Haku

Työn murroksessa merkittävintä ovat uudenlaiset toimintatavat, joita työyhteisöt – esimiehet ja henkilöstö – ovat itse kehittämässä. Uuden teknologian, digitalisaation ja robotiikan käyttöönotto ei vielä saa aikaan parempia palveluita, tyytyväisempiä asiakkaita ja toimivampia työyhteisöjä. Vasta uuden teknologian soveltaminen yhdessä uusien toimintatapojen kanssa tuo tavoitellut tuloksellisuushyödyt.

Kunta-alan työntekijät kokevat, että työ on merkityksellistä ja tärkeää, ilmenee 14.12. Kevan julkaisemasta Julkisen alan työhyvinvointi 2018 -tutkimuksesta.

KT Kuntatyönantajat on ollut kuultavana ja antanut sote-uudistuksesta lausuntonsa neljälle eduskunnan valiokunnalle. KT on korostanut kannanotoissaan, että muutos on toteuttava hallitusti. Esimerkiksi palkkojen yhteensovittamisen tueksi tarvitaan erillislainsäädäntöä.

Valtioneuvoston antamassa asetuksessa muutettiin työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annettua aiempaa asetusta. Uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus sisältää luokituksen biologisten tekijöiden luokituksesta. Molemmat asetukset tulevat voimaan 15.11.2020.

Työterveyslaitoksen juuri julkaisemassa raportissa esitellään skenaarioita 2030-luvun työelämästä. Työelämän kehitystä eivät määritä ainoastaan ulkoiset muutosvoimat, vaan sen suuntaan vaikutetaan myös ajattelu- ja toimintatapoja uudistamalla.

KT ja pääsopijajärjestöt ovat saaneet rahoituksen Kuntatyöpaikkojen kekseliäät ratkaisut ja kehittäminen korona-aikana -hankkeelle. Tavoitteena on edistää ja tukea kuntaorganisaatioiden onnistumisia ja toimintatapojen uudistamisia koronakriisin eri vaiheissa sekä vahvistaa yhteistyön kulttuuria.

KT Kuntatyönantajat järjestää yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sote- ja palvelualojen esihenkilöiden tueksi webinaareja ja teemavalmennuksia kevään 2021 aikana. Tilaisuudet ovat osa Etänä enemmän -sote-työ uudistuu -ESR-hanketta. Tervetuloa mukaan!

Työhyvinvoinnissa tapahtui käänne huonompaan suuntaan viime syksynä, kun vielä keväällä 2020 työhyvinvointi osin parani. Muutokset ovat kuitenkin olleet maltillisia, ilmenee Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksesta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää työn imun ylläpitämisessä poikkeusoloissa.