På svenska

Työsopimus tehdään ja viranhoitomääräys annetaan palvelussuhteen alussa

Työntekijän kanssa tehdään pääsääntöisesti kirjallinen työsopimus, vaikka suullinenkin työsopimus on oikeudellisesti sitova. Viranhaltijalle annetaan viranhoitomääräys. KT on laatinut työsopimusta ja viranhoitomääräystä varten mallilomakkeet.

    Työsopimus kirjallisesti ja tarkasti

    Kunnallisten työehtosopimusten mukaan työsopimus on aina pyrittävä tekemään kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä ilmenevät kaikki työsuhteen ehtojen määrittelyyn vaikuttavat seikat.
     
    Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty tai näitä tietoja ei ole työsopimukseen kirjoitettu, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista työntekijöille, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevissa tai yli kuukauden kestävissä työsuhteissa. Kirjallinen selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta (TSL 2 luvun 4 §).


    Selvityksestä tulee käydä ilmi

    • työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
    • työnteon alkamisajankohta
    • määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa
    • koeaika
    • työntekopaikka, tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa
    • työntekijän pääasialliset työtehtävät
    • työhön sovellettava työehtosopimus
    • palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
    • noudatettava työaika, työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta on annettava lisäksi selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta
    • vuosiloman määräytyminen
    • irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
    • vähintään kuukauden kestävässä ulkomaan työssä työsopimuslaissa tämän osalta mainitut tiedot.

    Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Työsopimuslain mukaan työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista. Selvitys on annettava viimeistään muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

    Työsopimuslakiin kirjatut työnteon keskeiset ehdot voidaan antaa tiedoksi työntekijälle esimerkiksi erillisellä asiakirjalla tai ne voidaan kirjoittaa työsopimukseen.

    Edellä esitetyn mukaisesti työsopimuslaki mahdollistaa sen, että laissa tarkoitetuissa työsuhteen keskeisissä ehdoissa voi tapahtua ainakin jonkin verran muutoksia työsuhteen aikana. Työnantajan mahdollisuuteen tehdä yksipuolisesti muutoksia vaikuttaa se, millä tavoin ja kuinka tarkasti ehdoista on sovittu. Osa ehdoista, kuten työsuhteen kesto, sovitaan käytännössä tarkasti esimerkiksi kalenteriajan tai suoritettavan työkokonaisuuden perusteella. Osa ehdoista on sellaisia, että niistä voidaan sopia, että tietty ehto, esimerkiksi sovellettava työehtosopimus, on voimassa työsuhteen alussa. Tämänkaltainen kirjaus mahdollistaa työnantajalle sen, että työnantaja voi myöhemmin tehdä niihin muutoksia.

    Esimerkiksi KT:n työsopimusmallilomakkeen työaikaa koskevassa kohdassa työaika on tuotu esiin työsuhteen alussa. Myös työntekopaikasta kannattaa sopia siten, että työnantaja voi myöhemmin työnjohdollisesti muuttaa työntekopaikkaa.

    Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa edustamaansa järjestöön kuuluvien työntekijöiden kirjalliset työsopimukset sen jälkeen, kun sopimukset on asianmukaisesti allekirjoitettu (KVTES I luvun 6 § 2 mom. soveltamisohje, VII luku 6 § 4 mom. ja TTES 3 § 2 momentin soveltamisohje).

    Muualla verkossa

    Viranhoitomääräys viipymättä

    Päätös virkavalinnasta tehdään ehdollisena, jos tarvittavat selvitykset, esimerkiksi selvitys terveydentilasta, eivät ole päätöstä tehtäessä käytettävissä. Päätös tulee vahvistaa tai todeta rauenneeksi myöhemmin.

    Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) mukaan viranhaltijalle on annettava viipymättä, ja mikäli mahdollista, ennen virantoimituksen alkamista, virkasuhteeseen ottamisesta pöytäkirjanote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys.

    Viranhoitomääräyksestä on käytävä ilmi ainakin viranhaltijan

    • virkanimike
    • virkasuhteen kestoaika
    • määräaikaisuuden peruste
    • mahdollinen koeaika
    • virantoimituksen alkamisajankohta
    • pääasialliset tehtävät tai niiden määräytymisperuste
    • palkkauksen perusteet.

    Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi

    Työsopimuslomaketta voidaan käyttää myös silloin, kun työnantaja päättää kuntalain mukaisesti yksipuolisesti muuttaa työsopimussuhteeksi sellaisen virkasuhteen, jonka tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä. Menettelytavoista on annettu ohjeita KT:n yleiskirjeen 20/2003 liitteessä 2.

    Kuntalain mukaan työnantajan on tarjottava viranhaltijalle työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Lähtökohtana on, että muutos virkasuhteesta työsuhteeksi tapahtuu ensisijaisesti sopimalla. Tämä tarkoittaa, että työnantaja ja viranhaltija tekevät työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen, jossa on sovittu työsuhteen ehdoista. Jos työsopimusta ei saada tehtyä, työnantaja voi kuitenkin muuttaa virkasuhteen yksipuolisella päätöksellä työsuhteeksi kuntalaissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työnantaja tarjoaa työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla ja antamalla niistä työsopimuslain (TSL) 2 luvun 4 §:n mukaisen selvityksen.

    Jos viranhaltijan tehtäviin on kuulunut virkasuhteessa varallaoloa ja/tai sunnuntaityötä, TSL:n 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun selvitykseen merkitään työntekijän pääasiallisten tehtävien kohdalle, että niihin kuuluu velvollisuus tehdä tarvittaessa vapaamuotoista varallaoloa ja/tai sunnuntaityötä. Tältä osin on otettava myös huomioon KVTES:n työaikaluvun 5 §:n soveltamisohjeen määräys, jonka mukaan varallaolokorvauksen määrän tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava viranhaltijan/työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa. Työnantajan on siis voitava osoittaa, että työntekijälle on kerrottu kulloinkin voimassa olevat määräytymisperusteet sekä varallaolon ehdot jo työsopimusta tehtäessä, jos työntekijä työsopimuksella sitoutuu tarvittaessa varallaoloon.

      Ritva Liivala

      työmarkkinalakimies
      Puhelin:
      +358 9 771 2294
      Matkapuhelin:
      +358 50 357 4227
      Sähköposti:
      Ritva.Liivala@kt.fi
      Organisaatio:
      Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

      Juha Raunio

      työmarkkinalakimies
      Puhelin:
      +358 9 771 2143
      Matkapuhelin:
      +358 50 518 1491
      Sähköposti:
      Juha.Raunio@kt.fi
      Organisaatio:
      Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT