Haku

Yritysten toimintaedellytykset kunnissa ovat kehittyneet aiempaa myönteisempään suuntaan. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemästä kyselystä, jossa haastateltiin yritysjohtajia.

Kuntapäättäjillä on enemmistön mielestä sopivasti valtaa kunnissa. Ammattiyhdistysliikkeen ja yhden asian liikkeiden valtaan suhtaudutaan kriittisimmin. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Valtio ja kunnat maksavat huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Myös nämä verot lasketaan mukaan veroasteeseen. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela arvioi blogikirjoituksessaan julkisyhteisöjen roolia veronmaksajina.

Kolme viidestä suomalaisesta kokee, että kuntademokratian edustuksellisuus on vinoutunut, koska kuntien päätöksenteossa on liikaa kuntien omia työntekijöitä. Vinouma saattaa aiheuttaa jääviyttä poliittisessa päätöksenteossa.

KT tukee työnantajia TE-palvelut 2024 -uudistuksessa. KT:n muutostukeen kuuluu lainsäädäntöön vaikuttamista ja sidosryhmäyhteistyötä.

KT:n tavoitteena on, että kaikki Avaintan KT-jäsenkelpoiset eli kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat yritykset liittyisivät KT:n yritysjäseniksi. ­Tätä tavoitetta tukevat myös henkilöstöä edustavat kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt sekä Avainta ry.

Lastensuojelulain muutos, jolla säädetään lastensuojelun henkilöstömitoitus sosiaalityöhön, tulee voimaan 1.1.2022. Vuosina 2022 ja 2023 yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi siirtymäsäännöksen mukaan olla vastuullaan enintään 35 lasta ja 1.1.2024 alkaen enintään 30 lasta.

Tartuntatautilakiin on säädetty uusi, väliaikaisesti voimassa oleva pykälä 48 a. Sen mukaan työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan.