Sote-alan kielitaitovaatimusta ei saa kiristää sääntelyllä

Sosiaali- ja terveysalan paheneva työvoimapula uhkaa kärjistyä entisestään, jos sote-alan kielitaitovaatimuksia koskevaa sääntelyä kiristetään.  

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedotti viime viikolla (23.3.), että se selvittää mahdollisuutta nostaa sote-ammattilaisten kielitaitovaatimusta nykyisestä B1-tasosta vähintään B2-tasolle.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT varoittaa, että kielitaitovaatimusten kiristys heikentäisi sote-henkilöstön saatavuutta tilanteessa, jossa kolmannes alan henkilöstöstä jää kymmenen vuoden sisään eläkkeelle. Arvioiden mukaan jo viiden vuoden kuluessa alalle tarvitaan 20 000 uutta lähi- ja sairaanhoitajaa. 

KT korostaa, että Suomi tulee tarvitsemaan lisää työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa.

– Yleisten kielitaitovaatimusten kiristäminen hidastaisi merkittävästi kansainvälisten osaajien pätevöitymistä ja työllistymistä Suomessa. Lisäksi se voisi vaikeuttaa jo alalla työskentelevien asemaa, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka. 

Sote-alalle tarvitaan oma kielikoulutusmalli

KT huomauttaa, että nykyinen, yleistä kielitaitoa mittaava YKI-testi ei yksin anna luotettavaa kuvaa henkilön ammatillisesta kielitaidosta. Lisäksi YKI-testien saatavuudessa on jo nyt ongelmia, mikä viivästyttää pätevöitymistä.

– Kielitaitovaatimuksia ei tule kiristää ennen kuin sote-alalle saadaan oma, ammatillista kielitaitoa mittaava tutkinto, Kukka painottaa.

Yleisten vaatimuksen kiristämisen sijaan KT kiirehtii STM:n esittämän, sote-alalle suunnatun ammatillisen kielikoulutusmallin rakentamista. Valtakunnallinen malli tarjoaisi oppilaitoksille ja työnantajille työkaluja kehittää ja arvioida ammatillista kielitaitoa.

– Kielitaidon tukeminen ei voi olla yksittäisten työnantajien vastuulla tilanteessa, jossa kunta- ja hyvinvointiala tasapainottaa voimakkaasti talouttaan, sanoo Anna Kukka.

Ammatillinen kielitaito kehittyy parhaiten työssä  

Sote-ammattilaisten kielitaitoa on tärkeä kehittää, sillä se on osa potilas- ja asiakasturvallisuutta. Puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito on yksi alan rekrytoinnin suurimpia pullonkauloja.

– Ammatillinen kielitaito kehittyy parhaiten työelämässä. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka mahdollistavat työnteon ja kotimaisten kielten oppimisen samanaikaisesti, sanoo KT:n työvoimapolitiikan ja kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Assi Puistolahti.

KT esittää, että pätevöityvä, kieltä opetteleva sote-ammattilainen voisi aluksi työskennellä rajatulla toimiluvalla ja siirtyä vaativampiin tehtäviin, kun kielitaito kehittyy.

– Kielitaitovaatimus tulee määritellä kuhunkin työtehtävään sopivaksi. Työnantajilla on paras ymmärrys siitä, millaista kielitaitoa tehtävät vaativat, sanoo Puistolahti.

Työnantajat tukevat jo nyt työntekijöiden kielitaidon kehittymistä esimerkiksi harjoittelujen, mentoroinnin ja työpaikalla tapahtuvan kielikoulutuksen avulla. Lisäksi uutta teknologiaa ja tekoälyä, kuten esimerkiksi puheentunnistusta, voidaan hyödyntää potilastyössä ja kirjaamisen tukena. Teknologia kehittyy nopeasti, joten kielitaitovaatimusta ei kannata määritellä liian korkeaksi.