Säännöllinen työaika

​ ̶   77 t 30 min / 2 vk

​ ̶  116 t 15 min / 3 vk

​ ̶  155 t / 4 vk

Arkipyhälyhennys
7 t 45 min

Ylityöraja 38 t 45 min / vk (ennalta tiedetty keskytys)

Eräiden asiantuntijoiden työaika
(ent. 37 tunnin työaika)



 

37 t / vk

Arkipyhälyhennys
7 t 24 min

Ylityöraja
38 t 15 min / vk

37 t 30 min / vk

Arkipyhälyhennys
7 t 30 min

Ylityöraja
38 t 45 min / vk

Viikkotyöajan pidentyminen 30 minuutilla KVTES 2014–2016 mukaisesta työajasta tulee pääsääntöisesti suunnitella työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä.

Työnantaja voi suunnitella työvuorot käyttäen työaikaluvun mukaisia tasoittumisjaksoja taikka sopimalla KVTES:n työaikaluvun 3 §:n mukaisella sopimuksella tavanomaista pidemmästä tasoittumisjaksosta. Jos poikkeava työaikajärjestely, kuten esimerkiksi KVTES:n sopimusmääräyksiä pidempi työaikajakso, koskee vähintään viittä viranhaltijaa/työntekijää, asiasta on sovittava asianomaisen luottamusmiehen tai paikallisesti asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Tällöinkin säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin KVTES:n mukaiseksi enintään vuoden aikana.

Pidemmästä tasoittumisjaksosta sovittaessa on tärkeää huolehtia siitä, että työvuorosuunnittelu, työvuoroluetteloiden tiedoksi antaminen sekä niiden muuttaminen sekä työaikakorvausten laskeminen ja niiden korvaaminen suoritetaan työaikamääräyksiä noudattaen, jollei muuta erikseen paikallisesti sovita.

Pidempi tasoittumisjakso mahdollistaa sen, että työajan pidentymisestä kertynyt työaika voidaan tehdä yhtenä päivänä. Työajan pidentyminen voidaan suunnitella työvuoroluetteloon myös siten, että joinakin päivinä teetetään tavanomaista pidemmät työvuorot.

Esimerkki 6

1 viikon tasoittumisjakso, jossa tavanomaisen työvuoron pituus 7 tuntia 39 minuuttia.

  • Työajan pidentyminen (30 min / vk) antaa mahdollisuuden suunnitella yhtenä päivänä 8 tunnin 9 minuutin työvuoron.

Esimerkki 7

3 viikon työaikajakso, jossa tavanomaisen työvuoron pituus 7 tuntia 39 minuuttia.

  • Työajan pidentyminen (30 min / vk) antaa mahdollisuuden suunnitella kahtena päivänä 8 tunnin 24 minuutin pituiset työvuorot.

Esimerkki 8

Sopimusmuutokset tulevat voimaan 1.2.2017, joka on keskiviikko.

  • Säännöllisen työajan muutos tulee voimaan 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan täyden viikon tai työaikajakson alusta lukien. Esimerkki: Työntekijällä (yleistyöaika) on käytössä kolmen viikon työaikajakso. Työaikajaksolla 16.1.–5.2.2017 noudatetaan keskimäärin 38 tunnin 15 minuutin työaikaa. Työaika on 6.2.2017 alkavasta työaikajaksosta eteenpäin keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa. 
     
  • Uuden työntekijän/viranhaltijan kohdalla muutos tulee voimaan samanaikaisesti muiden kanssa, mikäli hän työskentelee samassa työaikajaksossa kuin muut. Muussa tapauksessa työajan muutos tulee hänen kohdallaan voimaan jo 1.2.2017 lukien.

    Jos paikallisesti on sovittu KVTES:n sopimusmääräyksiä pidemmästä työaikajaksosta (esimerkiksi ns. vuosityöaika) lasketaan koko työaikajaksolle keskiarvon mukainen säännöllinen työaika niin, että 1.2.2017 alkaen noudatetaan pidempiä säännöllisiä työaikoja.

Esimerkki 9

  • Yleistyöaika, jossa osa-aikaisen työntekijän työsopimuksen mukainen työaika on TS-14 sopimuksen voimassa ollessa ollut 52,29 % täydestä työajasta (esimerkiksi yleistyöajassa 38 t 15 min / vk). Osa-aikatyö on siis 1.2.2017 lukien 52,29 % 38 t 45 min pituisesta työajasta. 
     
  • TS-17:n 11 §:n 1 momentin mukaan osa-aikaisen tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin viranhaltijan tai työntekijän työaika on virka- ja työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Esimerkki 10

Yleistyöaika, yhden viikon työaikajakso, jossa arkipyhä:

  • TS-14:
ma 8 t säännöllinen työaika 30 t 36 min
ti 8 t  
ke 7 t arkipyhälyhennys 7 t 39 min
to ap yiltyöraja 38 t 15 min
pe 7 t 36 min  
la    
su    
  • TS-17:
ma 8 t säännöllinen työaika 31 t
ti 8 t  
ke 7 t arkipyhälyhennys 7 t 45 min
to ap yiltyöraja 38 t 45 min
pe 8 t  
la    
su    

Esimerkki 11

Jaksotyöaika, jossa palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä työaikajaksoa ja jossa säännöllistä työaikaa sen vuoksi lyhennetään kutakin tällaiseen palvelussuhteeseen ajoittuvaa työaikaa lyhentävää arkipyhää tai aattopäivää kohden vastaavalla osuudella sopimuskohdassa tarkoitetusta työajan lyhennyksestä kuin palvelussuhteen pituus on täyden työajan työaikajakson pituudesta:

  • Palvelussuhde kestää maanantaista seuraavan viikon keskiviikkoon (10 kalenteripäivää) ja sen aikana on yksi arkipyhä. Arkipyhästä johtuva suhteellinen lyhennys on 10/14 (10 kalenteripäivää/2 viikon työaikajakso) x 7,75 = 5,54 tuntia. Ylityöraja on 56 t 28 min.
    Laskenta: (5x7,75+3x7,75)-5,54=38,75+23,25-5,54=56,46 eli 56 t 28 min.

Esimerkki 12

  • TS-14: Yleistyöaika 38 t 15 min, työntekijän varsinainen palkka on 3 000,00 €.  
     
  • TS-17: Yleistyöaika 38 t 45 min, varsinainen palkka on 1.2.2017 lukien edelleen 3 000,00 €.

KVTES:n ja TS:n työaikamääräyksiin teknisiä muutoksia

KVTES:n ja TS:n työaikamääräyksiin on kunkin työaikamuodon kohdalle tehty edellä selostetut työaikaa koskevat muutokset. Huomioitavaa on, että myös muihin sopimusmääräyksiin on tehty eri kohtiin muutoksia, jotka johtuvat 30 min viikkotyöajan pidentymisestä sekä arkipyhälyhennyksen pituuksien muutoksista. Esimerkiksi osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan arkipyhälyhennyksen suuruus lasketaan edelleen prosenttiosuutena täyden työajan arkipyhälyhennyksestä ja tässä laskelmassa tulee 1.2.2017 lukien huomioida muuttuneet arkipyhälyhennykset. Ylitöiden sekä lisätöiden laskentaperiaatteet ja muut työaikamääräykset ovat säilyneet ennallaan, mutta niiden laskennassa on otettava huomioon säännöllisessä työajassa tapahtuneet muutokset.

KVTES:n työaikaluvun tuntipalkkajakajat eivät ole muuttuneet.

Eräät TS:n soveltamisalalla käytössä olevat työaikamuodot

TS-17:n liitteen 2 2 § lisätyökorvaukseen arkipyhäviikoilla on tullut muutoksia.

Arkipyhät eivät vastaisuudessakaan (pääsääntöisesti) lyhennä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevän vuosityöaikaa, josta syystä heille maksetaan rahakorvaus. Tämän korvauksen määrä pienenee siten, että se on 1.2.2017 lukien 4,7 tunnin korottamaton tuntipalkka (TS-17, liite 5, 7 §).

Muuttuneet sopimusmääräykset ovat tämän yleiskirjeen liitteenä 3.

Palo- ja pelastustoimen poikkeusluvan mukainen työaika ei muutu TS-17:n sopimusratkaisulla.

Myöskään 40 tunnin säännölliseen työaikaan ei tullut muutoksia (TS-17 liite 1).

Paikallisen sopimisen edistäminen

Paikallisen sopimisen edistämisestä on laadittu yhteinen ohjeistus, joka annetaan erillisenä yleiskirjeenä.

Työaikapankki

Työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa, jolla pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioonottamista kuten työn ja perhe-elämän/vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä terveydenhuollon palvelut ja henkilöstötilanne huomioon ottaen. 

Työaikapankkia koskeva määräys (KVTES III luku 32 §) ohjeineen tulee voimaan 1.2.2017. Määräystä sovelletaan myös TS-17:n piirissä oleviin.

Työaikapankeista on laadittu ohjeistus, joka annetaan erillisenä yleis-kirjeenä.

Sopimuskirjat 2017

Uusista virka- ja työehtosopimuksista 2017 julkaistaan uudet sopimuskirjat sekä suomeksi että ruotsiksi. Sopimuskirjojen tilaamisesta tiedotetaan sähköpostitse KT-yhteyshenkilöille.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen

 

Liitteet

  1. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2017
    allekirjoituspöytäkirja
  2. Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta
  3. TS-17:n muuttuneita sopimusmääräyksiä

Yhteystiedot

Heikki Saaristo

johtava työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2599
Matkapuhelin:
+358 50 456 7640
Sähköposti:
Heikki.Saaristo@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat