Valmiuslain on turvattava henkilöstön saatavuus poikkeusoloissa laajalla keinovalikoimalla
Valmiuslain uudistaminen on välttämätöntä, jotta kunnat ja hyvinvointialueet pystyvät järjestämään palvelunsa ja huolehtimaan tehtävistään niiden vaatimalla henkilöstöllä myös poikkeusoloissa. Työnantajan näkökulmasta on oleellista turvata henkilöstön riittävyys tilanteissa, joissa työn teettämisen määrä voi kasvaa ja tarpeet muuttua.
Valmiuslain kokonaisuudistuksen tavoitteena on parantaa yhteiskunnan toimintaedellytyksiä poikkeusoloissa. KT on juuri jättänyt lausuntonsa ehdotuksesta uudeksi valmiuslaiksi.
KT ottaa lausunnossaan kantaa siihen, millaisia toimivaltuuksia kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat, jotta ne pystyvät toimimaan poikkeustilanteissa. Niiden kannalta on tärkeää, että uusi valmiuslaki tarjoaa työnantajille riittävästi keinoja työvoiman saatavuuden turvaamiseen.
– KT pitää valmiuslain uudistamista välttämättömänä ja kannattaa ehdotettuja muutoksia. KT esittää lausunnossaan myös uusia keinoja, joilla turvataan henkilöstön riittävyys poikkeusoloissa, kertoo KT:n johtava työmarkkinajuristi Mirja-Maija Tossavainen.
Hallituksen esitys uudeksi valmiuslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2026 aikana.
Työnantajat tarvitsevat riittävästi henkilöstöä palveluiden järjestämiseen poikkeusoloissa
Uuteen valmiuslakiin on saatava riittävästi keinoja, joilla työnantajat voivat varmistaa henkilöstön saatavuuden poikkeusoloissa. KT pitää välttämättömänä, että laki antaa mahdollisuuden poiketa palvelussuhteen ehdoista kaikissa lain tarkoittamissa poikkeusoloissa.
– Olisi erittäin epätarkoituksenmukaista, että valmiuslain keinovalikoima pidettäisiin suppeana tai keinoja ryhdyttäisiin miettimään vasta poikkeusoloissa. Vaikka keino sisältyisi lakiin, ei se tee palvelussuhteen ehdosta poikkeamisesta automaattista, vaan laissa säädetyn keinon käyttämisestä päätetään aina erikseen ja asiasta annetaan asetus, muistuttaa Tossavainen.
Ehdotuksen keinoihin kuuluu muun muassa mahdollisuus poiketa työaikamääräyksistä, siirtää muita vapaita kuin vuosilomaa, muuttaa työntekopaikkaa tai siirtää henkilö tilapäisesti toiseen tehtävään. KT kannattaa myös ehdotettua säännöstä irtisanomisajan pidentämisestä.
KT ehdottaa, että myös erilaisten vapaiden keskeyttämistä tai peruuttamista voitaisiin harkita. Se voisi olla yksi keino tasata henkilöstön työkuormaa sekä turvata riittävä palautuminen ja lepo.
KT pitää tärkeänä, että valmiuslain jatkovalmistelussa tarkastellaan työtaisteluoikeutta ja mahdollisuutta kieltää työtaistelutoimet poikkeusolojen aikana.
Työvelvollisuutta tarvitaan viimesijaisena keinona työvoiman turvaamiseen
Työnantajien kannalta on keskeistä, että valmiuslakiin sisältyy ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon erityisestä työvelvollisuudesta, väestönsuojelutehtävien suorittamisvelvollisuudesta sekä yleisestä työvelvollisuudesta.
KT pitää peruteltuna, että sosiaali- ja terveydenhuollon erityinen työvelvollisuus koskee henkilöitä, jotka ovat työskennelleet viimeisen viiden vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollossa ja saaneet alalle koulutuksen.
KT arvioi, että työvelvollisten palvelussuhdekokonaisuus vaatii vielä jatkovalmistelua, koska siihen liittyy paljon yksityiskohtia. Jatkovalmistelussa on tarpeen käydä läpi, mitä työvelvollisuussuhde tarkoittaa eri osapuolten näkökulmasta ja millaisin ehdoin työtä tehdään.
Huomiota on kiinnitettävä myös tukipalveluihin
KT pitää selvänä, että kunnat ja kuntayhtymät sekä hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät kuuluvat valmiuslain varautumisvelvollisten piiriin.
KT kantaa huolta siitä, onko erilaiset tukipalvelut otettu riittävän hyvin huomioon mietinnössä. Tukipalveluita voivat tuottaa sekä julkiset toimijat että yksityiset palveluntuottajat. Valmiuslain tulee mahdollistaa tukipalvelutoimintojen turvaaminen tuottajasta riippumatta.
KT:n lausunto
Muita uutisia aiheesta
