Maahanmuuton tulorajojen kiristäminen pahentaisi työvoimapulaa
Vakava ja monia toimialoja koskettava työvoimapula rajoittaa lakisääteisten hyvinvointipalvelujen tuottamista. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää erittäin huolestuttavina esityksiä entistä korkeammista tulorajoista, joilla rajoitettaisiin työperäistä maahanmuuttoa.
![](/sites/default/files/styles/large_uncropped/public/media/image/maahanmuutto.jpg?itok=8M_xAE5r)
Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa uusilla esteillä. Maahanmuuton tulorajat tulee asettaa sellaiselle tasolle, että ne mahdollistavat työskentelyn myös pienipalkkaisissa tehtävissä tai osa-aikaisesti. Näin linjaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Julkisuudessa esillä olleen 2 500 euron tulorajan alle jää noin 17 prosenttia kaikista kokoaikaisista Suomen työntekijöistä ja 18 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä. Kokonaisansio sisältää esimerkiksi vuorolisät ja ylityökorvaukset.
Esimerkiksi lähes kaikilla lähihoitajilla, lastenhoitajilla ja hoiva-avustajilla palkka ilman kokemus-, vuoro- ja ylityölisiä jää alle 2500 euron. Hoiva-avustajista melkein kaksi kolmesta ansaitsee kaikkine palkanlisineenkin alle 2 500 euroa.
– Tulorajojen näin suuri nostaminen työperäisen maahanmuuton yhteydessä pahentaisi olennaisesti jo nykyisellään vakavaa työvoimapulaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Lakisääteisiä hyvinvointipalveluita ei kyettäisi tuottamaan ja talouden kasvu hyytyisi, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Pienetkin tulorajan nostot aiheuttavat ongelmia
KT:n mielestä työperäisen maahanmuuton tulorajoja ei pidä nostaa nykyisestä. Nykyisin tuloraja on 1 331 euroa bruttona kuussa, mikä mahdollistaa eri ammateissa toimimisen ja myös osa-aikaisen työskentelyn.
– Merkittävä osa ulkomailta tulevista, kotimaassaan sairaanhoitajiksi opiskelleista työntekijöistä työskentelee Suomessa ensin hoiva-avustajina ja sittemmin lähihoitajana odottaessaan, että saa tutkintonsa ja osaamisensa tunnustettua Suomessa. Liian korkea tuloraja tukkisi tämän reitin, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kertoo.
Myös 2 000 euron tuloraja rajoittaisi kansainvälistä rekrytointia ja työvoimapulan helpottamista. Sen alle jää esimerkiksi 8 prosenttia hoiva-avustajista ja noin joka kuudes siivooja.
Työ- ja elinkeinoministeriö on ehdottanut bruttoansion alarajaksi 1500 euroa. Tämä jää alle kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimuksissa määritettyjen vähimmäispalkkojen, eikä estä kokoaikaisten työntekijöiden rekrytointia. Osa-aikaiselle työskentelylle esimerkiksi kieliopintojen ohessa se voi kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia.
– Tuloraja ei saa sulkea esimerkiksi sairaanhoitajilta pois mahdollisuutta täydentää osaamistaan ja työskennellä osa-aikaisesti hoiva-avustajana. Kaikkien etu olisi, että maahanmuuton byrokratiaa karsitaan ja tämä välivaihe sujuu mahdollisimman nopeasti, Ruskoaho sanoo.
![](/sites/default/files/styles/thumbnail_cropped/public/media/profile_pictures/RuskoJu_2.jpeg?itok=m7N15dLX)
Juho Ruskoaho
![](/sites/default/files/styles/thumbnail_cropped/public/media/profile_pictures/jalonma_3.jpeg?itok=0HhhGqJD)